Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella miehen kanssa joka…
27.07.2020 |
…Ei halua lapsia, eikä halua mennä naimisiin. Olisin valmis jossain vaiheessa muuttamaan naisen kanssa yhteen, mutta kummallakin olisi omat rahat, ja kaikki (vuokra, laskut, ruoka) maksetaan puoliksi. Tiedä, että minulla on korkeat kriteerit, ja sen takia haluaisin kysyä tätä ja nähdä, että kelpaako kuinka monelle naiselle tällainen mies. Kiitos vastauksista ja ajastanne.
Kommentit (179)
Kumpikin maksaa omansa, välillä voi tarjota jos siltä tuntuu. Yhteen ei tarvi muuttaa. Unelmasuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman muunneltuna voisin. Eli mies maksaa kokonaan omat ruokansa, minä omani. Ne ruokamieltymykset ja määrät kun harvoin ovat tasan.
Samoin edellyttäisin, että mies tekee myös kotitöistä sen puolet eikä yhtään vähempää.
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
Öööm no minua ei kiinnosta avioliitto enkä aio jakaa rahojani kenenkään kanssa. Ainoa ongelma olisi, jos kaikki menisi täysin puoliksi. Kyllä puolin ja toisin pitää maksella pieniä summia, mutta en anna yhdenkään miekkosen hyötyä minusta. Avioliitosta vouhottaminen on täysin naurettavaa, mitä iloa siitäkin on??
En itse asiassa käsitä miksi vîțűssą kukaan haluaa jakaa rahojaan kumppanin kanssa. Jos miekkoselle ei sovi omat rahat, niin etsiköön jonkun muun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voisin. Puoliksi maksamiseen suostuisin siinä tapauksessa, että tulotkin olisivat saman suuruiset. Jos jommalla kummalla on paljon isommat tulot, tulojen suhtessa maksaminen on reilumpaa.
Montaakos köyhää miestä olet elättänyt?
Vierailija kirjoitti:
Öööm no minua ei kiinnosta avioliitto enkä aio jakaa rahojani kenenkään kanssa. Ainoa ongelma olisi, jos kaikki menisi täysin puoliksi. Kyllä puolin ja toisin pitää maksella pieniä summia, mutta en anna yhdenkään miekkosen hyötyä minusta. Avioliitosta vouhottaminen on täysin naurettavaa, mitä iloa siitäkin on??
Kuulostaa aika kivalta asenteelta. :D
Itse kyllä toivon, että puolisoni hyötyy yhteiselostamme monella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sopisi. Aina parempi, jos olisi molemmille omat huoneet. Kulut jakoon tulojen suhteessa. Kotityöt tasan.
En tiedä, ehkä. En kyllä itsekään halua naimisiin enkä halua (enää lisää) lapsia, mutta minä en ehdottomasti myöskään halua asua yhdessä. Minulle kävisi seurustelu niin, että kummallakin on oma asunto ja oma talous, mutta en haluaisi sekottaa rahoja, eli ei mitään puoliksi maksettuja juttuja, ei yhteistä kotia, ei jatkuvaa yhdessäoloa, vaan haluan myös omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
Omat rahat ja yhteisten kulujen (asunto, ruoka, yhteinen auto) maksaminen puoliksi oli itselleni itsestäänselvyys. Emme myöskään ole avokkini kanssa aikeissa mennä naimisiin eikä meille tule lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööm no minua ei kiinnosta avioliitto enkä aio jakaa rahojani kenenkään kanssa. Ainoa ongelma olisi, jos kaikki menisi täysin puoliksi. Kyllä puolin ja toisin pitää maksella pieniä summia, mutta en anna yhdenkään miekkosen hyötyä minusta. Avioliitosta vouhottaminen on täysin naurettavaa, mitä iloa siitäkin on??
Kuulostaa aika kivalta asenteelta. :D
Itse kyllä toivon, että puolisoni hyötyy yhteiselostamme monella tavalla.
No meitä on moneen junaan. Minun kanssani tulisi seurustella itseni takia, ei rahojeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
No voithan sinä nauraa ja sanoa heipat, mutta ei se siitä silti hyväksikäyttöä tee, että joku ei suostu maksamaan sinun ruokiasi ja leffalippujasi. Voi hyvänen aika tätä av-logiikkaa taas.
