Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat niitä kovia tieteitä?
30.07.2020 |
Saarikko ketjun innoittamana: mitkä tieteet ovat vaativia, ja mistä sitten valmistuu ne jämäpalat?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä.
Eivät matematiikka ja filosofia ole tieteitä. Kummassakaan ei käytetä tieteellistä metodia mihinkään. Ne ovat jotain paljon parempaa kuin tieteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä.
Ei niitä ole matematiikasta johdettu. Ne vaativat lisäksi empiirisen todellisuuden havainnointia ja mittaamista ja hypoteesien luomista ja testaamista.
Näin vähän pidemmälle matematiikkaa opiskelleen silmissä. Vaihdoin muuten fysiikasta opiskelemaan matematiikkaa juuri siksi, kun se empiriapuoli eli empiirisen todellisuuden mittaaminen ja mallintaminen oli minulle ylivoimaisen vaikeaa. Joku abstrakti algebra on siihen verrattuna ihan pala kakkua vain.
On löydetty useita toistettavia geenilöydöksiä psykiatrisiin sairauksiin.
Psykiatria ehkä avautuu molekyylitasolla hitaammin, mutta kyllä sekin tulee noudattamaan ihan luonnonlakeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.
Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.
Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.
Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.
Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"
Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?
On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.
Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.
Kovat tieteet ovat niitä tieteitä, joita opiskelemalla teknokraattisesti maailmaa havainnoivat tylsimykset toivovat tekevänsä mahdollisimman paljon rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä "jämät" ovat? On vaativia tieteitä, joiden opiskelija-aines ei niin hyvää kuin voisi olla, ja sitten on linjoja, joihin on kova tunku mutta pääsykokeet ovat vaikeammat kuin opiskelu.
Vierailija kirjoitti:
On löydetty useita toistettavia geenilöydöksiä psykiatrisiin sairauksiin.
Psykiatria ehkä avautuu molekyylitasolla hitaammin, mutta kyllä sekin tulee noudattamaan ihan luonnonlakeja.
Ei ole löydetty mitään sellaista, mikä kausaalisesti selittäisi sairauden. Korkeintaan sen verran, että jotkin geneettiset ominaisuudet altistavat. Mutta siltikään kaikki ne, joilla tuo ominaisuus on, eivät sairastu.
Jo psykiatrian diagnostiikka eli se, millaiset asiat niputetaan joksikin tietyksi sairaudeksi, on perin epämääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä.
Eikös ole myös sanottu, että matematiikka on vain työkalu, ei tiede?
Vierailija kirjoitti:
Mitä "jämät" ovat? On vaativia tieteitä, joiden opiskelija-aines ei niin hyvää kuin voisi olla, ja sitten on linjoja, joihin on kova tunku mutta pääsykokeet ovat vaikeammat kuin opiskelu.
Totta. Esimerkiksi silloin kun itse 80-luvulla aloitin fysiikan opiskelun, sinne suunnilleen saattoi tuosta vain kävellä opiskelemaan. Samaan aikaan kansanrunoustiedettä pääsi opiskelemaan harvempi kuin yksi kymmenestä pyrkijästä. Ja sinne muuten pyrki tyyppejä, joille esim. matematiikka ei tuottanut mitään vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.
Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.
Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.
Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.
Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"
Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?
On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.
Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.
Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)
Yliopiston konetekniikka, automaatiotekniikka, rakennustekniikka, teknillinen fysiikka, kemia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä "jämät" ovat? On vaativia tieteitä, joiden opiskelija-aines ei niin hyvää kuin voisi olla, ja sitten on linjoja, joihin on kova tunku mutta pääsykokeet ovat vaikeammat kuin opiskelu.
Totta. Esimerkiksi silloin kun itse 80-luvulla aloitin fysiikan opiskelun, sinne suunnilleen saattoi tuosta vain kävellä opiskelemaan. Samaan aikaan kansanrunoustiedettä pääsi opiskelemaan harvempi kuin yksi kymmenestä pyrkijästä. Ja sinne muuten pyrki tyyppejä, joille esim. matematiikka ei tuottanut mitään vaikeuksia.
Taso mitataankin siinä että on selviytynyt opinnoista ja valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä.
Eikös ole myös sanottu, että matematiikka on vain työkalu, ei tiede?
Joka noin sanoo, ei ymmärrä matematiikkaa.
Totta kai sitä voi käyttää työkalunakin. Kaikille matemaatikkojen kehitelmille vain ei ole keksitty mitään käyttöä vielä. Tiedä sitten tullaanko keksimäänkään.
Matematiikka on itsessään mielenkiintoista, riippumatta siitä löytyykö tuloksille jotain käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.
Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.
Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.
Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.
Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"
Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?
On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.
Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.
Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)
Eli luonnontieteellisen alan perustutkimus, jolle ei löydy rahoittajaa, ei ole kovaa?
Esimerkiksi kolmologialle ei aina ihan välittömästi sovelluksia löydy.
Äh, piti olla kosmologia eikä kolmologia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.
Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.
Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.
Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.
Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"
Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?
On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.
Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.
Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)
Eli luonnontieteellisen alan perustutkimus, jolle ei löydy rahoittajaa, ei ole kovaa?
Esimerkiksi kolmologialle ei aina ihan välittömästi sovelluksia löydy.
Kolmologia onkin ihan uusi huuhaa-ala.
Vierailija kirjoitti:
Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)
Jos tuloksen ja sovelluksen tietää etukäteen, niin miksi asiaa pitäisi ylipäätään tutkia ja miksi joku siitä maksaisi? Huomaatko päättelysi reikäisyyttä itse lainkaan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä "jämät" ovat? On vaativia tieteitä, joiden opiskelija-aines ei niin hyvää kuin voisi olla, ja sitten on linjoja, joihin on kova tunku mutta pääsykokeet ovat vaikeammat kuin opiskelu.
Ei se paska hyvää ole vaikka sen ympärillä pörrää paljon kärpäsiä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)
Jos tuloksen ja sovelluksen tietää etukäteen, niin miksi asiaa pitäisi ylipäätään tutkia ja miksi joku siitä maksaisi? Huomaatko päättelysi reikäisyyttä itse lainkaan?
Eh. Siellä joku jämäalan ekan vuoden opiskelija ei tajua että monella kovalla alalla tutkimuksen tulos on esim. keksintö, jolle on haettavissa patentti eikä mikään pilipaliselvitys.
Ei ne mitään nykyaikaista matkustajakonetta rakentaneet.