En jaksa lapsiani, kesälomailu on yhtä uupumista

Normaalia, onneksi helpottanee a) pian tänä vuonna ja b) vuosien myötä :)

 Tsemppiä <3

Ap, i feel you!!

Täällä kans yks klo 7-21 höpöttävä lapsi, energinen, fyysinen, temperamenttinen.. ja tukiverkkoa ei ole.

Koetan pitää silti rutiinit, aamupala-ulkoilu- lounas-sit joku lastenleffa/äidille omaa aikaa jne.

Lähtekää keräämään metsään mustikoita. Se on aika terapeuttista. Lapsille omat pikkusangot ja sitte teette mustikkapiiraan (helppo kun tekee kaupan pohjaan :))

Tsemppiä. Kohta ne koulut ja päiväkodit taas jatkuu....

Kuulostaa että olet yrittänyt tehdä lasten kanssa kaikkea ja panostanut, mutta jos saisit pari päivää vapaata niin jaksaisit varmasti taas paremmin. Ja kun syksy tulee niin sitten viimeistään. Jos tuntuu että kylässä pitää vahtia eikä voi rentoutua itse poikien takia, niin luultavimmin sinä olet kuitenkin se joka siitä eniten stressaa. Koska olet valmiiksi väsynyt ja mietit jatkuvasti kuinka he käyttäytyvät ja joudut paimentamaan heitä. Positiivista on että ovat kuitenkin saaneet hyvää palautetta muilta, ei tarvitse siitä stressata. Oma lapseni oli pienenä vilkas, sosiaalinen, nokkela, mutta koska koko ajan piti rajoittaa käyttäytymistä ja kontrollia tuli joka puolelta, niin valitettavasti nyt esiteininä hänestä on tullut hiljainen ja aika sisäänpäin kääntynyt. Ja se oikeastaan harmittaa tosi paljon, onko se kaikki kontrolli vaikuttanut niin ettei uskalla enää olla sosiaalinen. Ymmärrän että vilkkaus väsyttää, mutta koita olla stressaamatta siitä liikaa, uskon että heistä on kasvamassa hienoja nuoria miehiä. Ja vaikka tuntuu etteivät tottele niin kyllä ne rajat muotoutuvat lapsen ajatuksissa, kapinoinnista huolimatta. 

Ilmeisesti tykkäävät liikkua ja leikkiä, ehkä voit keksiä kotiin /pihalle /puistoon paikkoja joissa voi leikkiä /juosta ja se vie suurimman energian. Meluaminen onkin toinen juttu. Onko jotain välineitä leikkiin myös tai urheiluun. Kylmällä säällä kai sisätiloissa. 

Anna niiden pelata enemmän, jos se on sellainen juttu johon jaksavat keskittyä. Johan pysyvät paikoillaan ja ehkä jopa volyymikin pienenee. 

Pelaaminen on ihan hyvä ja kehittävä harrastus, toisille jopa ura myöhemmin jos ovat lapsesta asti saaneet kehittää taitojaan. Riippuu tietysti vähän mitä pelaa.

Vesivärit

Robottilelut molemmille

Satusovellukset

Illan puolella yksi rauhallinen pitkä elokuva tai Yle Areenasta muutama lyhempi pätkä jotain, niin saat itse rauhoittua

coloringpages.fi on pojillekin todella hyviä värityskuvia, molemmille omat puuvärit/tussit. Tussit paremmat, saa nopeammin valmista.

Suolatikkujen kanssa saa aikaa ulkona tuhraantumaan.

Pyöräretki johonkin 'montuille' jossa saavat itse rällätä ja sinä hetken levätä.

Vierailija kirjoitti:

Minun hyvin eläväinen poika rauhoittui iän myötä, 10-vuotiaana alkoi olla jo aika iisi kaveri.  Isosiskonsa on aina ollut rauhallinen. Nyt kun juniorikin on jo teini-iän kynnyksellä, minulla olisi aikaa ja voimia jeesata jotain perhettä. Ottaisin mielelläni jonkun vilpertin meille aina välillä viilettämään ja kaveriksi uimaan, kentälle tai mitä vaan touhuamaan. Ymmärrän hyvin, että jatkuva saatailla olo ja härdelli ympärillä käy voimille.

