Lue keskustelun säännöt.
Nuoren tytön suuri suru
17.06.2013 |
Olen 17-vuotias, avoliitossa elävä nuori nainen. Eilen päättyi toivottu ja odotettu raskaus, raskausviikolla 8+2. Heräsin rajuun vuotoon ja koviin kipuihin, lähdettiin suoraan lääkärille. Raskaus ultrattiin ja todettiin keskeytyneeksi, annettiin lääkkeet ja kotiin odottelemaan, pari kuukautta ja taas voi yrittää. Kukaan lääkäreistä ei pahoitellut tapahtunutta, ja eräs hoitajista jopa totesi että ikäni puolesta parempi näin. Raskaus oli suunniteltu, toivottu ja odotettu. emme miehen kanssa olleet vielä kenellekkään kertoneet joten nyt joudumme surun kantamaan itseksemme. Itkemme molemmat, yhdessä ja erikseen. Miten tästä voi selviytyä? Suru kuristaa ja tukahduttaa.
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:23"]
31. En halua väitellä kanssasi. Mutta minulla ei ole lävistyksiä (korvakoruja, molemmissa korvissa 1 reikä lukuunottamatta) eikä tatuointeja. Asumme suhteellisen pienellä paikkakunnalla mieheni kanssa. Mieheni on pian valmis diplomi insinööri joka viimeiset 4 vuotta ollut vakituisessa työssä yhdessä suomen suurimmista firmoista ja minullakin
vakituinen työpaikka. Asuntolaina on maksettu n. 2 vuodenpäästä, ja säästöjä on riittävästi
yllättäviäkin tilanteita varten. Emme kumpikaan ole koskaan viihtyneet kaupungilla
roikkumassa tai "rellestämässä". Olemme enemmän koti-ihmisiä joilla ollut pitkään
rauhallinen elämäntyyli. käsittääkseni tilanteemme on ikääni lukuunottamatta yhtä hyvä tai
jopa parempi kuin joillakin vanhemmilla ihmisillä. En tosiaan aikonut alkaa väitellä mutta
kerroin vain mihin tilanteeseen olimme päättäneet lasta yrittää.
Ap
[/quote
Ja ihanko itse olet asunnon maksellut, joo....älä viitsi!]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:49"]
Mies 23v pian valmis DI ja jo neljä vuotta vakityössä. Koska se on siellä polilla ehtinyt käydä vai onko kirjekurssilla?
Ihana nuoripari Porvoosta
Tämä 17-vuotias näkee päiväunia. Annetaan hänen jatkaa niitä -mielellään jajat tiukasti kiinni. Mistä tuo Di piti vetää? Tiedätkö edes, mikä koulutus se on?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:49"]
Mies 23v pian valmis DI ja jo neljä vuotta vakityössä. Koska se on siellä polilla ehtinyt käydä vai onko kirjekurssilla?
Ihana nuoripari Porvoosta
Tämä 17-vuotias näkee päiväunia. Annetaan hänen jatkaa niitä -mielellään jajat tiukasti kiinni. Mistä tuo Di piti vetää? Tiedätkö edes, mikä koulutus se on?
[/quote]
[/quote]
Samaa mietin minäkin, teini 17 v ja kosmetologi ja vakkaripaikka. MIes 23 v, DI ja 4 töissä. Nousis nyt sieltä sängystä itkemästä ja menis sinne duuniin kun niin kamalan tehokas ollut koko nuoruuden, asuntokin kohta maksettu :) siis kumman rahoilla? No annetaan ap:n elää omassa fantasiassaan hetki :)
. Olemme enemmän koti-ihmisiä joilla ollut pitkään rauhallinen elämäntyyli.
Ap
[/quote]
No tosi pitkään varmaan sinulla ollut rauhallinen elämäntyyli :) olethan jo 17 v!!!!!!!
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:02"]
Elämäähän toki keskenmenokin lopulta on, muttaa yhtälailla hyväksikäytön kokeneelle on ollut elämää se, että naapurin setä työntää kätensä pikkuhousuihin. Vaikka elämä jatkuu ja sen on jatkuttava, niin erityisesti juuri nuorelle soisin jopa enemmänkin tukea, ei se ole keltään pois, eikä se tarkoita että tuen saaja olisi aivan uhri ja ei voisi selvitä.
