Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit koditon etkä pääsisi viettämään öitä kenenkään luokse, missä nukkuisit yösi!
23.07.2020 |
Kenenkään kotiin ei siis pääse mitenkään päin, paikka löydettävä muualta. Yömajaankaan ei pääse. Missä paikoissa viettäisit yöt?
Itse varmaan pyrkisin rappuihin ja olisin rautatieasemalla koska lämmintä ja lähes 247 auki. Tai sitten pokkana menisin sairaalaan aulaan penkille tai istumaan päivystykseen. Sairaalassa ovet aina auki ja ainakin meilahden sairaala vaikuttaa siltä, että sieltä jonkin unipaikan voisi piilosta löytää. Tai sitten yrittäisin ansaita paikkani putkasta.
Kommentit (116)
lehtilaatikko on hyvä kunhan ei herää sen tyhjennykseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesällä voisi nukkua teltassa jossain suojaisessa paikassa. Talvi on kyllä haastava, varmaan rautatieasemat ja rappukäytävät.
Asunnottomuus on kyllä surullista, kaikilla pitäisi olla mahdollisuus kotiin, oli missä tilanteessa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Suomessa koditon, mt-ongelmilla iso osa asiantilaan. Mulla oli vakipaikka metsässä missä yöpyä, ja kasasin sinne kallion koloon itselleni irtomateliaalista katetun majan. Mulla oli muovikassissa makuupussi ja tyyny ja 1 pieni kattila sekä kestotulukset, siinäpä se. Asuin noin 5 km päässä suomalaisen ison kaupungin keskustaasta, mutta ei kukaan koskaan häirinnyt yksin siellä metsässä olevaa 22-vuotiasta naista. Päivisin joskus koirien kanssa ulkoilijat kulki majapaikkani läpi mutta ei sitä koskaan rikottukaan tai mitään.
Kauanko olit koditon? Miten pääsit tilanteesta pois?
Mä oon juurikin juna-asemalla torkkunut. Kesällä jonkun leikkipuiston mökissä ja monesti valvoin yön ja menin sit uimarannalle viltin päälle nukkumaan päiväksi varjoon. Hiukset ja itseni pesin yleisessä vessakopissa ja just kesällä uin paljon. Pesin myös niissä vähän vaatteita ja menin johonkin syrjään istuksii ja aurinkoon kuivamaan ne..ei oo ikivä noita aikoja😥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkii/väsää teltan, risumajan..talvella vuoraa vaikka lumella (jos on). Sit hobokeitin isoista tölkeistä ja risuja palaa. Kävelee mahdollisimman syrjäiseen metikköön mutta lähellä palveluja. Tai sit alkaa oikeaksi metsäsissiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin metsään teltan tai riipparin kanssa. Hyödyntäisin laavuja ja kotia. Jos nostakin olisin joutunut luopumaan, niin yrittäisin päästä rappuihin, hyödyntää lentokenttää tai puiston penkkejä. Kesällä pärjää hyvin ulkona, mutta talvi ja loppusyksy on haastavampia.
Kun tässä oli tilanne, että kotia ei ole.
Lainaamassasi viestissä puhuttiin kodista, vaan ei kodista. Asiayhteydestä päättelisin, että kirjoittaja tarkoitti rakennelmaa josta käytetään nimitystä kota, puhui siitä monikkomuodossa.
Tajusin kyllä. Se oli vitsi.
Hätämajoituksia on olemassa. Eli jotain yösuojia löytyy ainakin isommista kaupungeista. Siellä ehkä narkkeja yms, mutta ainakin katto pään päällä. Johonkin kirkon diakoniatyöhön voisi ottaa yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka olette olleet oikeasti kodittomia! Kertokaa noista ajoista, miten arkiset asiat onnistuivat, miksi olit koditon, miten sait uudelleen kodin ja vastaavaa.
Kiitos <3
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Suomessa koditon, mt-ongelmilla iso osa asiantilaan. Mulla oli vakipaikka metsässä missä yöpyä, ja kasasin sinne kallion koloon itselleni irtomateliaalista katetun majan. Mulla oli muovikassissa makuupussi ja tyyny ja 1 pieni kattila sekä kestotulukset, siinäpä se. Asuin noin 5 km päässä suomalaisen ison kaupungin keskustaasta, mutta ei kukaan koskaan häirinnyt yksin siellä metsässä olevaa 22-vuotiasta naista. Päivisin joskus koirien kanssa ulkoilijat kulki majapaikkani läpi mutta ei sitä koskaan rikottukaan tai mitään.
Eikö sua häirinneet itikat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en pääsisi mihinkään yömajoitukseen tai kaupunki ei järjestäisi nukkumispaikkaa vaikka kirkosta, niin menisin hajoittaan eduskuntatalon, musiikkitalon tai jonku kaupungin/valtion kohteen ikkunat, että pääsisin putkaan nukkumaan. Jos olisi lämmin keli niin hyvä teltta, makuualusta ja makuupussi kelpaisi. Laittaisin sen johki keskustaan vähän rauhallisempaan paikkaan. Tietysti olisi teräase ja jotain pitkää millä hakata jos joku häirikkö tulee ja yrittää jotakin, etenkin kun nykypäivänä on sellaista pohjasakka-ainesta nähtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Suomessa koditon, mt-ongelmilla iso osa asiantilaan. Mulla oli vakipaikka metsässä missä yöpyä, ja kasasin sinne kallion koloon itselleni irtomateliaalista katetun majan. Mulla oli muovikassissa makuupussi ja tyyny ja 1 pieni kattila sekä kestotulukset, siinäpä se. Asuin noin 5 km päässä suomalaisen ison kaupungin keskustaasta, mutta ei kukaan koskaan häirinnyt yksin siellä metsässä olevaa 22-vuotiasta naista. Päivisin joskus koirien kanssa ulkoilijat kulki majapaikkani läpi mutta ei sitä koskaan rikottukaan tai mitään.