Ilmoittaudu ihmeessä tukiperheeksi. Niistä on huutava pula. Terveisin perussairas yksinhuoltaja.

Meillä on mennyt yllättävän hyvin tänä kesänä, mutta yksi asia kuulosti liiankin tutulta lastesi käytöksen kuvailussa. Höpöttäminen. Niin, se on se, mitä lapset tekee, tiedän. Mutta kun sitä kuuntelee pari kuukautta putkeen, niin alkaa riittää. Minun lapsellani on tänä kesänä kehkeytynyt sellainen tapa, että sanoo välillä asioita höpöttäen niin, että siitä saa juuri ja juuri selvää, mitä hän tarkoittaa, mutta joutuu kuuntelemaan tosi tarkkaan ja pyytämään selkeämpää ilmaisua. Siinä, kun höpöttäminen ja epäselvä sössötys sitten vaan jatkuu, niin meinaa mennä herne nenään ja noinkin mitättömästä asiasta. En tiedä, onko se joku psykologinen koe lapsen taholta, vai mikä. Tällaista on meillä keskustelu useinkin, esim. kun lähdetään innolla yhdessä lettukahvilaan ja lapsi vetää siinä kunnon sokerihumalat ja sössöttää menemään niin, että mulla kiehuu. Aika pokkana kuitenkin olen ja yritän olla provosoitumatta, ja ojennan asiallisesti, vaihdan puheenaihetta, ei siinä mitään, mutta se tilanne ylipäätään pistää miettimään, että mihin sitä elämänsä ja lomansa oikein kuluttaa.. no onneksi ne hetket menee ohi ja sitten lapsi kiinnostuu jostakin muusta.

Käyttäytyvät kuin peruskakarat. Kai sinä tämän tiesit?

Kasvatuksesta se on kiinni. Tässä tuore päivitys suomalaiselta äidiltä Afrikasta (valitettavasti englanniksi). Heillä on kuusi mahtavaa lasta, kotikoulu näyttelee isoa roolia heidän elämässään. No joo, totta kai ymmärrän, että asiat eivät on näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, mutta lukekaas huviksenne millaisia lapset voi myös olla:

I have 10 and 12-year-old sons who sit in those classes from morning until evening participating here and there and never complaining (yes I allowed them to read their books and play on their Kindles for some of the time). Following day they tell us that they did evening devotions together in their hotel room. “Since we read so much Bible during the day, we just sang two hymns and said the Lord’s Prayer and the Evening Prayer.”

I have two teenage girls who take care of incubators and hatching chicks during our absence. They work ahead of their online study schedule and clean the house (even windows). They make pizzas and banana bread ready for our late evening arrival, even have put beer in the fridge for us to enjoy after a long drive. This morning I found out that they had set up my workout DVD and weights ready for me.

I have a 17-year-old son who works long days doing physical labor earning money for his first car. He is a gentleman to his wonderful girlfriend, who tells me “your son is the sweetest and you have raised him 100% right.” [blush☺️, but her words, not mine]

I have a high school graduate daughter who pulls through with the increasing adulting. I’m talking about taxes and applications and other real deal stuff! To save in college expenses, she applied to a community college in Ohio for the general study year(s), got accepted, and is now officially a COLLEGE GIRL!

So, as you can see, I am blessed among women. Incredibly proud and thankful for my family members. It’s pretty crazy to think that not so long ago, for several years was a season of being pregnant or breastfeeding, having 2-3 in diapers, potty training, first teeth coming and falling, helping with shoelaces... Life was good. Life is good. God is good all the time.

Kommentteja...?

