Mitkä ovat niitä kovia tieteitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.

Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista. Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.

Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista. Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana.

...pilipalialalta. ja töissä tietty jossain kunnalla kun on oikein virka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.

Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista. Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana.

Opiskelitko niitä jämätieteitä? Sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa ja mitä niitä sosiaalitieteitä nyt on.

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, (sosiaalityöntekijä jonka tutkimustoiminta on perheiden tutkimista) mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista (kunnan suojatyöpaikka). Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita (huostaanottoja, toimeentulotukea) vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana (saako narkkarialkkis rahaa sossusta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.

Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista. Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana.

https://www.kaleva.fi/urpo-rinteen-laakaripojille-sakkoja-petoksista/22…

ahaa... muistatko?

Mengelen ihmiskokeet oli aika kovaa tiedettä

Jämätieteet tuottavat sitä tieteellisen kuuloista puhetta (yksinkertaisen asian monimutkaistamista tai sisällöttömän idean peittämistä), joka tuottaa näitä tissiflashmobeja, joita kukaan ei ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Ensimmäisen lentokoneen kyllä rakensivat Wrightin veljekset, jotka olivat oppineet tarvittavat taidot pyöräkorjaajina. Eli ei kyllä tieteellä ollut juurikaan osaa lentokoneen keksimisessä.

Lähestyivät ongelmaa niin systemaattisesti, analyyttisesti ja kokeellisesti, että oli se melkein tiedettä.

Tieteitä voidaan jaotella karkeasti vaikka näin.

Matematiikka/fysiikka (matematiikka, tekniikka, fysiikka jne.)

-ns. kovin tiede

Luonnontiede (lääketiede, biologia, kemia)

-tarpeellinen konkreettisen maailman jäsentelyssä

Logiikka l. päättelyn taito (filosofia, ehkä teologia, oikeustiede)

-kaikessa elämässä tarvittavan tiedon olemus

Taito (taideaineet, keholla tekemisen taito)

-taidon arvostus

Nämä kaikki ovat aina arvostettuja omalla tavallaan.

Kaikki sellainen, missä asiat ovat selkeästi mitattavissa ja laskettavissa ja kaikki tulkinnallinen höttö on minimissään.

Katso Googlesta. Tämä on sarjassamme turhauttavia aloituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Et ilmeisesti ymmärrä, että nimenomaan sosiologia on vahvasti empiirinen tiede?! Tutkimusmenetelmät ovat vahvasti empiirisiä eli hypoteesien asettamista ja testausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Okei. 😀 Toivottavasti et ikinä yritä hakea rahoitusta minkään tieteenalan tutkimukseen tolla nerokkaalla päättely- ja jäsentämiskyvylläsi. Fiksu ihminen tajuaa ettei tajua. Sulla siihen on vielä selkeästi paljon matkaa.

Kovissa tieteissä ei juuri tarvitse rahoitusta anella koska ne tulokset ja sovellukset ovat niin tuottavia että niistä mieluusti maksetaan. Onnea sulle ja sun hakemuksille ;)

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista. Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana.

Opiskelitko niitä jämätieteitä? Sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa ja mitä niitä sosiaalitieteitä nyt on.

Kiitos. Mulla on vakinainen tutkimustoimintaan kytkeytyvä virka, (sosiaalityöntekijä jonka tutkimustoiminta on perheiden tutkimista) mutta siihen ei onneksi sisälly rahoituksen hakemista (kunnan suojatyöpaikka). Päinvastoin, arvioin itse satoja hankkeita (huostaanottoja, toimeentulotukea) vuodessa ja toimin esittelijän vastuussa rahoituksen puoltajana/torppaajana (saako narkkarialkkis rahaa sossusta).

Mistäköhän pödelaitoksesta olet paperisi saanut jos et ymmärrä sosiaalityön olevan sosiaalitiedettä? Voi hyvää päivää :D

Ne jotka eivät ymmärrä sosiaalitieteitä eivät tajua, että johtaminen ja markkinointi yms käyttää tismalleen samoja tutkimusmenetelmiä ja osittain jopa samoja teorioita. Ne ovat kuitenkin johdettu sosiaalitieteistä, koska ne ovat vanhempia tieteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on yleistiede, joka käsittelee tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Muodollinen logiikka ja matematiikka ovat ne kaiken varmimmat tieteen alat.

Ovatko nuo sitten tuolla perusteella mielestäsi kovia tieteitä?

Tässä esitettiin sellainen mahdollinen määritelmä, että kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa. Logiikka ja matematiikkahan eivät sitä ole.

Tieteentekeminen kuitenkin perustuu logiikalle ja matematiikalle. Niiden siis täytyy olla jotain kovempaa kuin kokeellinen tiede.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka eivät ymmärrä sosiaalitieteitä eivät tajua, että johtaminen ja markkinointi yms käyttää tismalleen samoja tutkimusmenetelmiä ja osittain jopa samoja teorioita. Ne ovat kuitenkin johdettu sosiaalitieteistä, koska ne ovat vanhempia tieteitä.

Johtaminen ei ole tiede...

Johtajat kyllä tulevat usein sieltä kovien tieteiden puolelta esim. DI