Miehellä kaksi vuoroviikkoperhettä, onko tässä mitään järkeä?
Lyhyesti, mies on vuoroviikkoisä, ollaan asuttu erillään vaikka mies käytännössä onkin lapsettomat viikot luonani. No, tulin raskaaksi ja kun ikääkin jo alkaa olla, niin aion todellakin pitää tämän lapsen. Mies suunnittelee jatkavansa edelleen vuoroviikkojaan, niin että olisin joka toinen viikko yksin meidän lapsen kanssa kun hän olisi omassa kodissaan muiden lasten kanssa. Eli lapsille ei tulisi minkäänlaista sisaruussuhdetta eikä yhteisellä lapsella olisi kunnollista perhettä :( Minulla meni hermot ja sanoin, että joko muutetaan yhteen tai sitten mies saa kerätä kamansa ja jäädä pysyvästi omaan kotiinsa. Miehen mielestä olen lapsellinen ja itsekäs enkä suostu ajattelemaan hänen vanhempien lastensa etua. Kumpi meistä tässä oikein on järjiltään? Ja onko mitään järkeä edes odottaa, että mies tulisi vielä toisiin ajatuksiin, vai onko tämä nyt tosiaan tässä? Ja tämä idea syntyi sellaisella viikolla kun hän oli lastensa kanssa, eli on mahdollista että exä on jollain lailla mukana tässä älyttömyydessä.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua... käytetty mies ja entiset lapset, ei hyvä. mutta onnea raskaudesta! eihän entiset lapset ole täyssisaruksia tulevalle vauvalle, miksi haluat heidät tutustuttaa kunnolla? siinä tulee niiden äiti mukaan ja ompa soppa. en tarkoita pahalla. asut lapsesi kanssa ja vauvan isä ottaa vauvaa silloin ku sovitte. pahoin pelkään et uusperheet eroaa ja kohta olette kaikki kolme eri osotteissa kuitenkin. ajattele sinun ja lapsesi parasta. tsemppiä päätöksiin!
Tätäpä just mietin, että sitten kun eroaa ketjun aloittajasta, niin mitenkä vuoroviikkovanhemmuus siinä kohdalla tästä (kolmannesta?) lapsesta sovitaan? Mies on joka toinen viikko isompien lastensa kanssa, ja joka toinen viikko sun lapsen kanssa, eikä koskaan vietä lapsivapaata?
Heh, eihän "lapsivapaa" elämä ole mikään normi silloin, kun lapsia hankitaan. Kyllä meillä ydinperheessäkin lapset on jatkuvasti läsnä! :D
Minusta tuo miehen ehdottama systeemi kuulostaa parhaalta ainakin miehen olemassaolevien lasten kannalta: heidän elämänsä ei muutu miksikään. Epäilemättä mies on tätä itsekin ajatellut.
Todennäköisesti järjestely olisi hyvä myös uudelle vauvalle: perhe olisi koossa joka toinen viikko ja lapsi säästyisi kaikelta uusperhedraamalta.
Järjestely on myös isälle hyvä, koska hän saa nähdä vanhempia lapsiaan vanhaan malliin, eli siltä suunnalta ei tule ongelmia ja draamaa, ja toisaalta saa rauhassa, ilman vanhempien lasten mahdollista mustasukkaisuutta ja draamaa, perheytyä uuden vauvan ja ap:n kanssa niillä viikoilla, kun vanhemmat lapset ovat äidillään.
Järjestely on hyvä myös ap:n kannalta: ei tarvitse muuttaa, saa perheillä miehen kanssa joka toinen viikko ja joka toinen viikko olla lapsen kanssa rauhassa kahdestaan. Et vaan ap ymmärrä tätä, kun et ole miehen kanssa yhdessä asunut, että tulet olemaan onnesta soikeana aina, kun mies lähtee viettämään toista isäviikkoaan omaan kämppäänsä. Lisäksi kaikki draama miehen vanhempien lasten kanssa jää pois.
