Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olisiko sinulle ok jos miehesi luovuttaisi siittiöitä?
01.07.2013 |
Olisiko sinulle ok jos miehesi luovuttaisi siittiöitä lapsettomuusklinikalla lapsettomien avuksi? Nythän on tuo laki, että kun niillä mahdollisesti alkunsa saaneet lapset ovat 18, saavat he luovuttajan tiedot ja mahdollisuuden ottaa yhteyttä. Haittaisiko se sinua? Entä ajatus siitä, että yhteisillä lapsillanne olisi biologisia sisarpuolia jossain?
Mietin vaan kun sanoin tyttöjen illanistujaisissa, että mieheni on menossa luovuttamaan spermaa ja siitä nousi kauhea haloo. Olemme itsekin saaneet 3 lasta 8 vuoden rankkojen hoitojen jälkeen (esikoinen + kaksoset), toki omilla soluilla, mutta silti tarvitsimme kipeästi apua klinikalta. Monen monta ivf-hoitoa ja pakastesiirtoa tehtiin turhaan, kunnes sitten kävi ihme ja jostain tuntemattomasta syystä tärppäsi, vaikka hoitokaavaa ei enää muutettu. Olemme siitä ikuisesti kiitollisia ja vieläkään ei oikein voi uskoa, että meitä "hankalia tapauksia" ja ikuisesti lapsettomiksi ajateltuja siunattiin lopulta KOLMELLA ihanalla lapsella. Tiedämme miten raastavalta lapsettomuus tuntuu, se suorastaan tukahduttaa kaiken elämänilon.
Nyt meillä olisi mahdollisuus auttaa muita samassa tilanteessa olevia, joten ei ole käynyt mielessäkäänn, että jättäisimme sen tekemättä. Minun munasoluni eivät kelpaa luovutettavaksi, mutta miehen siittiöt kyllä. Näitä alussa esittämiäni kysymyksiä meiltä tentattiin illanistujaisissa. Olisi mielenkiintoista kuulla onko yleinen kanta naisilla tämä?
Kommentit (106)
Eli kannatatte sitä, että mies suoraan laittaa siittimen emättieen ja siitä syntyy lapsi. No, onneksi olkoon, tätä tapahtuu joka viikonloppu, ei kuitenkaan vaimon ja miehen välillä , vaan miehen ja satunnaisen tuttavuuden välillä. Noh, pääasia ettei ole keinotekoinen alku lapsella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:26"]
Kyllä se isä on se jonka biologinen lapsi on, ei se muuksi muutu. Toisen miehen lasta mies kasvattaa jos ei ole omalla spermalla alkuaan saanut. Kuka sellaista haluaa, ihmettelen ja isosti. On vähän kuin tekoisä! Siittäjästä ne perintötekijät tulee vaikka toki kasvattajat ja ympäristö muokkaa.
Onneksi ei ole tuommoista miestä, joka tuommoisia haluaisi suuntaan tai toiseen!
Antaisitte luonnon hoitaa hommansa. Miksi ei voi tyytyä siihen että on kyvytön saamaan lapsia vaan täytyy tapella keinoja kaihtamatta että saisi.
[/quote]
Helppohan se on päteä, jos ei itse ole joutunut tuollaiseen tilanteeseen.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:26"]
Kyllä se isä on se jonka biologinen lapsi on, ei se muuksi muutu. Toisen miehen lasta mies kasvattaa jos ei ole omalla spermalla alkuaan saanut. Kuka sellaista haluaa, ihmettelen ja isosti. On vähän kuin tekoisä! Siittäjästä ne perintötekijät tulee vaikka toki kasvattajat ja ympäristö muokkaa.
[/quote]
Mitä väliä? Kunhan sekä lapsi että kasvattajansa ovat tyytyväisiä, on ihan herttaisen yhdentekevää mitä sinä ajattelet asiasta.