[/quote]
Hahaha :D Olisko EHKÄPÄ hieman eri asia? Vai väitätkö todella, että on yhtä rankkaa saada keskenmeno alkuraskaudessa kuin se, että olisi hyväksikäytetty?
Kyllä, molemmat ovat elämää, mutta vain toisessa tapauksessa niin voi todeta ihan "hyvin mielin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Ja jatkan vielä, että kirjoitin tämän tekstin ajatellen, että aloitus on provo. Siksi en esitä empatiaa aloittajaa kohtaan. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena tiedän, että se on yksi pahimmista paikoista, mihin voi joutua. Kuitenkin aika parantaa.
[/quote]
Minusta tuntuu että sulla taitaa olla paha kehityshäiriä. Onneksi et niitä lapsia saanut ja säälin niitä jotka olet saanut
[/quote]
Ja tämän on kirjoittanut se tatuoitu teiniäiti. :))
[/quote]
Eipä ole edes korviksia:)
Harmi,mutta niinkuin sinulle on sanottu-ehdit kyllä,minäkin olin 17vuotias kun löysin miehen jonka kanssa oltiin todella läheisiä,hän oli minua myöskin viisi vuotta vanhempi,olin vauva-haaveilija ollut jo ennenstään ja miehen löydettyä ajatukset tulivat esille enemmän,mutta elimme toistemme kanssa,oli ehkäisy ja oli ajatus lapsesta,4-vuoden päästä meillä oli ihana oma lapsemme :) Ja päätös ehkäisyn lopettamisesta tuli silloin että "nyt tahdon tehdä" ja ei mennytkään kuin kaksi kuukautta kun vauva oli saanut alkunsa!:) joten yritän neuvoa sinua nyt vain olemaan murehtimatta lapsen saamisesta,saat kyllä kun aika on oikea :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämän ketjun aloittaja ei millään voi olla 17 vuotta. Lukion opettajana tiedän millaista kirjoituskieltä tuon ikäisillä on. Aikuinen nainen provoilee.
Olen 17-vuotias. Tervetuloa tarkistanaan vaikka papereistani. Kuten jo aikaisemmin sanoin, kaikki nuoret eivät käytä tällaista kieltä : ja sit mä olin niinku et vittu sillee Se teki bänät.
Osaan myös etikettisäännöt ja peruskäytöstavat. Kyllä, olen hieman "paremman luokan" kodista lähtöisin, joten tämän kaltaiset asiat tulevat luonnostaan hyvän kasvatuksen seurauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 23:20"]
Olen 17-vuotias. Tervetuloa tarkistanaan vaikka papereistani. Kuten jo aikaisemmin sanoin, kaikki nuoret eivät käytä tällaista kieltä : ja sit mä olin niinku et vittu sillee Se teki bänät.
Osaan myös etikettisäännöt ja peruskäytöstavat. Kyllä, olen hieman "paremman luokan" kodista lähtöisin, joten tämän kaltaiset asiat tulevat luonnostaan hyvän kasvatuksen seurauksena.
[/quote]
Edelleenkään, arvon yksinkertainen provoilija, ei ole kyse tavoista ja hyvästä kielestä vaan uskottavuudesta. Et ole hyvä kirjoittaja, ei sinua siitä syytetä. Olet läpinäkyvä ja epäuskottava ja siksi huono kirjoittaja.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 17:00"]
Samaa mietin minäkin, teini 17 v ja kosmetologi ja vakkaripaikka. MIes 23 v, DI ja 4 töissä. Nousis nyt sieltä sängystä itkemästä ja menis sinne duuniin kun niin kamalan tehokas ollut koko nuoruuden, asuntokin kohta maksettu :) siis kumman rahoilla? No annetaan ap:n elää omassa fantasiassaan hetki :)
[/quote]
Minä ainakin tunnen pari tyyppiä, joista toinen valmistui DI:ksi 22-vuotiaana ja toinen muulta alalta maisteriksi 20-vuotiaana.
Tunnen myös kaksikin naista, joilla molemmilla on ollut 18-19-v. vauva, aviomies ja oma asunto.