Ainoa miinus tässä on se, että ap oli kuvitellut röyhelöistä ydinperhe-elämää ja ei menty ihan hänen lapsellisten haaveidensa mukaan.
Ap:n mies on oikeastaan aika ihailtava: osaa ajatella laatikon ulkopuolelta ratkaisun, jolla kaikkien osapuolten elämä muuttuu mahdollisimman vähän (tämä on tosi tärkeää niille vanhemmille lapsille), ja uusi tulokas saa kuitenkin elää ydinperhearkea myös -mutta rauhallista sellaista, ilman uusperhehäslinkejä.
Hatunnosto ap:n miehelle! Täytyy kysyä haluaisiko omakin mies olla joka toinen viikko jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja oliko raskaus kenties yhdessä sovittu asia? Aloittaja tässä on se itsekäs ja lapsellinen, kaikilla mittareilla.
Kyllä siitä yhdessä sovittiin, että lapsi pidetään. Tosin jos mies ei olisi halunnut, olisin luultavasti päättänyt pitää lapsen yksin, niin kuin tässä taitaa nyt käydäkin. Mutta tosiaan yhdessä päätettiin ja hölmönä kuvittelin, että se tarkoittaisi myös yhteistä kotia koko perheelle.
ap
Ei kannata kuvitella sellaisia mistä ei ole sovittu. Keskusteleminen yleensä selventää asioita.
Ei näköjään kannata kuvitella. En osannut millään lailla aavistaa, että mies haluaisi pitää kaksi eri perhettä tiukasti erillään toisistaan, en usko että kukaan muukaan samassa tilanteessa oleva olisi osannut. Nyt keskusteleminen selvensi, kun kyselin mieheltä, haluaako hän että muutetaan lähelle hänen nykyistä kotiaan. Ihmetteli että miksi pitäisi muuttaa ja että tämä nykyinen asuntohan on ihan sopiva meille kolmelle.
ap
Normaalisti ihmiset eivät joudu tuollaiseen tilanteeseen, koska a) osaavat keskustella, b) eivät lisäänny ennen kuin suhde on vakaalla pohjalla (varsinkaan jos miehelle jo on perhe). Eivätkä myöskään provoile.
Hohhoijaa. Suhde OLI vakaalla pohjalla. Tai jos ei ollut, mies on toiminut vilpillisesti ja antanut ymmärtää jotain mitä ei oikeasti halua. Kerro nyt saman tien, mistä kaikista muista asioista pitäisi keskustella etukäteen siltä varalta, että ne mahdollisesti tulevat joskus eteen?
ap
Ei ollut, kun ette edes asuneet yhdessä. Olitko edes tavannut miehen lapsia? Ja vastaus kysymykseen: Ihan kaikista, mitä voi parisuhteessa vastaan tulla. Ajatukset perheenperustaminen ihan kärkipäässä listalla.
On jopa aviopareja jotka eivät asu yhdessä. Meidän osalta tilanne oli toinen, kun yhteisiä lapsia ei ollut. Oli luonnollista, että annan enemmän aikaa isälle ja lapsille, koska lapsettomana puolisona pärjään hyvin yksinkin. Olen tavannut lapsia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani puolestasi, että mies ei halua perustaa perhettä kanssasi. Yksinhuoltajuus voisi olla järkevä vaihtoehto, mutta itse varmaankin ehdottaisin 50-50 ja sisarukset samalle viikolle. Itselleni etsisin uuden kumppanin.
On kai pakko hyväksyä, ettei mies halua perhettä. Mutta en kyllä missään tapauksessa tule antamaan pientä vauvaa 50-50 varsinkaan kokonaisiksi viikoiksi, enkä tiedä haluanko antaa isompaakaan. Vaikka kuinka kivittäisitte, miehen suunnittelema vuorottelu ei voi olla hyväksi lapsillekaan, ei siis näille isommillekaan.
ap
Puhut nyt aika pahasti ristiin itsesi kanssa. Ensin annoit ymmärtää, että mies olisi vuoroviikoin sinun ja vauvan kanssa, ja vuoroviikoin omassa kämpässään vanhempien lastensa kanssa.