Jotenkin tästäkin ketjusta tulee sellainen olo, että miksi ne vajakit saa aina lisääntyä ongelmitta ja empaattiset, fiksut ja sisukkaat ihmiset ajautuvat hoitoihin. Ei sitä pahaa periaatteessa kenellekään toivo, mutta olisi se kiva nähdä kuinka nämä hoitojen vastustajat jatkaisivat elämäänsä kun ongelmat osuisikin omalle kohdalle. Toivottavasti olette joskus elinsiirtojonossa. Rukoilkaa ja toivokaa, että saisitte jostain luovutetun sydämen, maksan tms. Tai leukemian osuessa lapsenne kohdalle olisi varmaan kiva, että joku jonka kudokset sopii kuukausien kenties vuosien odottamisen jälkeen lapsenne kanssa yksiin, suostuisi luovuttamaan... Onhan sekin täysin luonnoton tapa, luonnon määräystä vastaan jatkaa elämää. Mitä jos siinä kohtaa potentiaalinen luovuttaja itsekkyyssyistä sanoisi, että minusta on ehdottomasti väärin antaa sairaan jatkaa elämäänsä, luonto on päättänyt näin ja siksi en luovuta?
Kieltämättä tuntuisi vähän oudolta ja pahaltakin. Mutta koska tajuan järjellä, että asiassa ei ole mitään väärää (päinvastoin) niin tietenkin se olisi minulle ok, jos mies haluaisi luovuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:33"]
Kieltämättä tuntuisi vähän oudolta ja pahaltakin. Mutta koska tajuan järjellä, että asiassa ei ole mitään väärää (päinvastoin) niin tietenkin se olisi minulle ok, jos mies haluaisi luovuttaa.
[/quote]
Joo, mut mitä sit kun ovelle ilmestyis 10 lasta, jotka kaipaa isäänsä.
Biologiset vanhemmat ovat ratksievan tärkeät ihmiselle ja tulee aina turvata se, että lapsi saa tietää, ketkä ovat hänen biologiset vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös me kaikki olla loppujen lopuksi Aatamin ja Eevan lapsenlapsen....lapsia, joten ihan sama, vaikka lainattaiskin muna- tai siittiösoluja, jotta toisetkin saavat lapsia ja tulevat onnelllisiksi ;-)
Onneksi ei eletä enää keskiaikaa ja noitavainoja, vaikka aina joku eksynyt henkipatto näilläkin sivuilla vierailee.
Hienoa, että luovuttajia löytyy, niin veren-, luuytimen-, elinsiirto- kuin sukusolujenluovuttajiakin!
Kyllä mä kannatan verenluovutusta ja elintenluovutustakin,mutta en haluaisi että mies luovuttaa siittiöitä muille.Ne on varattu mulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:55"]
Eikös me kaikki olla loppujen lopuksi Aatamin ja Eevan lapsenlapsen....lapsia
[/quote]
Ei, emme ole.
Ei olisi. Minusta on tärkeää tietää, kenen lapsi on. Toisekseen en haluaisi, että ehdoin tahdoin käydään lisäämään perheemme jäseniä sen ulkopuolella. Hyväksyisin asian, jos siittiöitä olisi luovutettu ennen kuin olen ollut kuvioissa ja meidän perhe perustettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se minulta olisi pois, jos mies luovuttaisi solujaan lapsettomuusklinikalla. Mutta jos muuten kylillä rupeaisi niitä jakamaan niin sitten tilanne olisi toinen.
Mutta miten on, kun aina avioliitossa syntyvä lapsi on automaattisesti rekisterissä aviomiehen? Joten jos ei ole biolokisesti, niin eikö isästä tule isää? Lukeeko siellä sitten luovuttajan tiedot isän kohdalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, olisi hankala tilanne, Vaikea kuitenkin uskoa, että näitä jopa kymmenen ilmestyisi. Kyse ei kuitenkaan ole adoptiosta, jossa varsinkin isompana lapsena adoptoidulle voi olla tärkeää selvittää alkuperänsä. Hedelmöityshoidoista alkunsa saaneen lapsen ainoa isä on sen perheen isä, johon hän syntyy.
Mutta jos tulisivat, niin tulisivat. Eihän miehellä olisi mitään emotionaalista eikä juridista velvoitetta heitä kohtaan, joten tuskin kohtaaminen olisi mitenkään hirveän dramaattinen.
