Nuoren tytön suuri suru
Olen 17-vuotias, avoliitossa elävä nuori nainen. Eilen päättyi toivottu ja odotettu raskaus, raskausviikolla 8+2. Heräsin rajuun vuotoon ja koviin kipuihin, lähdettiin suoraan lääkärille. Raskaus ultrattiin ja todettiin keskeytyneeksi, annettiin lääkkeet ja kotiin odottelemaan, pari kuukautta ja taas voi yrittää. Kukaan lääkäreistä ei pahoitellut tapahtunutta, ja eräs hoitajista jopa totesi että ikäni puolesta parempi näin. Raskaus oli suunniteltu, toivottu ja odotettu. emme miehen kanssa olleet vielä kenellekkään kertoneet joten nyt joudumme surun kantamaan itseksemme. Itkemme molemmat, yhdessä ja erikseen. Miten tästä voi selviytyä? Suru kuristaa ja tukahduttaa.
Kommentit (88)
Kyllä te tuosta selviätte ja teillä kun on aikaa yrittää lasta vielä! Toki on surullista kun toivottu raskaus meni kesken, mutta sille on syynsä ja varmasti saatte vielä uuden raskauden aluille ja kaikki menee hyvin:) voimia teille molemmille!
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:22"]
Tosi kivan tukevia ihmiset täällä. Ehkäpä tää nuori ihminen on tiennyt jo, ettei elämä nyt aina ole hattaroita ja mene suunnitelmien mukaisesti. Sanoisitteko 25-vuotiaAlle keskenmenon uhrille, että ei se elämä kuule aina mene niinkuin haluaisi?
Sanoisin kyllä. Eikä hän kyllä mikään uhri olisi :) normaalia elämää, kaikki ei vaan todella mene niin kuin haluaa :)
[/quote]
Kiitos kaikille jotka osaavat osoittaa empatiaa ja tukea. Suomalaiset harvemmin enään nykyään osaavat. Kyllä, osaan palstan termistön, kuka tahansa täällä puolivuotta pyörinyt osaisi. Minkä vuoksi 17-vuotias ei osaisi kirjoittaa kyseistä otsikkoa? Kaikki suomalaiset nuoret eivät vastaa kirjoitustaidoltaan 9-vuotiasta lasta.
IHan se työssä käynytkin äiti saa äitysrahaa, joka maksetaan verorahoilla.
Niin, tässä on nyt jotenkin ylikorostettu tuo ikäseikka. Kun itse sain keskenmenon, kirjoittelin palstalle mutta ikäni (yli 35 v.) ei mielestäni ollut oleellista vaan oleellista oli se, että keskenmeno tuli. Taitaa asua POrvoossa tämä pariskunta.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:39"]
Kiitos kaikille jotka osaavat osoittaa empatiaa ja tukea. Suomalaiset harvemmin enään nykyään osaavat. Kyllä, osaan palstan termistön, kuka tahansa täällä puolivuotta pyörinyt osaisi. Minkä vuoksi 17-vuotias ei osaisi kirjoittaa kyseistä otsikkoa? Kaikki suomalaiset nuoret eivät vastaa kirjoitustaidoltaan 9-vuotiasta lasta.
puhut koko ajan suomalaisista ? joku ihme korostaminen suomalaisuutta kohtaan koko ajan, miksi? ei sinulla nyt niin kamalan paha voi olla kun jaksat istuskella täällä kirjoittelemassa? Jos minä olisin niin murheen murtamana, en jaksaisi edes tänne kirjoitella :(
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:43"]
Niin, tässä on nyt jotenkin ylikorostettu tuo ikäseikka. Kun itse sain keskenmenon, kirjoittelin palstalle mutta ikäni (yli 35 v.) ei mielestäni ollut oleellista vaan oleellista oli se, että keskenmeno tuli. Taitaa asua POrvoossa tämä pariskunta.
mistä päättelit, että porvoosta?
[/quote]
Elämäähän toki keskenmenokin lopulta on, muttaa yhtälailla hyväksikäytön kokeneelle on ollut elämää se, että naapurin setä työntää kätensä pikkuhousuihin. Vaikka elämä jatkuu ja sen on jatkuttava, niin erityisesti juuri nuorelle soisin jopa enemmänkin tukea, ei se ole keltään pois, eikä se tarkoita että tuen saaja olisi aivan uhri ja ei voisi selvitä.
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Ja jatkan vielä, että kirjoitin tämän tekstin ajatellen, että aloitus on provo. Siksi en esitä empatiaa aloittajaa kohtaan. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena tiedän, että se on yksi pahimmista paikoista, mihin voi joutua. Kuitenkin aika parantaa.
Vaikka olisi provo, niin itse ainakin haluan kirjoittaa kuin kirjoittaisin, jos ois totta, sillä joskus oikeasti tämänkaltaisessa tilanteessa oleva voi hakea apua sivuilta.
Otsikossa särähtää siis se, että siinä kutsuu kirjoittaja itseään nuoreksi tytöksi. Kun klikkasin, ajattelin että tässä käsiteltäisiin jotain 10-vuotiaan suruja. Jos on mielestään niin aikuinen, että on hankkimassa lasta, ei kutsu itseään nuoreksi tytöksi...
