Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperhe-elämässä ei ole mitään kadehdittavaa
16.06.2013 |
Tiedän, että monet vanhemmat kadehtivat jotakin osaa lapsettomasta elämäntavastani, esimerkiksi henkilökohtaista vapautta ja omaa aikaa. Minun pitäisi kai olla vastavuoroisesti kateellinen joistakin vanhemmuuteen liittyvistä jutuista. Tosiasiassa en ole tähän päivään mennessä keksinyt yhtään asiaa, joka olisi lapsiperhe-elämässä paremmin kuin omassa lapsettomassa elämässäni.
Kaiken kivan ja mielekkään, mitä lapset tuovat mukanaan, voin saada myös muuta kautta. Ne asiat, jotka ovat lapsen saamisessa ainutlaatuisia, ovat minusta joko yhdentekeviä tai vastenmielisiä. En kaipaa voimakkaita tunnekokemuksia, elämän ääniä taloon, lasten kasvun seuraamista tai ajatusta oman suvun jatkumisesta. Tiedän, mitä elämältä haluan, ja siihen eivät kuulu lapset tai tyypillinen lapsiperheen elämä missään muodossa.
En tarkoita tällä mitään pahaa vanhempia kohtaan. Olen varma, että lasten kanssa eläminen on vaikeine hetkineenkin erittäin antoisaa, jos todella haluaa toteuttaa huoltajan, hoivaajan ja kasvattajan roolia.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:46"]
Ei millään pahalla, mutta se tapa, jolla kirjoituksessasi yhdistät litteän vatsan ja lapsettomuusvalintanne, antaa sinusta hieman yksinkertaisen vaikutelman.
t. kiinteävatsainen äiti
[/quote]
Kiitos, myös sinusta sai hieman omituisen naisen vaikutelman näin ensitapaamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:05"]
Ymmärrän ap:tä, ja on mukavaa että joku kirjoittaa näistäkin aiheista täällä. Olen 30-v. lapseton nainen. Olen melko varma että en koskaan muuta mieltäni ja halua lapsia. Ajatuskin vauvan sitovuudesta ja avuttomuudesta ahdistaa, en myöskään osaa ajatella itseäni äitinä. Mieheni selvästi ihailee litteää vatsaani ja tyttömäistä kroppaani, ja on lapsellisille kavereilleen minua ylpeänä halaten todennut että me vaan ei kumpikaan haluta lapsia, ja meillä on asiat hyvin näin. Piste. (Tilanteet joissa lapsista ja perhearjesta on aika vapaasti puhuttu, ei mieheni aloitteesta.)
En kuitenkaan koe että kukaan nainen olisi minulle kateellinen. Moni mies tietysti saattaa hetkellisesti perhearkeen väsyneessä tilassa olla kateellinen miehelleni :D Monille naisille lasten saaminen ja niiden kasvattaminen vain on niin tärkeä ja rakas asia. Luonnollistahan se on. Olen saanut monenlaista kommenttia vapaaehtoisesta lapsettomuudestani naisilta ihmettelevästä vähättelevään mutta en muistaakseni kertaakaan ihailevaa. Minua asia ei haittaa. Itselleni riittää se että mieheni kanssa olemme onnellisia näin.
Vielä lisäys: sinkkuna olin salaa kateellinen kavereilleni jotka olivat hyvässä parisuhteessa. Vaikka olin silloinkin ihan ok sen asian kanssa ettei minulla ollut miestä, jollain tasolla aina tiesin että oma mies on se mitä minulta puuttuu. Lasten saamisen kanssa asia ei ole eikä tule olemaan samoin.
[/quote]
Ei hemmetti :D Vai että ihailee litteeä vatsaasi ja plaaplaa. Älkää tosiaan ikinä lisääntykö jos jutut ovat tuolla tasolla :D Siinähän sitä on parisuhde mahtavalla tolalla kun tärkeintä on kumppanin ulkonäkö. MItäs sitten kun sulle tulee ikää ja nuoremmilla on litteämpi vatsa kuin sulla?
[/quote]
Tällaisten kommenttien myötä alan sittenkin epäillä että joku on minulle kateellinen. En voi ymmärtää mikä tässäkin nyt jonkun suututti. Jos nautin ulkonäöstäni nyt ja en muista syistä lapsia halua, eikö sitä saa ilmaista edes anonyymisti keskustelupalstalla? Miksi ihmeessä heti haukutaan pinnalliseksi? Nautittehan tekin hyvistä puolista itsessänne, nautittehan?