Nyt yhtäkkiä olet antamassa vauvaa johonkin? Tuossa miehesi ehdottamassa mallissa, sitten kun sen alkuun esitit, vauva on sinun kanssasi ihan koko ajan. Mies vaan ei ole koko ajan läsnä.
Oikeasti aivan loistava järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua... käytetty mies ja entiset lapset, ei hyvä. mutta onnea raskaudesta! eihän entiset lapset ole täyssisaruksia tulevalle vauvalle, miksi haluat heidät tutustuttaa kunnolla? siinä tulee niiden äiti mukaan ja ompa soppa. en tarkoita pahalla. asut lapsesi kanssa ja vauvan isä ottaa vauvaa silloin ku sovitte. pahoin pelkään et uusperheet eroaa ja kohta olette kaikki kolme eri osotteissa kuitenkin. ajattele sinun ja lapsesi parasta. tsemppiä päätöksiin!
Tätäpä just mietin, että sitten kun eroaa ketjun aloittajasta, niin mitenkä vuoroviikkovanhemmuus siinä kohdalla tästä (kolmannesta?) lapsesta sovitaan? Mies on joka toinen viikko isompien lastensa kanssa, ja joka toinen viikko sun lapsen kanssa, eikä koskaan vietä lapsivapaata?
Heh, eihän "lapsivapaa" elämä ole mikään normi silloin, kun lapsia hankitaan. Kyllä meillä ydinperheessäkin lapset on jatkuvasti läsnä! :D
Kyllähän sieltä pääsee pois kun toinen hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja oliko raskaus kenties yhdessä sovittu asia? Aloittaja tässä on se itsekäs ja lapsellinen, kaikilla mittareilla.
Kyllä siitä yhdessä sovittiin, että lapsi pidetään. Tosin jos mies ei olisi halunnut, olisin luultavasti päättänyt pitää lapsen yksin, niin kuin tässä taitaa nyt käydäkin. Mutta tosiaan yhdessä päätettiin ja hölmönä kuvittelin, että se tarkoittaisi myös yhteistä kotia koko perheelle.
ap
Ei kannata kuvitella sellaisia mistä ei ole sovittu. Keskusteleminen yleensä selventää asioita.
Ei näköjään kannata kuvitella. En osannut millään lailla aavistaa, että mies haluaisi pitää kaksi eri perhettä tiukasti erillään toisistaan, en usko että kukaan muukaan samassa tilanteessa oleva olisi osannut. Nyt keskusteleminen selvensi, kun kyselin mieheltä, haluaako hän että muutetaan lähelle hänen nykyistä kotiaan. Ihmetteli että miksi pitäisi muuttaa ja että tämä nykyinen asuntohan on ihan sopiva meille kolmelle.
ap
Normaalisti ihmiset eivät joudu tuollaiseen tilanteeseen, koska a) osaavat keskustella, b) eivät lisäänny ennen kuin suhde on vakaalla pohjalla (varsinkaan jos miehelle jo on perhe). Eivätkä myöskään provoile.
Hohhoijaa. Suhde OLI vakaalla pohjalla. Tai jos ei ollut, mies on toiminut vilpillisesti ja antanut ymmärtää jotain mitä ei oikeasti halua. Kerro nyt saman tien, mistä kaikista muista asioista pitäisi keskustella etukäteen siltä varalta, että ne mahdollisesti tulevat joskus eteen?
ap
Ei ollut, kun ette edes asuneet yhdessä. Olitko edes tavannut miehen lapsia? Ja vastaus kysymykseen: Ihan kaikista, mitä voi parisuhteessa vastaan tulla. Ajatukset perheenperustaminen ihan kärkipäässä listalla.
