Naiset, miten estätte sen ettei töissä miehet ihastu tai ala ahdistella?
Kommentit (478)
Olen naisvaltaisella alalla ja silti muutama mies on yrittänyt lähentyä - siis vaikka olen koko ajan ollut parisuhteessa, ei kihlasormuskaan ole haitannut. Jotenkin vaikea ymmärtää mitä semmoisen päässä liikkuu. Yksi oli jopa kovin loukkaantunut kun olin työskennellyt pidemmän pätkän toisessa toimipisteessa ja mennyt sinä aikana naimisiin mieheni kanssa. Onneksi on paljon ollut myös kivoja työpaikkoja ja mieskollegoita joiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ilman mitään ylimääräistä flirttailua. Nyt olen jo kolmekymppinen kahden lapsen äiti, varmaan tarpeeksi väsyneen näköinen että kukaan haluaisi lähestyä :D eikä tässä työpaikassa semmoisia miehiä olekaan, lähimmät työkaverimiehet ovat isäni ikäluokkaa ja muiden kanssa olen tekemisissä vain harvoin.
Itsellä oli tämmöistä ongelmaa opiskellessa miesvaltaisella alalla nuorena ja nättinä. Olin perusystävällinen kaikille, minkä jotkut kokemattomammat tulkitsivat suorastaan flirttailuksi. Jouduin antamaan yllättävän paljon pakkeja, vaikken koskaan flirtannut, puhunut kaksimielisyyksiä tai edes tanssinut tyyppien kanssa juhlissa.
Nuo kokemukset olivat tuolloin hieman ahdistavia, mutta sain kyllä myös paljon hyviä (miespuolisia) ystäviä joiden kanssa edelleen käydään joskus urheilemassa tai kaljalla. Ehkä tärkein oli kuitenkin se oppi, kuinka sosiaalisesti hieman kyvyttömämpi ihminen voi tulkita ihan normaalin ystävällisyydenkin flirttinä. Nykyään työelämässä huomaan heti jos joku on "haku päällä" liikenteessä tai käyttäytyy flirtisti, ja vaikka normaalisti vitsailen ja olen ystävällinen työkavereille, olen harvinaisen nuiva ja kiireinen näiden lähettyvillä.
Kerran olen työpaikan juhlissa joutunut ahdistelluksi, mutta muuten on mennyt ihan hyvin :) Ja siis edelleen miesvaltaisella alalla mennään. Hölmöä siis vain tämä että täytyy mukauttaa omaa käytöstään (ja ehkä jopa olemustaan) tylsemmäksi ettei kukaan käy hihaan kiinni.
Kätilökaverini oli saanut anestesialääkäriltä treffikutsun synnytyssalissa kesken synnytyksen. Siinä joku synnyttäjäraukka odotti epiduraalia ja lääkäri sen kun flirttaili kätilölle 🙄 ei tullut treffejä, kuulemma olivat kahvihuoneessa nauraneet kyseisen lääkärin tinderprofiilille jossa kävi selvästi ilmi että hän on LÄÄKÄRI.
No eikai siinä muuta ku tehä selväksi ettei kiinnosta hevonpaskaakaan. "Painu he*vettiin" on aika toimiva
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen humblebrag, tai mahtava mielikuvitus. Hyvin vahvasti epäilen että kyseessä olisi todellinen ongelma. Ei ole tullut vastaavaa vastaan vaikka olen ihan nätti, normaalipainoinen ja naisellinen nainen miesvaltaisella alalla - en myöskään ikinä ole vastaavaa sivustaseuraajana huomannut. Joten eiköhän tässä vaan tulkita ihan väärin se miesten ystävällisyys, eli katse vaan omaan peiliin ja tulkintoihin.
Se, että sinulle itsellesi ei ole tapahtunut jotain, ei tarkoita, ettei sitä ole voinut tapahtua kenellekään muulle.
Ehkä oikea kysymys otsikkoon kuitenkin olisi: miehet, koska aiotte lopettaa naispuolisten kollegojenne ahdistelun työpaikalla?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oikea kysymys otsikkoon kuitenkin olisi: miehet, koska aiotte lopettaa naispuolisten kollegojenne ahdistelun työpaikalla?
Aloitus on viistossa ja vinksahtanut. Sama kuin rikoksen/kiusaamisen/ahdistelun uhria syyllistäisi:
"Mikset ennaltaehkäissyt tai estänyt yliyyy"? ja samalla hyysäisi syyllisen täysin viattomaksi ja syyttömäksi: "Pakkohan hänen oli tehdä mitä teki kun toinen ei mitenkään estellyt eli yksin estämättömän syy yliyy".