Nettipalstoilla tietysti on yliedustettuna ihmiset, jotka ovat tuhlanneet aikansa hengailuun ja nettisurffailuun. Moni on vielä yli 30-vuotiaana "nuori aikuinen", joka vasta suunnittelee mitä ehkä joskus alkaisi tehdä. Totta kai se harmittaa, jos alle parikymppiset ovat elämässään pidemmällä, ja itse ei ole saanut aikaiseksi vielä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 22:53"]
tämän ketjun aloittaja ei millään voi olla 17 vuotta. Lukion opettajana tiedän millaista kirjoituskieltä tuon ikäisillä on. Aikuinen nainen provoilee.
[/quote]
Et ole lukion opettaja. Jokainen opettaja tietää, että nuorilla löytyy kirjoitustaitoja äärilaidasta toiseen. Oma poikani kirjoitti 10-vuotiaana niin täydellistä kieltä, luultavasti aikaisen lukemaan oppimisen ja runsaan lukemisen vuoksi, ettei varmaan kukaan uskoisi hänen aineitaan itse kirjoitetuksi, ellei olisi kirjoittanut niitä koulussa.
Ai häiriöstä on kyse jos joku kehittyy aiemmin kuin sinä? Mitä itsekästä on siinä että haluaa jo nuorena luopua vapaudesta mennä miten mielii uuden pienen ihmisen vuoksi? Minä tulin raskaaksi puolen vuoden yrityksen jälkeen, olin 17v ja halusin lapsen yksin (kuten moni vanhempikin nainen tekee jos ei parisuhdetta halua), isä on ystäväni jonka kanssa emme koskaan olleet pariskunta. Nyt tuo lapseni on 19v, hänellä on ammatti ja vakituinen työpaikka unelmatyössään josta aina haaveillut. Hänellä on myös vuotta nuorempi sisarus. Molemmat ovat ikäistään kypsempiä ja fiksumpia nuoria, sellaisia kuin minäkin olin. Toki sen sijaan että on mukana ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöissä ja perustamassa ja vetämässä paikallisia osastoja kunnon nuoren kuuluisi olla kiinnostunut ryyppäämisestä, muodista, meikeistä ja vaihtuvista poikaystävistä. Äitiyteen ei missään nimessä kuulu olla valmis, sillä nuorena kuuluu olla aivoton pissis tai muuten on kehityshäiriöinen. Minä olen erittäin tyytyväinen siihen että sain lapset nuorena ja kasvatuksessakin olen onnistunut erinomaisesti. Nuoreni eivät ole koskaan edes juoneet, polttaneet tms vaan viihtyneet viikonloput kiltisti kotona ja harrastustensa parissa ja menestyneet opinnoissaan ja työelämässä.
Elämä ollut ajoittain rankkaakin, mutta itsekästä ja vastuutonta omaan napaan tuijottajaa tuskin nuorena äidiksi haluavasta mitenkään saat.
En tiedä onko ap provo, mutta ihan todellinen tilanne voisi olla. Itsekin sain oletettavasti keskenmenon 16-vuotiaana ja vauvakuume ja kaipuu puolen vuoden yrityksen aikana oli ihan todellista ja kipeää.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä nyt perkele kosmetologiksi kerkeää 17-vuotias tyttö. Kyseessä on kuitenkin simppeli homma, joka ei vaadi mitään korkeamman logiikan osaamista ja matemaattisia taulukoita. Enimmäkseen se homma on tasoa - rasvainen vai kuiva iho- ja mukavaa jutustelua, ettei asiakkaalla ole typerä olo. Meikkaajan "koulutus" kestää 3 kk ja siinä tulee ohessa perinteisimmät kosmetologian alkeet... Ihan iltakurssina onnistuu puolessa vuodessa se homma. Jos ei ole peruskoulussa jäänyt luokalleen, niin on täysi mahdollisuus olla kosmetologi. Uskokaa tai älkää, se ei hirveästi taitoja ja osaamista vaadi hinkata jonkun naamaan eksoottisia litkuja :D
DI asiaan en osaa ottaa kantaa, joten pidän pääni kiinni.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Ja jatkan vielä, että kirjoitin tämän tekstin ajatellen, että aloitus on provo. Siksi en esitä empatiaa aloittajaa kohtaan. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena tiedän, että se on yksi pahimmista paikoista, mihin voi joutua. Kuitenkin aika parantaa.