On jopa aviopareja jotka eivät asu yhdessä. Meidän osalta tilanne oli toinen, kun yhteisiä lapsia ei ollut. Oli luonnollista, että annan enemmän aikaa isälle ja lapsille, koska lapsettomana puolisona pärjään hyvin yksinkin. Olen tavannut lapsia.
ap
Ei ole sellaisia, joilla on pieniä lapsia. Kyllä suhde on epävakaa, jos lapsia tehtaillaan ennen yhteistä asuntoa. Kahden aikuisen suhde sitten asia erikseen. Teillähän suhde ei sellainen ollut alkujaankaan, kun miehellä on jo lapsia. Lapsellisen kanssa ne lapset ovat aina osa pakettia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tulla vähän liian sekava kuvio sun lapselle. Toi kuulostaa joltain muinaisaikojen jalkavaimomeiningiltä. Sinä ja lapsesi ette kelpaa miehen perheeseen. Jos raskaus ei ole vielä pitkällä, tekisin keskeytyksen. Mikäli se on liian myöhäistä, jättäisin miehen enkä antaisi hänelle mitään oikeuksia lapseen.
Ei äiti voi päättää mitä oikeuksia isällä on lapseen. Haloo.
Äiti voi ilmoittaa että isä on tuntematon ja asian on sitten sillä selvä. Ruokkoja ei tietenkään sitten saa, paitsi sen vähän mitä Kela maksaa.
Mutta tässähän vastentahtoisesti isäksi uudelleen joutunut mies on ehdottanut erinomaista järjestelyä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo miehen ehdottama systeemi kuulostaa parhaalta ainakin miehen olemassaolevien lasten kannalta: heidän elämänsä ei muutu miksikään. Epäilemättä mies on tätä itsekin ajatellut.
Todennäköisesti järjestely olisi hyvä myös uudelle vauvalle: perhe olisi koossa joka toinen viikko ja lapsi säästyisi kaikelta uusperhedraamalta.
Järjestely on myös isälle hyvä, koska hän saa nähdä vanhempia lapsiaan vanhaan malliin, eli siltä suunnalta ei tule ongelmia ja draamaa, ja toisaalta saa rauhassa, ilman vanhempien lasten mahdollista mustasukkaisuutta ja draamaa, perheytyä uuden vauvan ja ap:n kanssa niillä viikoilla, kun vanhemmat lapset ovat äidillään.
Järjestely on hyvä myös ap:n kannalta: ei tarvitse muuttaa, saa perheillä miehen kanssa joka toinen viikko ja joka toinen viikko olla lapsen kanssa rauhassa kahdestaan. Et vaan ap ymmärrä tätä, kun et ole miehen kanssa yhdessä asunut, että tulet olemaan onnesta soikeana aina, kun mies lähtee viettämään toista isäviikkoaan omaan kämppäänsä. Lisäksi kaikki draama miehen vanhempien lasten kanssa jää pois.
Ainoa miinus tässä on se, että ap oli kuvitellut röyhelöistä ydinperhe-elämää ja ei menty ihan hänen lapsellisten haaveidensa mukaan.
Ap:n mies on oikeastaan aika ihailtava: osaa ajatella laatikon ulkopuolelta ratkaisun, jolla kaikkien osapuolten elämä muuttuu mahdollisimman vähän (tämä on tosi tärkeää niille vanhemmille lapsille), ja uusi tulokas saa kuitenkin elää ydinperhearkea myös -mutta rauhallista sellaista, ilman uusperhehäslinkejä.
Hatunnosto ap:n miehelle! Täytyy kysyä haluaisiko omakin mies olla joka toinen viikko jossain muualla.
Varsinkin miehen oma elämä muuttuu mahdollisimman vähän. Kun ei asu yhdessä, pääsee kätevästi livahtamaan etäisäksi heti kun perheleikki alkaa kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apua... käytetty mies ja entiset lapset, ei hyvä. mutta onnea raskaudesta! eihän entiset lapset ole täyssisaruksia tulevalle vauvalle, miksi haluat heidät tutustuttaa kunnolla? siinä tulee niiden äiti mukaan ja ompa soppa. en tarkoita pahalla. asut lapsesi kanssa ja vauvan isä ottaa vauvaa silloin ku sovitte. pahoin pelkään et uusperheet eroaa ja kohta olette kaikki kolme eri osotteissa kuitenkin. ajattele sinun ja lapsesi parasta. tsemppiä päätöksiin!