Tiedän paljon miehiä, jotka ovat naisille lähes näkymättömiä. Työpaikan/opiskelupaikan ulkopuolella naiskontaktit ovat käytännössä hyvin satunnaisia ja silloinkin naiset käyttäytyvät heitä kohtaan varmuuden vuoksi siten, että ei jää mitään epäilystä siitä, ovatko he kiinnostuneita näistä miehistä vai eivät. Sitten jos he törmäävät töissä/opiskeluissaan naiseen, joka on edes ystävällinen heitä kohtaan, niin heille se on suuri juttu ja monesti aiheuttaa heissä lämpimiä tunteita. Naisethan väittävät että ovat samalla tavalla ystävällisiä kaikkia kohtaamiaan miehiä kohtaan, mutta nämä näkymättömät miehet kohtaavat ystävällisen naisen ehkä vain kerran vuodessa. Kaikkina muina päivinä naiset katselevat varmuuden vuoksi mielummin ojanpohjia tai taivaan pilviä tai ovat ihmeellisen kiinnostuneita katossa roikkuvista sähkökaapeleista. Nämä miehet oppivat kyllä nuorina sen, että jos nainen omatoimisesti osoittaa mielenkiintoa, niin se nainen on jotain vailla ja joskus nämä miehet erehtyvät toivomaan sen jonkin olevan parisuhde. Yleensä naisen haluama hyöty on kuitenkin enemmän konkreettista laatua.
Vierailija kirjoitti:
Rehellistä kirjoitti:
Olen ainoana naisena töissä miesporukassa ja kohtelu on ihan loistavaa. Olen yksi jätkistä, jos joku sanoo jotakin hävytöntä annan samalla mitalla takaisin ja aidosti nauran rasvaisille jutuille, koska ne on oikeasti hauskoja mielestäni. Kukaan ei ole koskaan ahdistellut, joskus melkein harmittaa ettei ole.
Varmaan oletkin sitten aika jätkämäinen, jos rasvaiset jutut on sinusta aidosti hauskoja. Yök!
En ole ollenkaan jätkämäinen. Olen vain tottunut yekemään enemmän mietsen kanssa töitä kuin naisten kanssa. Olen tottunut heidän juttuihinsa. Olen kyllä erittäin naisellinen ja meikkaankin töihin joka päivä. Rasvaiset jutut naurattaa, koska ne esitetään hauskasti, ei niinkään sisältö naurata. Meillä on ihana porukka töissä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli tämmöistä ongelmaa opiskellessa miesvaltaisella alalla nuorena ja nättinä. Olin perusystävällinen kaikille, minkä jotkut kokemattomammat tulkitsivat suorastaan flirttailuksi. Jouduin antamaan yllättävän paljon pakkeja, vaikken koskaan flirtannut, puhunut kaksimielisyyksiä tai edes tanssinut tyyppien kanssa juhlissa.
Nuo kokemukset olivat tuolloin hieman ahdistavia, mutta sain kyllä myös paljon hyviä (miespuolisia) ystäviä joiden kanssa edelleen käydään joskus urheilemassa tai kaljalla. Ehkä tärkein oli kuitenkin se oppi, kuinka sosiaalisesti hieman kyvyttömämpi ihminen voi tulkita ihan normaalin ystävällisyydenkin flirttinä. Nykyään työelämässä huomaan heti jos joku on "haku päällä" liikenteessä tai käyttäytyy flirtisti, ja vaikka normaalisti vitsailen ja olen ystävällinen työkavereille, olen harvinaisen nuiva ja kiireinen näiden lähettyvillä.
Kerran olen työpaikan juhlissa joutunut ahdistelluksi, mutta muuten on mennyt ihan hyvin :) Ja siis edelleen miesvaltaisella alalla mennään. Hölmöä siis vain tämä että täytyy mukauttaa omaa käytöstään (ja ehkä jopa olemustaan) tylsemmäksi ettei kukaan käy hihaan kiinni.
On ihmisiä joiden kanssa voi olla ”normaalisti” ja väärinkäsityksiä ei synny. Jos ihastumisia tulee puolin tai toisin, osataan lukea vinkit ja joko lisätä vettä myllyyn, jos toinen on kiinnostunut tai sitten himmailla, jos toinen ottaakin etäisyyttä.