On ihan ok sanoa, että haluat mieheltäsi rahaa. Ei siinä mitään hävettävää ole. Mutta ei se tee sellaisista parisuhteista hyväksikäyttöä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööm no minua ei kiinnosta avioliitto enkä aio jakaa rahojani kenenkään kanssa. Ainoa ongelma olisi, jos kaikki menisi täysin puoliksi. Kyllä puolin ja toisin pitää maksella pieniä summia, mutta en anna yhdenkään miekkosen hyötyä minusta. Avioliitosta vouhottaminen on täysin naurettavaa, mitä iloa siitäkin on??
Kuulostaa aika kivalta asenteelta. :D
Itse kyllä toivon, että puolisoni hyötyy yhteiselostamme monella tavalla.
No meitä on moneen junaan. Minun kanssani tulisi seurustella itseni takia, ei rahojeni.
Rahoistahan ollut mitään puhetta. Huomaan kyllä, että ei siitä sinun seurastasikaan juuri hyötymään pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
No voithan sinä nauraa ja sanoa heipat, mutta ei se siitä silti hyväksikäyttöä tee, että joku ei suostu maksamaan sinun ruokiasi ja leffalippujasi. Voi hyvänen aika tätä av-logiikkaa taas.
On ihan ok sanoa, että haluat mieheltäsi rahaa. Ei siinä mitään hävettävää ole. Mutta ei se tee sellaisista parisuhteista hyväksikäyttöä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.
Mutta onhan se oikeasti säälittävyyden huippu, jos mies alkaa nillittää ruuasta ja leffalipuista. Jokainen nainen valitsee takuulla ensisijaisesti miehen, joka käyttäytyy kuin herrasmies ja maksaa myös naisen kulut:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
No voithan sinä nauraa ja sanoa heipat, mutta ei se siitä silti hyväksikäyttöä tee, että joku ei suostu maksamaan sinun ruokiasi ja leffalippujasi. Voi hyvänen aika tätä av-logiikkaa taas.
On ihan ok sanoa, että haluat mieheltäsi rahaa. Ei siinä mitään hävettävää ole. Mutta ei se tee sellaisista parisuhteista hyväksikäyttöä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.
Mutta onhan se oikeasti säälittävyyden huippu, jos mies alkaa nillittää ruuasta ja leffalipuista. Jokainen nainen valitsee takuulla ensisijaisesti miehen, joka käyttäytyy kuin herrasmies ja maksaa myös naisen kulut:)
Millähän vuosisadalla mahdat elää? :D Minä en ainakaan anna miehen maksaa kulujani. Ei mun seura ole maksullista. Teen omat työni, tienaan omat rahani, maksan omat kuluni. Kuten mieskin.
Olisi alentuvaa jos mies alkaisi maksaa mun huvituksiani niin kuin isä tyttärelleen.
/14
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
No voithan sinä nauraa ja sanoa heipat, mutta ei se siitä silti hyväksikäyttöä tee, että joku ei suostu maksamaan sinun ruokiasi ja leffalippujasi. Voi hyvänen aika tätä av-logiikkaa taas.
On ihan ok sanoa, että haluat mieheltäsi rahaa. Ei siinä mitään hävettävää ole. Mutta ei se tee sellaisista parisuhteista hyväksikäyttöä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.
Mutta onhan se oikeasti säälittävyyden huippu, jos mies alkaa nillittää ruuasta ja leffalipuista. Jokainen nainen valitsee takuulla ensisijaisesti miehen, joka käyttäytyy kuin herrasmies ja maksaa myös naisen kulut:)
Trollihan sinä taidat olla, mutta ei todellakaan jokainen nainen ole rahojen perässä. Kuvailemillesi naisille on ihan nimikin, myös maailman vanhimmaksi ammatiksi toisinaan kutsutaan.