Miettikää vähän ennen kuin arvostelette lapsettomia muutaman lauseen perusteella. Niin kuin jo sanoin, en minkäkään teidän valintojanne tai päänne sisältöä moiti. Pientä armeliaisuutta erilaisia ihmisiä kohtaan toivoo
se lapseton kolmekymppinen
[/quote]
Ethän sinäkään sitten erehdy esimerkiksi satunnaisten nettikeskusteluissa esiintyvien lauseiden perusteella luulemaan, että valtaosa vanhemmista katuu lastenhankintaa ja kadehtii niin paljon lapsettomien ääretöntä "henkilökohtaista vapautta", että toivoo itsekin olevansa lapseton? Pieni haikeus on täysin eri asia kuin sen toivominen, että se oma lapsi ei olisikaan olemassa. Ja kumminkin velat aina käyttävät näitä nettipalstoja perusteena kuinka lapsiperhe-elämän on oltava läpeensä onnetonta, kun "netissäkin sanotaan että vapaus meni".
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:46"]
Ei millään pahalla, mutta se tapa, jolla kirjoituksessasi yhdistät litteän vatsan ja lapsettomuusvalintanne, antaa sinusta hieman yksinkertaisen vaikutelman.
t. kiinteävatsainen äiti
[/quote]
Kiitos, myös sinusta sai hieman omituisen naisen vaikutelman näin ensitapaamisella.
[/quote]
"Mieheni selvästi ihailee litteää vatsaani ja tyttömäistä kroppaani, ja on lapsellisille kavereilleen minua ylpeänä halaten todennut että me vaan ei kumpikaan haluta lapsia, ja meillä on asiat hyvin näin." !!!!!
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:43"]
Periaatteessa en ihan ymmärrä tätä aloittajan koohotusta, mutta ei tuokaan nyt ihan asiallista ole lällätellä ap:lle että joo kyllä sinä nyt hymyilet mutta odotas vaan kun vanhenet ja rupsahdat niin miehesi jättää ja tekee ne salassa haluamansa lapset nuoremman kanssa.
Vähän itsekunnioitusta, naiset. Ei nyt ihan tuollaiseen sentään alennuta, eikös?
t, kahden äiti itsekin
[/quote]
Sellaistakin vaan välillä tapahtuu, valitettavasti. Mies voi muuttaa mieltään, mutta nainen ei enää tietyn rajan jälkeen voi.
[/quote]
Kyllä, mutta sitäkin tapahtuu jatkuvasti, että mies muuttaakin mieltää, että ei tämä perhe-elämä olekaan mua varten ja sitten siinä olet yh:na ruikuttamassa elareita exältä, joka lomailee Thaimaassa uuden nuoren hoidon kanssa eikä pidä yhteyttä lapsiinsa. Nämä ovat kuitenkin aika marginaalisia tapauksia, ei niitä oikein voi pitää perusteena lasten hankkimiselle tai hankkimatta jättämiselle.
t. se sama kahden äiti
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:43"]
Et kadehdi etkä kaipaa koska et tiedä mistä jäät paitsi.
[/quote]
En tosiaankaan tiedä, miltä vanhemmuus tuntuu kokemuksena. Uskon kyllä tietäväni lapsiperhe-elämästä tarpeeksi paljon arvioidakseni, toivonko tuollaista elämää itselleni vai en. Kaikki vanhemmat ovat kyenneet ratkaisemaan lapsiasian ilman kokemuksellista tietoa, ja niin kykenevät vapaaehtoisesti lapsettomatkin. Tuskin sinullakaan on kokemusta muukalaislegioonassa palvelemisesta tai hartaan muslimin elämästä, mutta silti varmaan tiedät, ovatko ne sinulle tavoittelemisen arvoisia kokemuksia vai eivät. -ap
[/quote]
Mainitsit ensimmäisessä viestissä, että tiedät monien perheellisten kadehtivan tiettyjä osia lapsettomien elämäntyylistä, mutta että itse et kadehdi yhtään mitään asiaa perheellisten elämästä.
Eikö kuitenkin ole ihan mahdollista, että vaikka pystyt näkemään perheellisten elämäntyylin ja tiedät, että se ei yleisellä tasolla ole tavoittelemisen arvoinen asia sinulle, niin olisi kuitenkin joitain yksittäisiä asioita, joista et perhe-elämää kokemattomana tiedä etkä näin ollen osaakaan kadehtia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:51"]
Ethän sinäkään sitten erehdy esimerkiksi satunnaisten nettikeskusteluissa esiintyvien lauseiden perusteella luulemaan, että valtaosa vanhemmista katuu lastenhankintaa ja kadehtii niin paljon lapsettomien ääretöntä "henkilökohtaista vapautta", että toivoo itsekin olevansa lapseton? Pieni haikeus on täysin eri asia kuin sen toivominen, että se oma lapsi ei olisikaan olemassa. Ja kumminkin velat aina käyttävät näitä nettipalstoja perusteena kuinka lapsiperhe-elämän on oltava läpeensä onnetonta, kun "netissäkin sanotaan että vapaus meni".