Sitten on ihmiset, joille ei voi olla ihan normaali, vaan täytyy olla etäinen, välttelevä jne, koska tulkitsevat herkästi pienenkin normaalin keskustelun kiinnostuksesi. Ovat rynnimässä päälle koko ajan, ellei ole vähän jäinen.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän paljon miehiä, jotka ovat naisille lähes näkymättömiä. Työpaikan/opiskelupaikan ulkopuolella naiskontaktit ovat käytännössä hyvin satunnaisia ja silloinkin naiset käyttäytyvät heitä kohtaan varmuuden vuoksi siten, että ei jää mitään epäilystä siitä, ovatko he kiinnostuneita näistä miehistä vai eivät. Sitten jos he törmäävät töissä/opiskeluissaan naiseen, joka on edes ystävällinen heitä kohtaan, niin heille se on suuri juttu ja monesti aiheuttaa heissä lämpimiä tunteita. Naisethan väittävät että ovat samalla tavalla ystävällisiä kaikkia kohtaamiaan miehiä kohtaan, mutta nämä näkymättömät miehet kohtaavat ystävällisen naisen ehkä vain kerran vuodessa. Kaikkina muina päivinä naiset katselevat varmuuden vuoksi mielummin ojanpohjia tai taivaan pilviä tai ovat ihmeellisen kiinnostuneita katossa roikkuvista sähkökaapeleista. Nämä miehet oppivat kyllä nuorina sen, että jos nainen omatoimisesti osoittaa mielenkiintoa, niin se nainen on jotain vailla ja joskus nämä miehet erehtyvät toivomaan sen jonkin olevan parisuhde. Yleensä naisen haluama hyöty on kuitenkin enemmän konkreettista laatua.
Kuten jo todettu, ei siinä ihastumisesta mitään pahaa ole!
Se miten se ujokin harvoin huomiota saava mies toimii ihastuksensa kanssa on ratkaisevaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän paljon miehiä, jotka ovat naisille lähes näkymättömiä. Työpaikan/opiskelupaikan ulkopuolella naiskontaktit ovat käytännössä hyvin satunnaisia ja silloinkin naiset käyttäytyvät heitä kohtaan varmuuden vuoksi siten, että ei jää mitään epäilystä siitä, ovatko he kiinnostuneita näistä miehistä vai eivät. Sitten jos he törmäävät töissä/opiskeluissaan naiseen, joka on edes ystävällinen heitä kohtaan, niin heille se on suuri juttu ja monesti aiheuttaa heissä lämpimiä tunteita. Naisethan väittävät että ovat samalla tavalla ystävällisiä kaikkia kohtaamiaan miehiä kohtaan, mutta nämä näkymättömät miehet kohtaavat ystävällisen naisen ehkä vain kerran vuodessa. Kaikkina muina päivinä naiset katselevat varmuuden vuoksi mielummin ojanpohjia tai taivaan pilviä tai ovat ihmeellisen kiinnostuneita katossa roikkuvista sähkökaapeleista. Nämä miehet oppivat kyllä nuorina sen, että jos nainen omatoimisesti osoittaa mielenkiintoa, niin se nainen on jotain vailla ja joskus nämä miehet erehtyvät toivomaan sen jonkin olevan parisuhde. Yleensä naisen haluama hyöty on kuitenkin enemmän konkreettista laatua.
Jep jep ja ne vähäiset naiskontaktit eivät suinkaan ikinä ole sulkeutuneen, epäsosiaalisen ja lähes mykän peräkammarinpertin omaa syytä/vastuuta, eikä hänen kuunaan pidä muuttaa mitään tai tehdä asian eteen yhtään mitään, kun hänelle pitää naishaaremi yksipuolisesti yhteiskunnan toimesta taata, muuten reppana syrjääntyy, kiukuttelee ja uhriutuu, koska metoo viimeistään vei häneltä kaiken.
Onko homssuisesti pukeutuvalla ja meikittömällä naisella epäseksuaalinen olo? Jos on ja se suojaa ihastujilta ja ahdistelijoilta, niin kyllä se homssuisuus on varmaan sen arvoista, että kannattaa pyrkiä siihen tyylisuuntaan. Kuulostaa tyhmältä kysymykseltä, mutta kertokaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko homssuisesti pukeutuvalla ja meikittömällä naisella epäseksuaalinen olo? Jos on ja se suojaa ihastujilta ja ahdistelijoilta, niin kyllä se homssuisuus on varmaan sen arvoista, että kannattaa pyrkiä siihen tyylisuuntaan. Kuulostaa tyhmältä kysymykseltä, mutta kertokaa.
Ei vaan miessyyllinen eli epätoivotusti ahdisteleva pitää pystyä joko jollakin tavalla laittamaan aisoihin tai potkimaan pois työpaikalta, ei ole uhri(naist)en asia muokata itseään, jotta heitä ei kukaan ahdistelisi.
