Riittääkö pelkkä rakkaus? ( köyhän miehen kanssa seurustelu)
Tienaan mukavasti, niin että jää rahaa syödä joskus ulkona, käydä teatterissa, tehdä joku matka jne. Lapset on jo aikuisia.
Tapasin vajaa vuosi sitten kivan miehen, mutta hänellä ei ole varaa tehdä mitään noista. Yrittäjä, joka ei välillä pysty maksamaan palkkaa itselleen. En tienaa niin hyvin, että voisin elättää toisenkin, joutuisin luopumaan kaikesta ylimääräisestä. Korona-aikaan ei voinut missään edes käydä, mutta elämä jatkuu. Mies käy luonani usein syömässä, se on ok, mutta...
Kertokaa miten teillä toimii, jos vastaava tilanne.
Kommentit (87)
Onko mies ollut kauan yrittäjänä? Miltä yrityksen tulevaisuus näyttää? Onko mies tarmokas ja pyrkii eteenpäin elämässä vai nyhjöttää pikkufirmassaan vuosi vuoden jälkeen? Onko hänellä suunnitelmia vai tyytyykö hän vallitsevaan? Nämä selviävät sinulle varmasti kohtuu nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pitäisi tarjota elatus? Miksi ette vain voi jatkaa noin niin kuin nytkin, että kumpikin asuu omillaan?
Koska parisuhde on naisille ensisijaisesti taloudellinen suhde.
Nyt nopeasti 2020-luvulle sieltä. Avioliitto on taloudellinen suhde, parisuhde on ajanviettoa.
Mies sentään tekee jotain ja yrittää. Silloin antaisin ainakin mahdollisuuden.
Ideologisesti työttömille ei pidä kenenkään suoda aikaansa. Ei parisuhde eikä kaveri mielessä. Pätee niin miehiin kuin naisiin.
En ole rikas, en tiedä miten köyhyyttä mitataan, pelkällä rahallako ? On olemassa suhteita jossa rahaa ei ole, mutta rakkautta sitäkin enemmän. Turvallisuuden tunne että joku seisoo rinnallasi vaikka rahaa ei olisikaan. Kunnioitus lähtee jostakin muusta kuin siitä paljonko sinulla on rahaa. Toinen ihminen toiselle pitäisi riittää, vaikka elämme maailmassa jossa raha merkitsee minun mielestäni liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkisipä se mies kuinka puhut hänestä, niin hän ei enää tuhlaisi aikaansa sinuun.
Oksettavaa parasiittimaista käytöstä. Sanoit sen siis suoraan että miehellä tulee olla resursseja jota imeä, kerroit siis suoraan olevasi parasiitti.
Ja mitä sinä tarjoat miehelle? Et mitään. Pyrit vain saamaan.
Nyt meni ohi. Ei miehellä tarvi olla tarjota minulle muuta kuin rakkaus, mutta minun pitäisi rakkauden lisäksi tarjota elatus.
ApAhaa. No entäs jos tapaat nyt miehen, joka elättää hyvin itsensä. Menette kimppaan. Sulta lähtee työpaikka ja sairastut, onko moraalisesti oikein että mies jättää sinut, koska muuten sen pitäisi “tarjota sulle elatus”?
Asutko usassa? Jos lähtee työpaikka saa ansiosidonnaista. Jos sairastuu saa sairaspäivärahaa, kuntoutukea ja lopulta eläkkeen. Toisin kuin luullaan niillä rahoilla elää ihan hyvin koska perustuvat viimeisen 5 vuoden työtuloihin. Ei tarvitse olla pa. tai pitää toista elättäjänä. Tämä on tietysti hirveän vaikea ymmärtää jos on kroonisesti ollut persaukinen niin pitkään että omat tulot on hiluja. Muita skenaarioita ap:n on turha miettiä koska ne ei häntä koske. Tervettä järkeä se on kun ei anna kupata itseään. Mies voi itse elättää itsensä ja kun niin suuresti rakastaa, ei tietenkään vedä ap:ta samaan kurjuuteen.
Miten niin usassa? Sielläkin saa monissa osavaltioissa työttömyyskorvauksia ja vaikka mitä muitakin tukia. Oletko ikinä edes käynyt usassa, vai perustuuko oletuksesi nettikeskusteluihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pitäisi tarjota elatus? Miksi ette vain voi jatkaa noin niin kuin nytkin, että kumpikin asuu omillaan?
Koska parisuhde on naisille ensisijaisesti taloudellinen suhde.
Eli ap:n pitäisi elättää mies kitisemättä. Miksi?
Mieshän elättää itsensä, kuten tähänkin saakka. Naiselle se ei vain riitä, koska mies ei tienaa tarpeeksi osallistuakseen naisen pikkuporvarilliseen vouhotukseen.