Joka tapauksessa luovuttaminen on asia, joka on jokaisen itsensä päätettävissä. Esim. en katso, että miehelläni olisi oikeus kieltää minua luovuttamasta munasolujani, jos haluaisin.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:33"]
Kieltämättä tuntuisi vähän oudolta ja pahaltakin. Mutta koska tajuan järjellä, että asiassa ei ole mitään väärää (päinvastoin) niin tietenkin se olisi minulle ok, jos mies haluaisi luovuttaa.
[/quote]
Joo, mut mitä sit kun ovelle ilmestyis 10 lasta, jotka kaipaa isäänsä.
[/quote]
Olisi ok. Miksei olisi ok, jos mieheni haluaisi auttaa joitain muuta saamaan lapsen?
Mutta hän ei tee niin. Eikä hyväksyisi sitäkään, että minä luovuttaisin munasoluja. En voi ymmärtää hänen suhtautumistaan. Lapsi on synnyttäjän lapsi, ei minun, vaikka geneettisesti sukua olisikin. Lapsettomien tuskaa en vähättele. Olen sen verran empatiakykyinen, että pystyn pienellä ajatustyöllä tuntemaan sen suunnattoman pahan olon ja kivun, mitä he tuntevat lapsettomuudesta. Ei ole minulta pois, jos auttaisin.
Vähän kaksipiippuista.
Suomi on pieni maa, entä jos tulevaisuudessa lapset kohtaavat eivätkä tiedä totuutta? Todella huono tuuri saisi olla jos noin kävisi kylläkin :D
Toisaalta, jos mies haluaa niin tehdä, mikä minä olen estämään? Tuntuisihan se nyt vähän omituiselta tieto siitä, että joku toinenkin nainen kantaa minun mieheni lasta. Josta emme tosin kuulisi luultavammin koskaan mitään.Eikä olisi koskaan velvollisuuksia jne. Ellei sitten 18v iässä halua tavata miestäni. Mutta harvemmin kait nyt noin käy?
Avioliitossa syntynyt lapsi on automaattisesti vanhempien, oli lapsi sitten saannut alkunsa luovutetuista siittiöistä, munasoluista tai peräti alkiosta. Avoliitossa eläessä, isä käy normaalisti tunnustamassa isyytensä, eikä kukaan kysele mitään lapsettomuushoidoista.
18 vuotta täytettyään lapsi voi mennä kyselemään biologisia vanhempiaa Valvirasta(?). Tietysti vanhemmat voivat pimittään tiedon, jolloin lapsi ei osaa lähteä kyselemään biovanhempiaan. Virallinen suositus on että lapselle kerrotaan hänen alkuperä. Lapsettomuushoidoissa voidaan käyttää myös tanskasta hankittuja siittiöitä, jolloin lapsi ei pysty jäljittämään biologista isäänsä.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:27"]
Mutta miten on, kun aina avioliitossa syntyvä lapsi on automaattisesti rekisterissä aviomiehen? Joten jos ei ole biolokisesti, niin eikö isästä tule isää? Lukeeko siellä sitten luovuttajan tiedot isän kohdalla?
Itse luultavasti joudun turvautumaan luovutettuihin munasoluihin ja jos näin lapsen tulen saamaan olen maailman onnellisin, että saan olla äiti. Ja mieheni saa luovuttaa niin paljon siittiöitää kun tahtoo.
[/quote]
En minä omista mieheni siittiöitä. Ja vaikka 18v saa tiedot luovuttajasta, eihän häntä ole pakko tavata. Eli ihan ok.
Olen ehdottanut asiaa miehelleni, mutta hän ei innostu ajatuksesta. Omat munasoluni lienevät jo vanhentuneita, eikä me saada ehkä koskaan lasta. Surettaa, kun mieskään ei saa minun vuokseni.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se isä on se jonka biologinen lapsi on, ei se muuksi muutu. Toisen miehen lasta mies kasvattaa jos ei ole omalla spermalla alkuaan saanut. Kuka sellaista haluaa, ihmettelen ja isosti. On vähän kuin tekoisä! Siittäjästä ne perintötekijät tulee vaikka toki kasvattajat ja ympäristö muokkaa.
Onneksi ei ole tuommoista miestä, joka tuommoisia haluaisi suuntaan tai toiseen!
Antaisitte luonnon hoitaa hommansa. Miksi ei voi tyytyä siihen että on kyvytön saamaan lapsia vaan täytyy tapella keinoja kaihtamatta että saisi.