Miehen lapsi ahdistaa.

ehkä parempi ettei täällä keskustele:D kunhan tuli kokeiltua mitä ihme porukkaa täällä näköjään on...ja mulla on vasta tulossa lapsi halaan sitä kyllä sitten koko loppu elämäni :)

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 16:12"]

ja tottakai mies rakastaa lapsiaan. Ja pelaa pojan kanssa esim mölkkyä ulkona kun itse haluan levätä sisällä rauhassa. täytys myös olla isompi asunto pojalla pieni huone jossa ei ole ees ovea:/ kolmiossa asutaan halpa vuokra oma sauna ja pihaa...myöhemmin sitten katotaan isompaa ja tilavampaa asuntoa :) eikä me mitään vihana poikaa täää ahistus on vaan mun pään sisällä ei poikaan kohdistu mitenkään...ja kaikkee tehdään pojan kanssa yhdessä..olen vienyt sitä rannalle uimaa syömään heseen ymym.. kivaa...

[/quote]

Toki toki, anna tarinan jatkua. Tarinoi täällä oikein sydämesi kyllyydestä! Mitäs seuraavaksi paljastuu?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 14:31"]

Hei kaikki! Onko teillä jotka olette menneet uusiperheisiin lähtenyt miten käyntiin? Onko samanlaisia kokemuksia kun minä nyt kerron jos se auttaisi tähän oloon. Muutin viime vuonna mieheni mikä on minulle eka kunnon suhde ja rakastan häntä todella paljon. Hän on yksinhuoltaja 8v pojan isä. Asumme kaikki kolme saman katon alla. Aluksi ei ollut mitään ongelmaa mutta nyt kun odotamme yhteistä lastamme ja minun esikoista tuntuu että en millään jaksaisi että poika asuu meidän luona. Haluaisin vaan olla mielen ja meidän tulevan lapsen kanssa kolmistaan. Poika on vaikee luonne välilä ja todella vilkas. Itse olen aina ollut se "rauhallinen" ihminen. Mutta nyt tuntuu että kaikki ahdistaa ja mistään ei tule mitään. Mies tietää tunteeni etten pidä pojasta ja hänen luonteestaan. Koen sen haitaksi. Enkä haluaisi koko aika ressata itseeni tällä asialla kun en halua missään nimessä eroakaan miehestä kun rakastan häntä enkä halua että tämä tuleva lapsi tulee kasvamaan ilman isää. Itselläni on ollut hyvä lapsuus ja haluan että tulevallakin on. Ei ole kun muutama viikko laskettuun aikaan. Tunteet ihan sekasin enkä halua pistää kaikkia raskauden piikkin,koska tien että tämä tunne on samanlainen sen jälkeenki. Tuntuu että olen kamala ihminen kun aattelen tälleen mutta en voi sille mitää :( onko kellään samanlaisia kokemuksia? mitä voisi tehdä? olen puhunut tästä jopa vanhemmilleni mutta ei se auta. Sanoo vaan että tultava toimeen kun on ryhnyt tähän..olisi kiva saada juttu seuraa joltakin..

[/quote]

olet sä melkoinen, sulla ollut ihana lapsuus ja haluat omalle lapsellesikin, mutta pienelle 8 vuotiaalle pojalle et sitä onnea halua antaa. Voi helvetti että olet itsekäs.

Terveisin uusioperheen äiti, 5 lasta.

mikä ihme "valehtelu"?? oot tainnu käsittää kyllä ihan väärin :D no te voitte tästä jatkaa tota teijän ihan omaa keskustelua...heido!! :D

siinä oli se tarina sitten :D

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 16:18"]

mikä ihme "valehtelu"?? oot tainnu käsittää kyllä ihan väärin :D no te voitte tästä jatkaa tota teijän ihan omaa keskustelua...heido!! :D

[/quote]

Painuhan teini sinne ostarille provoomaan. Ens kerralla harjoittele vähän tuota kirjoitus-ja ilmaisutaitoa. Kovin köykäiseksi jää satu nyt.

pojalle oon just tehnyt elämisen arvosen elämän. Mutta kaikkeni annan mielummin omalle.ja joo oon itsekäs mitä sitte? kaikki varmasti haluaa parastaan omille lapsilleen. :) ei haittaa yhtää teijän mielipiteety....hattua nostan joka jaksaa omat ja toiset lapset hoitaa!!

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 16:18"]

mikä ihme "valehtelu"?? oot tainnu käsittää kyllä ihan väärin :D no te voitte tästä jatkaa tota teijän ihan omaa keskustelua...heido!! :D

[/quote]

Sinähän olet itse kirjoittanut, ettet pidä pojasta tuli ilmi siinä, kun kerroit, että miehesi tietää tämän. jJos inhoat lasta etkä pitä hänen luonteestaankaan, niin miten muka voisit lasta rakastaa?

Mies taas tuskin lastansa rakastaa, koska ei vietä aikaa tämän kanssa (yksi mölkyypeli joskus ei ole ajan viettämistä), rassailee vain autoansa, ei ole opettanut lapselle yhtään mitään, ei pidä yhteyttä toiseenkaan lapseensa jne.

Onko ap sun äidinkieli joku muu kuin suomi?

Todella surullista luettavaa, eihän reilu kakskymppinen tietenkään ole välttämättä kypsä 8- vuotiaan äitipuoleksi. Ja tilanne ei ainakaan helpota nyt kun teille tulee yhteinen lapsi ja siinä vauvanhoidossa menee aikaa ja voi olla vähäiset unetkin.

Ei hyvältä kuulosta, näitä samassa asemassa olevoa "ylimääräisiä" lapsia on ihan liikaa.