31. En halua väitellä kanssasi. Mutta minulla ei ole lävistyksiä (korvakoruja, molemmissa korvissa 1 reikä lukuunottamatta) eikä tatuointeja. Asumme suhteellisen pienellä paikkakunnalla mieheni kanssa. Mieheni on pian valmis diplomi insinööri joka viimeiset 4 vuotta ollut vakituisessa työssä yhdessä suomen suurimmista firmoista ja minullakin vakituinen työpaikka. Asuntolaina on maksettu n. 2 vuodenpäästä, ja säästöjä on riittävästi yllättäviäkin tilanteita varten. Emme kumpikaan ole koskaan viihtyneet kaupungilla roikkumassa tai "rellestämässä". Olemme enemmän koti-ihmisiä joilla ollut pitkään rauhallinen elämäntyyli. käsittääkseni tilanteemme on ikääni lukuunottamatta yhtä hyvä tai jopa parempi kuin joillakin vanhemmilla ihmisillä. En tosiaan aikonut alkaa väitellä mutta kerroin vain mihin tilanteeseen olimme päättäneet lasta yrittää.
Ap
Sama trollaaja taas rustailee.. Kehu jopa itteään yhessä threadissa, muttei osaa edes tyyliään varioida. Mitä saat tästä? Onhan näille joskus kiva nauraa, mutta tällaisesta asiasta valehtelu on (palstatermein) ehdoton nounou. Mieti vähän, kun et kuitenkaan voi täysi tollo olla...
Luojan kiitos. Luonto teki juuri oikein. Kasva aikuiseksi, ennen kuin teet lapsia. Aikuisuus ei ole sitä, että on saanut muutamaa vuotta vanhemman miehen iskettyä itselleen ja uskaltaa harrastaa seksiä ilman ehkäisyä
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Ja jatkan vielä, että kirjoitin tämän tekstin ajatellen, että aloitus on provo. Siksi en esitä empatiaa aloittajaa kohtaan. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena tiedän, että se on yksi pahimmista paikoista, mihin voi joutua. Kuitenkin aika parantaa.
[/quote]
Minusta tuntuu että sulla taitaa olla paha kehityshäiriä. Onneksi et niitä lapsia saanut ja säälin niitä jotka olet saanut
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:09"]
Aina, ihan aina, jos suomalainen tyttö alkaa haluta vauvaa 16-17-vuotiaana, tai edes alle kaksikymppisenä, kyseessä on kehitys- tms. häiriö. Tuollainen ihminen on vastuuton ja vain omaan napaansa tuijottaja, joka tarvitsee jotain pönkittämään itsetuntoaan ja tyydyttämään huomiontarpeen, jota ei muuten saa.
Normaali tuon ikäinen tuntee vastuunsa ja on sen verran järkevä, että tietää, että elämän perusasiat pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy lapsesta huolehtimaan. Vuosikymmeniä sitten oli pakko niitä lapsia tehdä, kun kävi vahinko nuorena, mutta tänä päivänä on kaikki mahdollinen ehkäisy olemassa. Tämä siksi, että lauma teiniäitejä ärähtää, että heidänkin äitinsä on pärjännyt tehtyään lapsensa 16-vuotiaana jne..
Terve nuori ajattelee ihan muita asioita kuin vaipanvaihtoa tuossa iässä. Säälin aina vastaantulevia teiniäitejä vaunuineen, lävistyksineen ja tatuointeineen. Miksiköhän tatuoimattomilla ja lävistämättömillä teineillä ei ole lapsia?
[/quote]
Ja jatkan vielä, että kirjoitin tämän tekstin ajatellen, että aloitus on provo. Siksi en esitä empatiaa aloittajaa kohtaan. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena tiedän, että se on yksi pahimmista paikoista, mihin voi joutua. Kuitenkin aika parantaa.
[/quote]
Minusta tuntuu että sulla taitaa olla paha kehityshäiriä. Onneksi et niitä lapsia saanut ja säälin niitä jotka olet saanut
[/quote]
Ja tämän on kirjoittanut se tatuoitu teiniäiti. :))
Luin ketjun uudelleen läpi ja huomasin että joku oli jo ehtinyt ihmetellä miten jaksan istus täällä kirjoittamassa vaikka olen niiin suruissani.
ihmiset reagoivat suruun erintavoin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa surra. Mieheni on nukkunut koko päivän, reagoi suruun niin. Välillä herää ja tulee kyyneleet silmissä halaamaan ja lohduttamaan minua. Minulla taas kirjoittaminen auttaa. tänne palstalle kirjoitin tarkoituksena kysyä muilta miten selviytyä ja vertaistukea etsin.
Ei, ei se sureminen ole iästä kiinni. Vaikka olen nuori silti tuntuu pahalta ja sattuu. Mieheni jota ei taas enää ihan nuoreksi voi sanoa suree silti, omalla tavallaan. Pakko kysyä, saatteko tyydytystä tai muuten vain hyvää mieltä huutamalla provoa tai sanomalla ilkeitä kommentteja? Sanoisitteko 30v naiselle näitä samoja asioita joita minulle? olen kyllä palstoilla pyöriessäni huomannut että useat kirjoittavat epäystävällisesti. Itse miettisin tarkkaan laittaisinko ollenkaan kommenttia jos toinen vaikeasta tilanteestaan ja pahasta olostaan täällä avautuu ja hakee apua, jos en muuta keksisi kuin väittää provoksi tai sanoa jotain epäystävällistä.
ap
Kouluun ja töihin ja elantoa hankkimaan ihan ITSE ja sen jälkeen lisääntymään.