Eli miehen pitää saada määrätä tarkalleen, miten yhteistä elämää eletään. Muuten mies alkaa vinkua pikkuporvarillisuudesta.
Voi olla, että pidemmän päälle alkaisi harmittaa, kun et saisi miehestä seuraa niihin rientoihin, joista itse nautit ja joita haluaisit harrastaa myöhemmälläkin iällä. Joutuisit ehkä sopeutumaan siihen, että ei nyt sitten tehdä mitään eikä mennä minnekään. Loppujen lopuksi on aika tärkeää, miten yhdessä ollaan ja miten pidetään hauskaa.
Parhaalla tahdollanikaan en voi suositella suhteen jatkamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pitäisi tarjota elatus? Miksi ette vain voi jatkaa noin niin kuin nytkin, että kumpikin asuu omillaan?
Koska parisuhde on naisille ensisijaisesti taloudellinen suhde.
Pari kertaa lapsimiehen elättäjäksi ja kodinhoitajaksi joutuneena jätän suhteen taloudellisen osan nykyään väliin ja alan vain parisuhteeseen miehen kanssa siten, että molemmat asuvat omissa kodeissaan ja hoitavat taloutensa itse. Vaikka miehellä menisi taloudellisesti ok, olen joutunut kokemaan sen, että yhdessä asuessa mies taantuu kotitöitä tekemättömäksi elätettäväksi lapseksi.
Noinhan sen pitäis mennäkin, mutta yleensä mies etsii kodinhoitajaa ja nainen elättäjää. Sitten juostaan vaatimuslistat kädessä treffeillä ja valitetaan, kun ei sopivaa löydy. Kukin tyylillään, toki.
Kodinhoitajan saa maksua vastaan. Naisetkin löytää halutessaan elättäjän netistä, jos haluavat. Useimmat kuitenkin haluaa tasavertaisen suhteen ainakin naisissa. Miehet mitä ilmeisemmin haluaa perinteitä johtuen top3 suosituimmista tuontimaista.
Siis eihän se ole elättämistä jos joskus tarjoaa aterian? Mieshän asuu omillaan eli elättää itsensä. Se on sitten toinen asia että sinun varakkaampana tulee sovittaa elämää tyylisi köyhemmän mukaan ellet sitten halua tarjota miehelle teatteri tms elämyksiä, jos miehellä ei ole siihen rahaa. Eiköhän hänellä kuitenkin riitä varat halvimpaan jauhelihaan ja makaronin yms sitten syötte vaikka ain eri ruokia, jos sinä haluat aina kokolihapihviä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mahtaako mieskään mikään oikea yrittäjä olla kun tulosta ei synny. Jokainen elättäköön itse itsensä. Sitten kun sen tekee niin voi katsella seuraa. Eikö tästä aiheesta ollut jo joku ketju?
Miksei mies lopeta kannattamatonta yritystä ja mene töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkisipä se mies kuinka puhut hänestä, niin hän ei enää tuhlaisi aikaansa sinuun.
Oksettavaa parasiittimaista käytöstä. Sanoit sen siis suoraan että miehellä tulee olla resursseja jota imeä, kerroit siis suoraan olevasi parasiitti.
Ja mitä sinä tarjoat miehelle? Et mitään. Pyrit vain saamaan.
Nyt meni ohi. Ei miehellä tarvi olla tarjota minulle muuta kuin rakkaus, mutta minun pitäisi rakkauden lisäksi tarjota elatus.
Ap
Miten niin sinun pitäisi tarjota elatus? Kaikesta päätellen olette jo keski-ikäisiä ja molemmat asuvat omillaan. Mitään pakottavaa syytä "tulonsiirtoihin" ei ole.
Myönnän kyllä sen, että rajat saattavat hämärtyä hieman, jos muutatte yhteen ja sitä rataa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pitäisi tarjota elatus? Miksi ette vain voi jatkaa noin niin kuin nytkin, että kumpikin asuu omillaan?
Koska parisuhde on naisille ensisijaisesti taloudellinen suhde.
Nyt nopeasti 2020-luvulle sieltä. Avioliitto on taloudellinen suhde, parisuhde on ajanviettoa.
Argh, emme ole nyt Venäjällä! Saan kuulla tuota aivan riittävästi käydessäni siellä sukuloimassa.