[/quote]
Etkö osaa suomea lukea vai tahallasiko ymmärrät väärin? Lue viestini uudestaan ja tule sitten keskustelemaan. Viestissäni nimenomaan sanoin että en ole _koskaan_ kuullut naisilta kateellista kommenttia, vaan aina vähättelevää, alentuvaa yms. ja että olen siitä huolimatta päättänyt näin ja onnellinen näin.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:43"]
Periaatteessa en ihan ymmärrä tätä aloittajan koohotusta, mutta ei tuokaan nyt ihan asiallista ole lällätellä ap:lle että joo kyllä sinä nyt hymyilet mutta odotas vaan kun vanhenet ja rupsahdat niin miehesi jättää ja tekee ne salassa haluamansa lapset nuoremman kanssa.
Vähän itsekunnioitusta, naiset. Ei nyt ihan tuollaiseen sentään alennuta, eikös?
t, kahden äiti itsekin
[/quote]
Sellaistakin vaan välillä tapahtuu, valitettavasti. Mies voi muuttaa mieltään, mutta nainen ei enää tietyn rajan jälkeen voi.
[/quote]
Kyllä, mutta sitäkin tapahtuu jatkuvasti, että mies muuttaakin mieltää, että ei tämä perhe-elämä olekaan mua varten ja sitten siinä olet yh:na ruikuttamassa elareita exältä, joka lomailee Thaimaassa uuden nuoren hoidon kanssa eikä pidä yhteyttä lapsiinsa. Nämä ovat kuitenkin aika marginaalisia tapauksia, ei niitä oikein voi pitää perusteena lasten hankkimiselle tai hankkimatta jättämiselle.
t. se sama kahden äiti
[/quote]
Ei tietenkään, ja _juuri siksi_ on syytä ihan itse omilla aivoilla miettiä, haluaako niitä lapsia vai ei. Ei pidä suostua kompromissiin puolison mieliksi.
t. myös kahden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo "litteä vatsa" olisi korvattu samaa tarkoittavalla ilmauksella "hyvä fyysinen kunto, terveys ja ulkonäöstä huolehtiminen", kukaan ei olisi huomauttanut asiasta mitään. Kirjoittaja teki retorisen virheen rinnastaessaan konkreettisen yksityiskohdan ja abstraktin arvon. Saman virheen tekevät ne palstamammat, jotka koettivat siinä toisessa ketjussa saada lapsettoman elämän tuntumaan merkityksettömältä rinnastamalla "lapsen rakkauden" ja "erikoiskahvit".
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:44"]
On myös hyvä varautua siihen, että mies voi muuttaa mielensä asiassa milloin vain vaikka kymmenen vuoden päästä ja saada lapsia minkä ikäisenä tahansa. Vaikka sitten jonkun toisen (nuoremman) kanssa, jos se ei enää nykyisen kanssa onnistu. Eli se päätös lapsettomuudesta pitää olla vain itsestä kiinni, ettei katkeroidu, jos toinen muuttaakin mielensä.
[/quote]
Aioin ottaa tämän asian viestissäni esille koska olen kuullut saman väitteen ennenkin muualta. Mutta en viitsinyt koska luulin että se on jo tyhmyydessään unohduksiin jäänyttä, mutta väärässä taas olin... :D
Jos mieheni jättää minut tämän asian vuoksi vanhempana, niin sittenpä jättää. Yhtä hyvin voisi jättää jonkin muun syyn varjolla vaikka meillä lapsia olisikin. Olisipa kamalaa jos olisin vääntänyt lapsen tällä perusteella vastoin omia unelmiani ja elämän toiveitani, ja sitten mies nelikymppisenä lähteekin jonkun muun matkaan koska tällä on rahaa tai moottoripyörä tai isommat rinnat tai ei jaksa lapsiamme tai ihan minkä tahansa syyn vuoksi. Me elämme näin, enkä jaksaisi kuunnella enää typeriä kommentteja siitä miten minun pitäisi elää. Kiitos.