[/quote]
Jos kuvittelet tuon lisäyksesi kiillottavan sädekehääsi, olet väärässä. On halpamaista v*ttuilla ihmiselle, joka kertoo itselleen kipeästä asiasta, ja kuitata se sanomalla, että uskoin kertojan kusettaneen. On vaikea käsittää ajatusmaailmaasi. Onneksi.
Tämä ketju on ihan uskomaton osoitus siitä, miten kylmiä ja huonotapaisia ihmiset voivat olla. Ajatusleikki: entäpä, jos kyse olisi itsestäsi tai tyttärestäsi? Takana abortti, vauva-palsta tuntuu hyvältä vertaistuen saamiseen ja todellisuus on sitten tätä, että 'vanhemmat ja viisaammat' räkyttää ja ilkeilee ihan olan takaa. Koska väittävät, ettei voi olla totta. Miten voitte mitätöidä toisen kokeman noin kylmästi?
Älkääkä yrittäkö luikerrella irti tästä tosiasiasta sanomalla koska netti ja aavee ja aivot narikkaan. Näin k-päinen käytös kuin mitä nämä vastaajat esittävä ei ole mikään erillinen naamari, joka vedetään esiin vain tietyissä tilanteissa.
AP, mä olen pahoillani sun puolestasi. Mulla on itselläni keskenmeno takana, eikä se ollut helppoa aikaa. Olin sua vanhempi ja jäin lapsettomaksi. Toivon, että sä saat vielä toivomasi lapsen, eikä mikään anna syytä olettaa, ettet saisi. Suruun menee aikansa. Jos haluat fiksumpaa vertaistukea, ellit.fi oli mulle hyvä paikka silloin muutama vuosi sitten, kun asia oli ajankohtainen.
Eivät ne pahoittele tosiaan, minkään ikäisten keskenmenoja. Niitä kun tapahtuu niin tavattoman paljon ensimmäisen kolmanneksen aikana etteivät pidä kai sitä minään. Tottakai se on itselle tosi rankkaa ja tuntuu pahalta, mutta jospa ajattelisi sen niin, että sillä lapsenalulla ei ollut edellytyksiä elämään ja siksi se meni kesken. Se oli jotenkin sairas, sillä olisi ollut heikot eväät elämään jos olisi syntynyt. En vastusta vammaisuutta, jokainen voi tottakai nauttia elämästä, mutta nuo jotka menevät alussa kesken, eivät vaan ole elinkelpoisia. Eivät pysty kehittymään edes syntymään asti. Eivät pärjää turvallisessa kohdussa, miten pärjäisivät sitten koskaan tässä maailmassa?
Minulle sanottiin vaan että "kyllä luonto hoitaa, ei tarvi tulla edes käymään jos ei tunnu kipeeltä". En minä sitä raskautta vielä konkreettisesti kovin paljoa tuntenut, mutta tieto siitä sai jotenkin valmistautumaan tulevaan ja sitten mitään ei tullutkaan. En ollut fyysisesti kauhean kipeä, mutta suru oli suuri. Ja itsesyytökset. Ja pelko, ettei ikinä onnistu.
Hiljaista on siellä vieläkin.
Suru helpottaa kyllä. Teillä on aikaa yrittää. Vuosi yritystä johtaa vasta toimenpiteisiin ja määritellään lapsettomuudeksi. Onnea yritykseen!
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:19"]
Paitsi että 17-vuotias ei ikinä keksisi tuollaista otsikkoa. Sen tarkoitus on provosoida lukija suoraan ytimeen: liian nuoren raskaushaaveisiin. Hyvä yritys, ap (joka muuten hienosti tunnet palstan termistön...)!
[/quote]
Mietin ihan samaa.:) Ei kukaan 17-vuotias kirjoittaisi itsestään noin: "nuoren tytön suuri suru".
Ap, osanottoni suruusi ja kaikkea hyvää tulevaan!
Älä välitä ilkeilijöistä ja yleistäjistä. Hienoa, että löytyy vastuullisia ja yritteliäitä nuoria ihmisiä.
Mies 23v pian valmis DI ja jo neljä vuotta vakityössä. Koska se on siellä polilla ehtinyt käydä vai onko kirjekurssilla?
Ihana nuoripari Porvoosta