On päiviä jotka on just noin h*lvetistä kuin kirjoitat. Lapset tappelee ja huutaa koko ajan, koko ajan saa vaan olla siivoamassa niiden jälkiä, ruokapöydässä katuu maitolasit monta kertaa jne. Yleensä huonoimmat päivät on niitä, kun on itse väsynyt, ehkä nukkunut huonosti, eikä jaksa olla kunnolla läsnä. Sitten on niitä hyviä päiviä, kun lapset leikkivät rauhassa ja itse ehtii ja pystyy tekemään muutakin kuin kotitöitä ja lasten kanssa on kiva olla. Lapset on nyt 2v ja 5v ja normaaleja, kilttejä ja fiksuja lapsia. Itse kaipaan välillä omaa tilaa ja aikaa, joten nämä kesälomat on kieltämättä raskaita, kun joutuu olemaan hälytysvalmiudessa koko ajan. Sitten alkaa niitä huonoja päiviä tulla enemmän, kun alkaa väsyä jatkuvaan läsnäoloon. Töissä saa sentään syödä ja käydä vessassa rauhassa.

Pitäisikö hellittää vähän? Lasten pitäisi kyllä kyetä keksimään tekemistä ihan keskenäänkin ja pitäisi kyetä rauhalliseen tekemiseen kun niin sanot, sekä kyetä ohjaamaan omaa toimintaansa niin, että kun haluavat purkaa energiaansa se tapahtuu kehittävällä tavalla.

Toki tuon ikäiset lapset voivat olla hyvin energisiä ja rajujakin, mutta joku tolkku silti siinäkin hommassa oltava.

Luuletko että ne katselee siellä päiväkodissakaan mitään tolkutonta riehumista?

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta se on kiinni. Tässä tuore päivitys suomalaiselta äidiltä Afrikasta (valitettavasti englanniksi). Heillä on kuusi mahtavaa lasta, kotikoulu näyttelee isoa roolia heidän elämässään. No joo, totta kai ymmärrän, että asiat eivät on näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, mutta lukekaas huviksenne millaisia lapset voi myös olla:

I have 10 and 12-year-old sons who sit in those classes from morning until evening participating here and there and never complaining (yes I allowed them to read their books and play on their Kindles for some of the time). Following day they tell us that they did evening devotions together in their hotel room. “Since we read so much Bible during the day, we just sang two hymns and said the Lord’s Prayer and the Evening Prayer.”

I have two teenage girls who take care of incubators and hatching chicks during our absence. They work ahead of their online study schedule and clean the house (even windows). They make pizzas and banana bread ready for our late evening arrival, even have put beer in the fridge for us to enjoy after a long drive. This morning I found out that they had set up my workout DVD and weights ready for me.

I have a 17-year-old son who works long days doing physical labor earning money for his first car. He is a gentleman to his wonderful girlfriend, who tells me “your son is the sweetest and you have raised him 100% right.” [blush☺️, but her words, not mine]

I have a high school graduate daughter who pulls through with the increasing adulting. I’m talking about taxes and applications and other real deal stuff! To save in college expenses, she applied to a community college in Ohio for the general study year(s), got accepted, and is now officially a COLLEGE GIRL!

So, as you can see, I am blessed among women. Incredibly proud and thankful for my family members. It’s pretty crazy to think that not so long ago, for several years was a season of being pregnant or breastfeeding, having 2-3 in diapers, potty training, first teeth coming and falling, helping with shoelaces... Life was good. Life is good. God is good all the time.

Kommentteja...?

Hieno lista, mutta aika suoritukeskeinen, toivottavasti hällä ei ole tai satu tulemaan yhtään vähemmän kiiltokuva-lasta, koska voi sitä lapsiparkaa siinä vaiheessa, kun mamma ei voisikaan olla ylpeä hänen saavutuksistaan ja itsenäisyydestään ja ahkeruudestaan.