[/quote]
Ei tässä sitä tarkoitettu, että lapsia pitää vääntää "varmuuden vuoksi", vaan sitä, että jos mies muuttaakin mielensä, niin on asian kanssa sinut. Juuri siitä syystä, että ei todellakaan itse niitä lapsia ole halunnut, ei tämän miehen eikä kenenkään muunkaan miehen kanssa, miehen mielipiteestä riippumatta.
Tässä ja muissakin ketjuissa on tuotu esille näitä esimerkkejä nelikymppisistä naisista, jotka ovat katkeroituneet, kun mies onkin muuttanut mielensä ja lähtenyt, perustanut perheen jonkun muun kanssa. Miksi he ovat katkeria, jos eivät kerran itse ole halunneet lapsia? Eikö päinvastoin ole parempi, jos tiet erkanevat siinä vaiheessa, kun halutaan elämältä ihan eri asioita? Olisivatko nämä naiset tehneet lapsen, jos se olisi vielä onnistunut? Vai ovatko he katkeroituneet siitä, että toinen muutti mielensä?
[/quote]
On myös hyvä varautua mailmanloppuun ja maanjäristykseen ja mahdolliseen sotatilaan. Ja siihen että mies onkin homo, ja siihen että saat itse aivoinfaktin huomenna ja kuolet lastasi imettäessä.
En HALUA VARAUTUA. Haluan nauttia elämästäni nyt. Haluan olla onnellinen itsestäni ja miehestäni. En halua lapsia. Katkeroitua voi monesta syytä eikä lapsettomuus ole kohdallani se todennäköisin syy.
[/quote]
Hyvä, jos sinä olet tietoinen ja ymmärrät, että puolison mieli voi mahdollisesti muuttua ja hän voi perustaa perheen jonkun muun kanssa jos näin käy, etkä katkeroidu siitä vaan jatkat elämääsi omien arvojesi mukaisesti (=olet varautunut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja edellinen kirjoittaja puolestaan teki retorisen virheen ja paljasti asenteellisuutensa käyttäessään sanaa "palstamammat".
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:43"]
Jos tuo "litteä vatsa" olisi korvattu samaa tarkoittavalla ilmauksella "hyvä fyysinen kunto, terveys ja ulkonäöstä huolehtiminen", kukaan ei olisi huomauttanut asiasta mitään. Kirjoittaja teki retorisen virheen rinnastaessaan konkreettisen yksityiskohdan ja abstraktin arvon. Saman virheen tekevät ne palstamammat, jotka koettivat siinä toisessa ketjussa saada lapsettoman elämän tuntumaan merkityksettömältä rinnastamalla "lapsen rakkauden" ja "erikoiskahvit".
[/quote]
Kuinka niin ei olisi huomannut? Kyllä minusta on outoa rinnastaa lapsettomuus ja "hyvä fyysinen kunto, terveys ja ulkonäöstä huolehtiminen" toisiinsa. Kaikki nämä ovat täysin mahdollisia sekä lapsettomille että "lapsellisille". Itse olen aina harrastanut liikuntaa ja huolehtinut ulkonäöstäni, ei se asia ole miksikään muuttunut perheen myötä.
Se, mitä joku valopää on johonkin toiseen ketjuun kirjoitellut, on sitten aivan eri asia, ja ne kirjoittajat kommentoikoon itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos tuo "litteä vatsa" olisi korvattu samaa tarkoittavalla ilmauksella "hyvä fyysinen kunto, terveys ja ulkonäöstä huolehtiminen", kukaan ei olisi huomauttanut asiasta mitään. Kirjoittaja teki retorisen virheen rinnastaessaan konkreettisen yksityiskohdan ja abstraktin arvon. Saman virheen tekevät ne palstamammat, jotka koettivat siinä toisessa ketjussa saada lapsettoman elämän tuntumaan merkityksettömältä rinnastamalla "lapsen rakkauden" ja "erikoiskahvit"."
Miksi en olisi saanut ottaa konkreettista esimerkkiä? Sillä en arvostellut ketään, koska tietenkin kaikilla äideillä täällä litteääkin litteämpi pyykkilautavatsa, toisin kuin itselläni olisi minun onnellani ja itsekurillani raskauden jälkeen.
En halunnut riidellä enkä todellakaan tajunnut että joku voisi maltilla havainnoimistani ja ylös kirjaamistani ajatuksista kilahtaa. Pyydän anteeksi kypsymätöntä epä-äitiyttäni ja poistun tältä palstalta parempaan seuraan.
kolmekymppinen lapseton joka tästä jotain oppineena on nyt entistäkin ylpeämpi lapsettomuudestaan
Ihan vaan sivuhuomautuksena, että aika harvalla on sitä pyykkilautavatsaa ennen lapsiakaan. Ja ne, joille hyvä kunto ja timmi kroppa ovat todella tärkeitä, yleensä jatkavat treenamista myös lasten syntymisen jälkeen.