Varmasti kaltaisesi naiset löytävät niitä "herrasmiehiä" molempien toiveita vastaaviin suhteisiin. Me muut voimme sitten elää tasa-arvoisissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eräs tuttava on tuon tyyppisessä suhteessa ja vaikka miten yritän asiaa ajatella, se tuntuu minusta hänen hyväksikäytöltään. Ensinnäkin mies ansaitsee paljon enemmän, mutta kaikki pitää silti jakaa tarkoin puoliksi. Jopa silloin, kun hän viettää aikaa miehen asunnolla. Sitoutumisesta mies ei halua kuullakaan, joten mun tuttu on kuin löysässä hirressä tulevaisuutensa suhteen. Voin kuvitella, että Ap:n järjestely sopii parhaiten hieman vanhemmille pareille, joilla on täsmälleen samankaltainen taloudellinen tilanne. Itse en tuollaiseen ikinä alkaisi.
Siis miten se on hyväksikäyttöä, että maksetaan puoliksi, tai kumpikin maksaa omansa? Jos tätä suhdetta ei olisi, niin molemmathan maksaisivat omasta elämästään täsmälleen saman verran kuin suhteessa ollessaan.
Se on tietysti eri asia, jos maksetaan puoliksi ja toinen kuluttaa enemmän, esim. ostetaan kilo pihvejä puoliksi ja toinen syö niistä 3/4. Mutta ei kai kukaan täysijärkinen niin teekään.
No kyllä se mun mielestä kuitenkin on. Multa olisi päässyt nauru, jos mun mies olisi kutsunut minut aikoinaan luokseen ja laittanut maksamaan puolet ruokaostoksista ja leffalipuista. Olisin sanonut heipat, hahah:D
No voithan sinä nauraa ja sanoa heipat, mutta ei se siitä silti hyväksikäyttöä tee, että joku ei suostu maksamaan sinun ruokiasi ja leffalippujasi. Voi hyvänen aika tätä av-logiikkaa taas.
On ihan ok sanoa, että haluat mieheltäsi rahaa. Ei siinä mitään hävettävää ole. Mutta ei se tee sellaisista parisuhteista hyväksikäyttöä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.
Mutta onhan se oikeasti säälittävyyden huippu, jos mies alkaa nillittää ruuasta ja leffalipuista. Jokainen nainen valitsee takuulla ensisijaisesti miehen, joka käyttäytyy kuin herrasmies ja maksaa myös naisen kulut:)
Trollihan sinä taidat olla, mutta ei todellakaan jokainen nainen ole rahojen perässä. Kuvailemillesi naisille on ihan nimikin, myös maailman vanhimmaksi ammatiksi toisinaan kutsutaan.
Varmasti kaltaisesi naiset löytävät niitä "herrasmiehiä" molempien toiveita vastaaviin suhteisiin. Me muut voimme sitten elää tasa-arvoisissa suhteissa.
Se ei todellakaan minusta h* 0raa tee, jos mun mies seurusteluaikana maksoi myös mun kulut. Mun mielestä se oli lähinnä herrasmiehen käytöstä, josta tuskin kukaan nainen olisi mun sijassa pahastunut. En koe olevani h*0 ra nytkään, kun olen hänen kanssaan naimisissa ja hän huomattavasti parempituloisena maksaa yhteiset menot. Sulle tuskin hänen kaltaisiaan miehiä riittää, eivät he kiinnostuisi hu0 rittelijoista.
Muuten kyllä, mutta yhteiset kulut (ainakin asuminen) maksetaan tulojen mukaan. Eli jos minä tienaisin vaikka 2000 ja sinä 4000, niin ei tasan tarkkaan maksettaisi puoliksi, vaan sinä maksaisit puolet enemmän, koska tienaatkin puolet enemmän. Ja sama pätisi tietysti myös toisin päin.
Enkä tarkoita, että pitäisi tiukasti laskea, vaan suurin piirtein reilusti. Sen lisäksi pitäisi puolin ja toisin joustaa tilanteen ja tarpeen mukaan. En halua miestä, joka nipottaa rahasta ja tekee siitä suuremman numeron, kuin on tarpeellista.
Asun omassa talossani ja tähän taloon ei muuta yksikään mies ennen kuin olen häneen tutustunut ainakin parin vuoden ajan. Ja sittenkään hän ei saa mitään omistusoikeuksia tähän. Eli siihen kaatuisi tämä ap:n suunnittelema järjestely. Lapsistani yksi on jo aikuinen ja seuraava vuoden päästä ja nuorin muutaman vuoden päästä, joten heidänkään takia kotiimme ei muuta ventovieraita miehiä äidin iloksi.
Naimisiin en enää halua ja lapset on tehty.