Muutenkin tällaiset listat ovat usein vain puolitotuutta, niin hienolta kuin kuulostavatkin. Mikäs tämän lähde on? Tuskin tämä kenenkään uupuneen vanhemman mieltä ainakaan parantaa, joten kummalliseen ketjuun tämän länttäsit.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta se on kiinni. Tässä tuore päivitys suomalaiselta äidiltä Afrikasta (valitettavasti englanniksi). Heillä on kuusi mahtavaa lasta, kotikoulu näyttelee isoa roolia heidän elämässään. No joo, totta kai ymmärrän, että asiat eivät on näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, mutta lukekaas huviksenne millaisia lapset voi myös olla:

I have 10 and 12-year-old sons who sit in those classes from morning until evening participating here and there and never complaining (yes I allowed them to read their books and play on their Kindles for some of the time). Following day they tell us that they did evening devotions together in their hotel room. “Since we read so much Bible during the day, we just sang two hymns and said the Lord’s Prayer and the Evening Prayer.”

I have two teenage girls who take care of incubators and hatching chicks during our absence. They work ahead of their online study schedule and clean the house (even windows). They make pizzas and banana bread ready for our late evening arrival, even have put beer in the fridge for us to enjoy after a long drive. This morning I found out that they had set up my workout DVD and weights ready for me.

I have a 17-year-old son who works long days doing physical labor earning money for his first car. He is a gentleman to his wonderful girlfriend, who tells me “your son is the sweetest and you have raised him 100% right.” [blush☺️, but her words, not mine]

I have a high school graduate daughter who pulls through with the increasing adulting. I’m talking about taxes and applications and other real deal stuff! To save in college expenses, she applied to a community college in Ohio for the general study year(s), got accepted, and is now officially a COLLEGE GIRL!

So, as you can see, I am blessed among women. Incredibly proud and thankful for my family members. It’s pretty crazy to think that not so long ago, for several years was a season of being pregnant or breastfeeding, having 2-3 in diapers, potty training, first teeth coming and falling, helping with shoelaces... Life was good. Life is good. God is good all the time.

Kommentteja...?

Miksi teinitytöt on kotiorjina, eikä koulussa? No oli yksi tyttö sentään, jonka koulunkäynti tuli esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on auktoriteetti hukassa. Et ole ilmeisesti antanut kunnon sanktioita huonosta käytöksestä, vaan vain sössöttänyt, "ei saa", "olkaa nätisti" ja muuta. Rankaise kunnolla, niin että tuntuu ja rangaistus muistetaan. Aluksi rangaistusta vastaan kapinoidaan, mutta se loppuu kyllä pian, kun tajutaan, ettei pullikointi auta. Nurkka on yksi tehokas rangaistuskeino eli tee seuraavasti:

1) Huolehdi, että olet itse syönyt ja tehnyt muut asiat kuntoon, jotta sulla riittää energiaa.

2) Kiellä ja sano, että jos ette tottele, joudutte nurkkaan.

3) Jos eivät usko, laita molemmat seisomaan kasvot seinää vasten. Jos eivät pysy, pidä vaikka paikoillaan. Ihan sama mitä huutavat ja tekevät, mutta pois ei pääse ennen kuin rangaistus on suoritettu. Siinä skipataan ruokailut ja mitkä muut tapahtumat tahansa, mutta tässä vaiheessa lasten on opittava, että sinä määräät. Ekalla kerralla tämä tappelu saattaa otta jopa tunteja, jos eivät ole aiemmin tottuneet, että sinä määräät.

4) Rangaistuksen suoritus alkaa vasta, kun kumpikin seisoo hiljaa ja liikkumatta paikoillaan.

5) Sinä päätät, kun rangaistus on ohi.

6) Kun tulevaisuudessa riehuvat, kysy, että haluavatko taas nurkkaan vai osaavatko käyttäytyä.