Kyllä syy lasten hankkimattomuuteen tai hankkimiseen on ihan jossain muualla kuin kropan säilymisen pelossa tai pelottomuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:43"]
Kuinka niin ei olisi huomannut? Kyllä minusta on outoa rinnastaa lapsettomuus ja "hyvä fyysinen kunto, terveys ja ulkonäöstä huolehtiminen" toisiinsa. Kaikki nämä ovat täysin mahdollisia sekä lapsettomille että "lapsellisille".
[/quote]
Missasit pointin. kahden asian rinnastaminen ei tarkoita samaa kuin kahden asian asettaminen toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi. Retorinen virhe on siinä, että rinnastetaan keskenään yhteismitattomia asioita. Arvot kuulostavat aina syvällisiltä, yksityiskohdat pinnallisilta. Jos haluaa saada jonkun asian kuulostamaan syvälliseltä, kannattaa puhua siitä arvojen avulla, ja jos pinnalliselta, yksityiskohtien avulla.
Ei olekaan. Suurn osa vanhemmista on ikäviä katkeria inhottavia ihmisiä.
Lapsiperheellisiss on varmasti keskimäärin enemmän laumasieluja ja lampaita, jotka tekevät kuten toisetkin.Vaatii nimittäin jotain kuitenkin (sanoisin että vaatii munaa, jos en olisi feministi), jotta ei välitä tiedusteluista tai siitä, mitä sinulta odotetaan. Kuitenkin suuri osa 50+ ikäisistä alkaa odottaa ja kyselee ja odottaa sitä että on perhe ja lapsia.
Lapsiahan tehdään itsekkyyttään, halutaan monistaa OMIA geenejä. Muuten voisi viettää aikaa kenen tahansa mukulan kanssa ja nauttia siitä.
Lapsettomaksi jäädään itsekkyyttään. Halutaan tutustua omaan itseen ja antaa itselle ja muille asioille aikaa ja rahaa itselle.
Molemmat itsekkäitä, itsekkyydellä ei sen kanssa mitään tekemistä, eri tavat vain.
Sanoisin että lapsettomilla on keskimäärin enemmän aivosoluja, tai omaa ajattelua. Olen lapsiperheellinen, puhun omista havainnoistani.
156
Noin keskimäärin kukaan ei kadehdi toisen lapsiperheen elämää. Siinä ei ole mitään kadehtimista.
No eivät kaikki maailman lapsiperheet vietä samanlaista elämää, joten aivan tolkuntonta yleistää.. ei ole mitään yleispätevää "lapsiperhe-elämää", jota kadehtia (tai inhota).
Eivätkä kaikki ylipäätään halua elämältä samoja asioita. Joku kadehtii yhtä, toinen toista, joku ehkä on päässyt enimmästä kadehtimisesta ylipäätään.
Moni kuitenkin on tahtomattaan lapseton, ja haluaisivat sitä "lapsiperhe-elämää" yli kaiken. Ja sitten joillekin, jotka eivät lapsistaan paljoa välitä, lapsia siunaantuu useitakin.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
No eivät kaikki maailman lapsiperheet vietä samanlaista elämää, joten aivan tolkuntonta yleistää.. ei ole mitään yleispätevää "lapsiperhe-elämää", jota kadehtia (tai inhota).
[/quote]
Olen eri mieltä. Jos sataa vanhempaa pyydettäisiin listaamaan asioita, jotka kuvaavat heidän arkeaan ja erottavat sen ajasta, kun he olivat lapsettomia, listoista tulisi pääpiirteissään aika samanlaiset, kaikesta ainutlaatuisuudesta huolimatta.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:43"]
Periaatteessa en ihan ymmärrä tätä aloittajan koohotusta, mutta ei tuokaan nyt ihan asiallista ole lällätellä ap:lle että joo kyllä sinä nyt hymyilet mutta odotas vaan kun vanhenet ja rupsahdat niin miehesi jättää ja tekee ne salassa haluamansa lapset nuoremman kanssa.
Vähän itsekunnioitusta, naiset. Ei nyt ihan tuollaiseen sentään alennuta, eikös?
t, kahden äiti itsekin
[/quote]
Sellaistakin vaan välillä tapahtuu, valitettavasti. Mies voi muuttaa mieltään, mutta nainen ei enää tietyn rajan jälkeen voi.