Se ei vaan ole sen pikkupojan vika ja hän tässä eniten kärsii, voi olla hyvin kauaskantoiset seuraukset. Nyt olisi kyllä ehdottomasti ammattiavun paikka, hae apua ennekuin tilanne pahenee. Se pikkupoika tarvitsee juuri tällä hetkellä erityisen paljon myönteistä huomiota samoin kun vauvan syntymän jälkeen, toivottavasti jaksatte!

niii elämä on sellasta:) kaikkia ei voi miellyttää oli lapsi tai aikuinen...rakastan mun miestä ja tulevaa lasta. ja mies meitä molempia. Saatte täältä pojan jos haluutte?:DD VITSi.

mutta nyt loppu mun kommentointi tänne!! kiitos sellasille jotka ees vähä ymmärtää.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 15:49"]

Lapsi on nähnyt biologisen äitinsä viimeks alle 5kk iessä. Äiti ei halunnut sittenkään huolestia lapsesta vaikka sitä halusin...sitten mies otti sen ja käsittääkseni sossun asiakas ja valvonnassa ollut myös..Ja miehellä naisiä sen jälkeen riittänyt..pojalla ollut monta na "äitipuolta" mikä tuntuu kamalalta että noin pieni joutunut kuitenkin kokeen kaikenlaista. Ite oon 23v ja pojan isä 30v. Enkä poikaa vihaa...oon vaan kyllästyny kun täytyy ite vaihtaa sen lakanat pestäpyykit ruooat tehä kaikki ja mies ei mitään tee...Nyt on ruvennu tekeen kun oon asiasta sanonut että ihan oikeesti sun täytyy kans huolehtia pojasta en jaksa tässä tilassa kaikkee tehdä..Pojalla on hyvä mummu missä on välillä vkoppusin ja setä missä on yö kylässä...Ja mun vanhemmilla tykkää olla...

[/quote]

23v ja kirjoittelee kuin teini. Olen itsekkin 23 ja tuollaista teinitekstiä näkee vain 13 vuotiailla. Kasvaisit nyt aikuiseksi tai hyppää kaivoon. Tuon ikäisen pitäisi osata jo käyttäytyä.

Alan ymmärtää Ikistä. Jos se tytär, josta hän puhuu, on ap:n kaltainen, niin sittenhän hän on oikeassa...

Toivon todellakin, että kirojituksesi on provo. Tai sitten ap. kannattaisi miettiä mitä tänne kirjoittelet. Me ls. sosiaalityöntekijätkin käymme näillä palstoilla ja ip osoite on helppo jäljittää. Kirjoituksesi ei ollut mukavaa luettavaa, vaikka kirjoitusasun / oikeinkirjoituksen perusteella epäilenkin sinun olevan ala-aste ikäinen...

Me menimme mieheni kanssa yhteen niin että _minulla_ oli ennestään yksi lapsi. Olisipa ollutkin hienoa, jos mieheni olisi ajatellut jotain tuollaista. Alusta asti oli selvää, että me olemme lapsen kanssa koko paketti, joka kuuluu kauppaan.

Epäilemättä tilanne on vaikea, mutta niin makaa kuin petaa.

Hän kertoo rehellisen mielipiteen ja jos ahdistaa niin ahdistaa. Eikö lapsella oo äitiä jotta menisi välillä äidilleen? Viikonloppuja ja loma-ajat. Itse miettisin 5 kertaa enneku alkaisin seukkaan miehen kanssa jolla lapsi muuttaisi samaan huusholliin.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 19:24"]

Hän kertoo rehellisen mielipiteen ja jos ahdistaa niin ahdistaa. Eikö lapsella oo äitiä jotta menisi välillä äidilleen? Viikonloppuja ja loma-ajat. Itse miettisin 5 kertaa enneku alkaisin seukkaan miehen kanssa jolla lapsi muuttaisi samaan huusholliin.

Suosittelen sinulle tosiaan sitä, eihän kypsymätön "aikuinen" lapsesta pystyisikään huolehtimaan.

[/quote]

Nostetaanpa tää ketju vuoden päästä ja kysytään ap:lta mitä kuuluu. Mä veikkaan, että ap on jo eronnut miehestään ja asuu vauvansa kanssa kaksin. Mies virittelee jo uutta kuviota, jotta saisi pojalleen hoitajan ja pyykinpesijän.

Ap, vaikutat kyllä todella ikäistäsi lapsellisemmalta. Taidat tosissaan uskoa kaiken mitä miehesi sulle kertoo? Kyllä normaalijärjellä varustetulla naisella soittaa kelloja jo tuo, että mies haukkuu kaikki exänsä, kaikki on pettäneet ja tehneet ties mitä, yksi on jopa ihan SEKO. Joskus voi tietysti käydä niin, että tulee tehtyä todella huono valinta ja totuus kun selviää, on pakko erota. Mutta monet eroavat myös niin, ettei jälkeenpäin ole tarvetta haukkua exää sen kummemmin. Tai vaikka olisi, ei hauku. Minulle ehdoton turn off miehessä olisi se, että hän haukkuisi kaikki exänsä. Koska en vain uskoisi, että kaikki olisivat jotain sekoja, ja mies aivan kaltoinkohdeltu reppana, joka nyt vasta on löytänyt todellisen elämänsä naisen...no joo, elämä opettaa suakin, ap. Ehkä joku päivä ymmärrät, mitä kaikkea sulle on yritetty tässäkin ketjussa sanoa, vaikka nyt siellä huutelet että turha teidän on mulle mitään sanoa, kun ette ymmärrä elämästä mitään. Olen melkoisen varma, että jokainen meistä tähän ketjuun kirjoittaneista ymmärtää elämästä ja toisten ihmisten kohtelusta ja käytöksestä enemmän kuin sinä.

Ellet sitten asu Porvoossa.

Mikä sun äidinkieli on?