En kyllä tajua että miksi tällaiset mielestäni järkevät neuvot saavat täällä aina näin paljon alapeukutusta! Ei ihme että nykyajan kakarat on täysiä riiviöitä, kun tällaistakin pidetään ihan hirveänä väkivaltana riehuvaa kakaraa kohtaan. xD

Juurikin tämä. Anna kerrankin lapselle periksi niin saat olla sen palvelija lopun elämää. Tabletin kun antaa kasvattaa on isoissa ongelmissa myöhemmin varsinkin kun lapsi huomaa että annat lopulta periksi joka asiassa.

Ovatkohan kaikki päiväkodin hoitajat lapsettomia, vai miten kukaan jaksaa ensin 8h työpäivän lasten kanssa, joita edes omat vanhemmat eivät kestä ja vielä kotona sama rumba jatkuu omien lasten kanssa? Siinähän on aina jollain huono päivä joko töissä tai kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta se on kiinni. Tässä tuore päivitys suomalaiselta äidiltä Afrikasta (valitettavasti englanniksi). Heillä on kuusi mahtavaa lasta, kotikoulu näyttelee isoa roolia heidän elämässään. No joo, totta kai ymmärrän, että asiat eivät on näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, mutta lukekaas huviksenne millaisia lapset voi myös olla:

I have 10 and 12-year-old sons who sit in those classes from morning until evening participating here and there and never complaining (yes I allowed them to read their books and play on their Kindles for some of the time). Following day they tell us that they did evening devotions together in their hotel room. “Since we read so much Bible during the day, we just sang two hymns and said the Lord’s Prayer and the Evening Prayer.”

I have two teenage girls who take care of incubators and hatching chicks during our absence. They work ahead of their online study schedule and clean the house (even windows). They make pizzas and banana bread ready for our late evening arrival, even have put beer in the fridge for us to enjoy after a long drive. This morning I found out that they had set up my workout DVD and weights ready for me.

I have a 17-year-old son who works long days doing physical labor earning money for his first car. He is a gentleman to his wonderful girlfriend, who tells me “your son is the sweetest and you have raised him 100% right.” [blush☺️, but her words, not mine]

I have a high school graduate daughter who pulls through with the increasing adulting. I’m talking about taxes and applications and other real deal stuff! To save in college expenses, she applied to a community college in Ohio for the general study year(s), got accepted, and is now officially a COLLEGE GIRL!

So, as you can see, I am blessed among women. Incredibly proud and thankful for my family members. It’s pretty crazy to think that not so long ago, for several years was a season of being pregnant or breastfeeding, having 2-3 in diapers, potty training, first teeth coming and falling, helping with shoelaces... Life was good. Life is good. God is good all the time.

Kommentteja...?

Hieno lista, mutta aika suoritukeskeinen, toivottavasti hällä ei ole tai satu tulemaan yhtään vähemmän kiiltokuva-lasta, koska voi sitä lapsiparkaa siinä vaiheessa, kun mamma ei voisikaan olla ylpeä hänen saavutuksistaan ja itsenäisyydestään ja ahkeruudestaan.

Muutenkin tällaiset listat ovat usein vain puolitotuutta, niin hienolta kuin kuulostavatkin. Mikäs tämän lähde on? Tuskin tämä kenenkään uupuneen vanhemman mieltä ainakaan parantaa, joten kummalliseen ketjuun tämän länttäsit.

Täällä tekstin tänne laittanut. Ensinnäkin lähde on oma Facebook-fiidini. Suomalainen nainen on tosiaan kyseessä, naimisissa jenkin kanssa.

Ymmärrän, ettei lohduta niitä, jotka kamppailevat jaksamisen kanssa, mutta voi olla herättävä tai inspiroiva niille, jotka vasta pohtii vanhemmuutta niin kuin itsekin. Niille, joita koko juttu ahdistaa etukäteen, että en voi ryhtyä vanhemmaksi, kun se pilaa koko elämäni. Että on olemassa vaihtoehtoisia tapoja, jotka voivat tuottaa todella vaihtoehtoisen tuloksen.