Ahdistemattomuus, koskemattomuus ja työrauha kaikille on oltava jokaisella työpaikalla oletusarvona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli tämmöistä ongelmaa opiskellessa miesvaltaisella alalla nuorena ja nättinä. Olin perusystävällinen kaikille, minkä jotkut kokemattomammat tulkitsivat suorastaan flirttailuksi. Jouduin antamaan yllättävän paljon pakkeja, vaikken koskaan flirtannut, puhunut kaksimielisyyksiä tai edes tanssinut tyyppien kanssa juhlissa.
Nuo kokemukset olivat tuolloin hieman ahdistavia, mutta sain kyllä myös paljon hyviä (miespuolisia) ystäviä joiden kanssa edelleen käydään joskus urheilemassa tai kaljalla. Ehkä tärkein oli kuitenkin se oppi, kuinka sosiaalisesti hieman kyvyttömämpi ihminen voi tulkita ihan normaalin ystävällisyydenkin flirttinä. Nykyään työelämässä huomaan heti jos joku on "haku päällä" liikenteessä tai käyttäytyy flirtisti, ja vaikka normaalisti vitsailen ja olen ystävällinen työkavereille, olen harvinaisen nuiva ja kiireinen näiden lähettyvillä.
Kerran olen työpaikan juhlissa joutunut ahdistelluksi, mutta muuten on mennyt ihan hyvin :) Ja siis edelleen miesvaltaisella alalla mennään. Hölmöä siis vain tämä että täytyy mukauttaa omaa käytöstään (ja ehkä jopa olemustaan) tylsemmäksi ettei kukaan käy hihaan kiinni.
On ihmisiä joiden kanssa voi olla ”normaalisti” ja väärinkäsityksiä ei synny. Jos ihastumisia tulee puolin tai toisin, osataan lukea vinkit ja joko lisätä vettä myllyyn, jos toinen on kiinnostunut tai sitten himmailla, jos toinen ottaakin etäisyyttä.
Sitten on ihmiset, joille ei voi olla ihan normaali, vaan täytyy olla etäinen, välttelevä jne, koska tulkitsevat herkästi pienenkin normaalin keskustelun kiinnostuksesi. Ovat rynnimässä päälle koko ajan, ellei ole vähän jäinen.
Jep, samoilla linjoilla olen itse. Joillekin sosiaalinen kanssakäyminen ja normaali juttelu/vitsailu on ihan normipäivää, kun taas toiselle se on kutsu soidintansseihin :) Voi olla että tässä on paikkakuntakohtaisia eroja myös. Olen ainakin pannut merkille että joissain puolin Suomea semmoinen perusvitsailu naisten ja miesten välillä on ihan normaalia, kun taas joissain paikoissa oletetaan automaattisesti etteivät naiset ja miehet ole juurikaan tekemisissä keskenään.
Toki ahdistelu on ahdistelijan vika, mutta itseänsä voi kyllä suojata jos huomaa että epätoivottua huomiota tulee liikaa. Joillain aloilla on helppoa olla ystävällinen ja pukeutua naisellisesti (halutessaan) ilman että se synnyttää ongelmia: toisilla aloilla tämä voi aiheuttaa joko vähättelyä ("tyttö ei osaa mitään") tai sitten epätoivottua ahdistelua...
Harmin paikka :)
Olen naisvaltaisen alan ainoa mies työyhteisössä +50 henkeä, olen pannut noista varmaan puolia jo.
Ihastumiset on kyllä pahoja, mutta aina olen sanut nätisti asiat hoidettua ilman murtuneita sydämiä.
Eli tältäpuolen aitaa toimin näin, suosittelen naisille samaa, kauneus on katoavaista eikä järvi soudellessa kulu.
Turha olla nokka pystyssä ja syyllistää miehiä, luonto on asiat noin järjestänyt ja noin se tulee menemään maailmanloppuun asti.
Iloista loppukesää kaikille :-)
Vierailija kirjoitti:
Älkää katsoko niitä miehiä silmiin, vaan voitte tuijottaa esimerkiksi hänen tietokonettaan tai papereita.
Älytöntä jos työpaikalla pitää vältellä normaalia katsekontaktia! Sitä nyt ei voi ottaa flirtiksi kuin idiootit...
Voi, minulla ei ole koskaan ollut Ap:n mainitsemaa ongelmaa, vaikka mitä olen yrittänyt.
Siis kun tässä viestiketjussa joka toinen nainen selittää että "alan puhua niille miehestäni, sormesta löytyy sormus" yms. niin voitteko nyt selventää että löytyykö teiltä tosiaan se mies ja sormus on ihan syystä, vai onko naisille yleistä selittää olemattomasta miehestään ja pitää sormusta vasemmassa nimettömässä ihan hupiin??!!??
Vinkki:
aseta lastesi/miehesi kuvia työpöydälle. Jos kumpiakaan ei oikeasti ole, ota netistä randomeja kuvia :D