Tätäpä just mietin, että sitten kun eroaa ketjun aloittajasta, niin mitenkä vuoroviikkovanhemmuus siinä kohdalla tästä (kolmannesta?) lapsesta sovitaan? Mies on joka toinen viikko isompien lastensa kanssa, ja joka toinen viikko sun lapsen kanssa, eikä koskaan vietä lapsivapaata?
Heh, eihän "lapsivapaa" elämä ole mikään normi silloin, kun lapsia hankitaan. Kyllä meillä ydinperheessäkin lapset on jatkuvasti läsnä! :D
Kyllähän sieltä pääsee pois kun toinen hoitaa
Pääsee, mutta lähtökohtaisesti ei pidä tehdä lapsia, jos niistä tarvitsee erikseen vapaata päiväkausia. Silloin ei ole kykenevä vanhemmuuteen, joka on 24/7 työtä 365 päivää vuodessa. Karkausvuonna 366 päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani puolestasi, että mies ei halua perustaa perhettä kanssasi. Yksinhuoltajuus voisi olla järkevä vaihtoehto, mutta itse varmaankin ehdottaisin 50-50 ja sisarukset samalle viikolle. Itselleni etsisin uuden kumppanin.
On kai pakko hyväksyä, ettei mies halua perhettä. Mutta en kyllä missään tapauksessa tule antamaan pientä vauvaa 50-50 varsinkaan kokonaisiksi viikoiksi, enkä tiedä haluanko antaa isompaakaan. Vaikka kuinka kivittäisitte, miehen suunnittelema vuorottelu ei voi olla hyväksi lapsillekaan, ei siis näille isommillekaan.
ap
Puhut nyt aika pahasti ristiin itsesi kanssa. Ensin annoit ymmärtää, että mies olisi vuoroviikoin sinun ja vauvan kanssa, ja vuoroviikoin omassa kämpässään vanhempien lastensa kanssa.
Nyt yhtäkkiä olet antamassa vauvaa johonkin? Tuossa miehesi ehdottamassa mallissa, sitten kun sen alkuun esitit, vauva on sinun kanssasi ihan koko ajan. Mies vaan ei ole koko ajan läsnä.
Oikeasti aivan loistava järjestely.
Otin kantaa lainaamaani viestiin, että mies ottaisi lapsen vuoroviikoiksi itselleen samalla viikolla kuin muutkin lapset.
ap
Ehkä kannattaa nyt ottaa ihan rauhallisesti. Kaikkea ei tarvitse nyt lyödä lukkoon, asioista voi rauhassa keskustella ja tunteiden jaajatusten voi antaa muhia.
Älä ulise ap. Sinähän vauvaa pitämässä viis miehen mielipiteestä. Annan hänen päättää muusta elämästään
Siis mitä hittoa? Eikö tuo tarkoita sitten sitä, että olette samassa tilanteessa ex-vaimon kanssa eli käytännössä eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut ennen raskaaksi hankkiutumista keskustella että miten aiotte asumisjärjestelyt tehdä. Jos yhteen muutosta ei ole ollut mitään puhetta, niin miksi mikään muuttuisi?
En ole mitenkään "hankkitunut raskaaksi", vaan raskaus oli vahinko. Ei olla puhuttu yhteenmuutosta, koska se ei ole ennen tätä tuntunut ajankohtaiselta.
ap
Aikuiset ihmiset yleensä tajuavat käyttää ehkäisyä, ettei tule lisää niitä vuoroviikotettavia ennen kuin ollaan edes yhteenasumisvaiheessa.
Ehkäisystä huolimatta voi tulla raskaaksi.