Tunnen itse muitakin kotikouluperheitä ja tiedän, ettei kaikilla ole noin ruusuista. Mutta usein kyllä on. Minusta se on kiehtovaa, ja itse harkitsen vakavasti tuota tietä. 

Luulen että tuon perheen lapset eivät ole erityisen suorituskeskeisiä, vaan nauttivat opiskelusta ja aktiivisuudesta kotona. Toki en tunne heitä lähemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksesta se on kiinni. Tässä tuore päivitys suomalaiselta äidiltä Afrikasta (valitettavasti englanniksi). Heillä on kuusi mahtavaa lasta, kotikoulu näyttelee isoa roolia heidän elämässään. No joo, totta kai ymmärrän, että asiat eivät on näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, mutta lukekaas huviksenne millaisia lapset voi myös olla:

I have 10 and 12-year-old sons who sit in those classes from morning until evening participating here and there and never complaining (yes I allowed them to read their books and play on their Kindles for some of the time). Following day they tell us that they did evening devotions together in their hotel room. “Since we read so much Bible during the day, we just sang two hymns and said the Lord’s Prayer and the Evening Prayer.”

I have two teenage girls who take care of incubators and hatching chicks during our absence. They work ahead of their online study schedule and clean the house (even windows). They make pizzas and banana bread ready for our late evening arrival, even have put beer in the fridge for us to enjoy after a long drive. This morning I found out that they had set up my workout DVD and weights ready for me.

I have a 17-year-old son who works long days doing physical labor earning money for his first car. He is a gentleman to his wonderful girlfriend, who tells me “your son is the sweetest and you have raised him 100% right.” [blush☺️, but her words, not mine]

I have a high school graduate daughter who pulls through with the increasing adulting. I’m talking about taxes and applications and other real deal stuff! To save in college expenses, she applied to a community college in Ohio for the general study year(s), got accepted, and is now officially a COLLEGE GIRL!

So, as you can see, I am blessed among women. Incredibly proud and thankful for my family members. It’s pretty crazy to think that not so long ago, for several years was a season of being pregnant or breastfeeding, having 2-3 in diapers, potty training, first teeth coming and falling, helping with shoelaces... Life was good. Life is good. God is good all the time.

Kommentteja...?

Miksi teinitytöt on kotiorjina, eikä koulussa? No oli yksi tyttö sentään, jonka koulunkäynti tuli esiin.

Vanhin tyttö on jo opiskelemassa ja niin nuo nuoremmatkin ajallaan. Perheen äiti, isä ja nuoremmat pojat ovat muutaman päivän lomalla ja tytöt olivat sillä aikaa kotona "pitämässä taloa pystyssä". Ehkä jonkun piti jäädä kotiin kotieläinten vuoksi. Tai jostain muusta syystä jäivät kotiin. Monesti, jos on tuollainen iso perhe, liikutaan välillä pienemmällä porukalla, että kaikki saa erityistä huomiota. Luulisin.

Meillä lapset oli pienenä samanlaisia, myöhemmin ihmettelet kun aika meni niin nopeasti, ei tuota aikaa kauan kestä usko pois, voimia. Olisiko isomman lapsen mahdollista osallistua johonkin kesäleirille?

Vierailija kirjoitti:

Tästä tulee kyllä mielenkiintoista monessa perheessä, korona-aika kun siis vaan jatkuu ja ehkä paheneekin taas. Tulee etäopetusjaksoja jatkossakin jne. Tosiaan pitää meilläkin nyt tarkistella enemmän hyviä tapoja saada lapset rauhallisemmaksi. Monta hyvää vinkkiä täällä jo jaettu, kiitoksia niistä.

Onneksi THL on jo ehtinyt linjata, että laajamittaista koulujen sulkemista ei tulla enää suosittelemaan. Koronan kannalta on yks hailee onko auki vai ei, mutta koulusulku vaikuttaa negatiivisesti lapsiin ja perheisiin, kuten tästäkin ketjusta nähdään.