Kauanko olit koditon? Miten pääsit tilanteesta pois?
Jonkun verran yli vuoden asuin siellä metsässä. Alkuun oli tarkoitus lähinnä mennä sinne kuolemaan, kun en jaksanut enää ainaista masennusta, paniikkihäiriiötä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Olin myös pyöritellyt masentuneita ajatuksia liikaa päässäni niin että uskoin esim. vanhempieni täysin hylänneen minut koska olin opintojen keskeyttämisen jne takia häpeä kaikille.
Kun lähdin metsään, oli kesä. Se olikin kesällä yllättävän rauhoittavaa se elämä, ja vaikka vielä ajattelin,e ttä talvi sitten sen kuolemisen hoitaa, niin masennus helpotti koko ajan. Puuhailin asumukseni parissa, dyykkasin roskiksia lähimmällä asuinalueella ja keräilin luonnosta ruokaa, Onnenpäivä oli kun löysin hylätyn ongen, saatoin opetella kalastamaankin, tosin harvoin siitä joesta mitään kalaa sai. Keräsin polttopuu- ja sytykevarastoa talven välille ja vuorasin majani löytämälläni pressunriekaleella. Talvi sitten oli tietysti tosi ankara ja vieläkin ihmettelen miten siitä selvisin edes hengissä, koska ei ollut edes mitään kunnon talvivaatteita. Välillä ei voinut kuin pitää nuotiota ja kökkiä majalla, koska kovilla pakkasilla paleltumisuhka iski heti jos lähti kauas tulesta. Nälkää ihan näin talvella myös paljon, jos oli niin kylmä etten voinut lähteä kaupunkiin dyykkausreissuillekaan. Mutta toisaalta, kun hengissäselviämisvaihde meni päälle, masennus ja ahdistus väistyi.
Ajattelin talvella jopa joko vanhemmilleni tai johonkin kaupungin asuntotoimistoon ilmoittautumista, mutta en kehdannut, koska olin niin likainenkin. Ajattelin että kun tulee kesä, ja saan joessa peseydyttyä ja pestyä vaatteet, menen. Mutta kesä oli niin mukava metsässä etten malttanut lähteä ihmisten ilmoille ja oravanpyöräelämään. Lopulta talven uhatessa menin käymään veljelläni, joka asui 8 km päässä. Ja sitä kautta vanhemmat sai tietää että olen hengissä ja löytynyt, ja he sitten hoisivat minut ensin heille asumaan ja sitten järkkäämään kunnan vuokrakämpän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää!
Pitää kerätä lista jos joskus osuu omalle kohdalle!
Varmaan yrittäisin vaihdella paikkoja. Sairaala oli hyvä idea ja mitä isompi niin parempi. Sitten rötöstelisin jotta pääsisin putkaan, nukkuisin rapuissa ja tuo iso abc oli hyvä idea, mutta abcit ovat kovin kaukana kaikesta. Onko kapungin keskustoissa mitään abcien tapaisia tao edes lähellä? Pienemmistä paikoista jää kiinni. Lentokenttäkin hyvä.
Oon kerran joutunut nukkumaan ’taivasalla’
Olen alkoholisti perheen lapsi ja sain ajan työhaastatteluun naapurikaupunkiin maanantaiaamuksi. Sinne oli matkaa yli 60km
Joten lähdin sunnuntaiaamulla pyörällä polkemaan että olisin varmasti perillä ajoissa maanantaina.
Mulla oli jätesäkissä peitto ja tyyny ja puhtaat vaatteet sekä vähän ruokaa, rahaa ei ollut yhtään, eikä ollut mahdollisuutta sitä mistään saadakkaan.
Nukuin kuusen alla työhaastattelukaupungissa ja kävin aamulla huoltoasemalla siistiytymässä.
Sain paikan. Silloin tuli kyllä ilon kyyneleet.
Menisin Hjallis Harkimon ovelle koputtelemaan. Sinne pääsee koditon aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Suomessa koditon, mt-ongelmilla iso osa asiantilaan. Mulla oli vakipaikka metsässä missä yöpyä, ja kasasin sinne kallion koloon itselleni irtomateliaalista katetun majan. Mulla oli muovikassissa makuupussi ja tyyny ja 1 pieni kattila sekä kestotulukset, siinäpä se. Asuin noin 5 km päässä suomalaisen ison kaupungin keskustaasta, mutta ei kukaan koskaan häirinnyt yksin siellä metsässä olevaa 22-vuotiasta naista. Päivisin joskus koirien kanssa ulkoilijat kulki majapaikkani läpi mutta ei sitä koskaan rikottukaan tai mitään.
Eikö sua häirinneet itikat?
Ei. Hyttysiä lähinnä oli enemmän johonkin aikaan kesästä, mutta niihin jotenkin tottui niin ettei niiistä puremista tullut enää mitään kutinaa eikä paukamaakaan.
Autiotuvissa ja yleisissä kodissa.
Myisin per settä 500 euroa per yö viikon verran ja vuokraisin oman kämpän.
Kertoisitko lisää, miten jouduit kodittomaksi, miten käytit päivät, miten sait rahaa, miten sait asunnon jne jne jne!