No, oikeasti tuossa miehen ehdottamassa järjestelyssä on hyviä puolia. Juurihan täällä oli ketju, jossa raskaana oleva nainen suunnitteli muuttavansa pois, kun ei jaksa miehen teinien kiukuttelua. Mutta ymmärrän myös ap:n halun muuttaa oikeasti yhteen miehen kanssa. Nyt vaan keskustelua, jospa pääsisitte yhteisymmärrykseen.
Lapsi tuskin oli vahinko vaan luulen että tulit tahallasi raskaaksi sitoaksesi miehen itseesi lujemmin. Mutta et ole ymmärtänyt taikka ymmärrettyäsi hyväksynyt, että hyvä isä ei hylkää omia lapsiaan sinun takiasi. Vaikka rakastaisi sinua, lapsiaan rakastaa paljon enemmän. Nyt tuli pää vetävän käteen. Mies ei lähde kiristykseesi mukaan. Hoitaa vastuunsa lapsesta - ja ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tuskin oli vahinko vaan luulen että tulit tahallasi raskaaksi sitoaksesi miehen itseesi lujemmin. Mutta et ole ymmärtänyt taikka ymmärrettyäsi hyväksynyt, että hyvä isä ei hylkää omia lapsiaan sinun takiasi. Vaikka rakastaisi sinua, lapsiaan rakastaa paljon enemmän. Nyt tuli pää vetävän käteen. Mies ei lähde kiristykseesi mukaan. Hoitaa vastuunsa lapsesta - ja ei muuta.
Olipas rumasti sanottu? Tarkoitatko tosiaan, että syntyvä lapsi ei ansaitse samaa kuin isommat lapset, koska ap tuli raskaaksi ja kiristää sillä nyt jotain (mitä?)?
Itsehän olet miehesi valinnut ja lisääntymään.
Eli sinua vaivaa se, että joka toinen viikko joutuisit hoitamaan lapsen kokonaan yksin? Jos eroaisit miehestä, niin hoitaisit lapsen joka viikko kokonaan yksin. Nyt joka toinen viikko olisi sentään apua. Eikä varmaan ole millään muotoa mahdotonta, että kun isällä on vanhemmat lapset luonaan, niin tekin olisitte vauvan kanssa siellä isän asunnolla?
Sinä koet olosi loukatuksi, kun miehen suunnitelmat eivät olleetkaan yhteneväisiä sinun omien suunnitelmiesi kanssa, mutta jos pysähdyt hetkeksi oikein tosissaan ajattelemaan tuota järjestelyä, niin huomaat, että sehän on itse asiassa aika hyvä järjestely. Ne 6v ja 8v eivät varmastikaan tule olemaan erityisen innoissaan, jos täytyy muuttaa vuoroviikoiksi johonkin ihan uuteen paikkaan, koska isillä on nyt uusi perhe. Vauva saa viettää kaiken aikansa isin kanssa, mutta vanhemmat lapset ei saa isiä enää milloinkaan pelkästään itselleen. Mutta jos heidän koti pysyisi samana, ja muutoksia tulisi mahdollisimman vähän, voisi olla mukava päästä tutustumaan pikkusisarukseen silloin kun hän olisi yhtä aikaa isällä. Ja välillä isä voisi tulla vanhempien lasten kanssa kyläilemään sinunkin luoksesi. Ja sitten kun sinun hermo menisi, etkä jaksa olla miehen asunnolla vanhempien lasten kanssa, niin voit aina palata takaisin omaan kotiin vauvan kanssa.
Se ei ehkä olisi totutun mallin mukainen uusperhekuvio, mutta väittäisin, että todellakin vakavan harkinnan arvoinen. Jos se toimii, niin mitä väliä muiden ajatuksilla?
Huh huh! Kyllä moni nainen on täys sika! Tällaistakin paskaa peukutetaan porukalla...
Mites tasa-arvo? Entä lapsen etu ja oikeus vanhempaansa?