En usko, että olisin joutunut tuohon tilanteeseen. Jos jo tutustumisvaiheessa olisi käynyt ilmi, ettei meillä ole mahdollisuus viettää yhdessä vapaa-aikaa ja lomia, niin en olisi jatkanut tutustumista. Minulla on elämässäni sellainen vaihe, että matkustan paljon (paitsi juuri nyt koronan takia, mutta kyllä tänään viimeksi kävi mielessä että jos vielä ennen loman loppua lähtisin vaikka piipahtamaan Amsterdamissa), teen pitkiä työpäiviä, matkustan myös työni puolesta, vapaa-ajalla tykkään harrastaa, syödä ulkona, käydä elokuvissa (aikana ennen koronaa ja toivottavasti pian taas uudestaan). Jos yhdessä oleminen miehen kanssa kapeutuisi siihen, että ollaan vaan kaksin jomman kumman luona ja suurin osa vapaa-ajasta erikseen, niin ei siinä olisi mitään järkeä. En itsekään ole niin hyvätuloinen, että molemmille pystyisin koko ajan tarjoamaan matkoja ja muita menoja.
Jos muuten sujuu mukavasti, voitte tehdä mihin on varaa.
Haetaanko tässä nyt jotain vastakkainasettelua siitä, että roolit on hurjasti toisinpäin? Samalla lailla mä ystävälleni sanoisin, joka olisi mies, et mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi. Samalla lailla mä sanoisin nytkin: mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi! Onhan niitä onnenonkijoita ja huit hait hapeleita ja itselläni ei ainakaan olisi moiseen varaa, oli rahaa tai ei, se on sivuseikka -kuulostaa diililtä, jossa mul ei hetken päästä ois enää rahaa. Rakkaus on hieno asia, mut niin on myös taloudellinen hyvinvointi. Rakkaus ei ole taloudellista riippuvuutta, loisimista, hyväntekeväisyyttä, onnen ongintaa, hyötymistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pitäisi tarjota elatus? Miksi ette vain voi jatkaa noin niin kuin nytkin, että kumpikin asuu omillaan?
Koska parisuhde on naisille ensisijaisesti taloudellinen suhde.
Pari kertaa lapsimiehen elättäjäksi ja kodinhoitajaksi joutuneena jätän suhteen taloudellisen osan nykyään väliin ja alan vain parisuhteeseen miehen kanssa siten, että molemmat asuvat omissa kodeissaan ja hoitavat taloutensa itse. Vaikka miehellä menisi taloudellisesti ok, olen joutunut kokemaan sen, että yhdessä asuessa mies taantuu kotitöitä tekemättömäksi elätettäväksi lapseksi.
Täsmälleen sama kokemus. Tosin nämä miehet on olleet näitä romanttisesti sanottuna köyhiä. Ei tarkoitustakaan ikinä hankkia minkäänlaista työtä. Loisimisessa täysin ammattilaisia. Yhteenmuuton jälkeen alkaa vaatimus paikata menetettyä toimeentulotukea ja etuuksia joihin ei tulojeni takia ole enää oikeutta. Mitään menoja ei voi maksaa siitä omasta korvauksesta. Talouden kuluihin ei osallistuta millään tavalla. Että se siitä rakkaudesta. Eihän tuo ole muuta kuin iilimatoilua ja hyväksikäyttöä. Täysin laskettua riistoa. muuttaa toisen kotiin elätettäväksi. Todella mukava parisuhde kun joudut yhtäkkiä sosiaalitoimistoksi ja kelaksi aikuiselle ihmiselle. Sitten sanotaan, että toinen ei rakasta kun ei suostukaan ihan mihin vain hyväksikäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Haetaanko tässä nyt jotain vastakkainasettelua siitä, että roolit on hurjasti toisinpäin? Samalla lailla mä ystävälleni sanoisin, joka olisi mies, et mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi. Samalla lailla mä sanoisin nytkin: mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi! Onhan niitä onnenonkijoita ja huit hait hapeleita ja itselläni ei ainakaan olisi moiseen varaa, oli rahaa tai ei, se on sivuseikka -kuulostaa diililtä, jossa mul ei hetken päästä ois enää rahaa. Rakkaus on hieno asia, mut niin on myös taloudellinen hyvinvointi. Rakkaus ei ole taloudellista riippuvuutta, loisimista, hyväntekeväisyyttä, onnen ongintaa, hyötymistä jne.
Roolit hurjasti toisin päin? Etkö tiedä, että naisetkin käyvät töissä? Ovat käyneet jo hyvin, hyvin pitkään. Miten ihmeessä tulkitset että tässä haetaan jotain? Ap vain kertoi miten asia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaanko tässä nyt jotain vastakkainasettelua siitä, että roolit on hurjasti toisinpäin? Samalla lailla mä ystävälleni sanoisin, joka olisi mies, et mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi. Samalla lailla mä sanoisin nytkin: mieti nyt helkkarissa vielä, ennen ku otat ihmisen elätettäväksi itsellesi! Onhan niitä onnenonkijoita ja huit hait hapeleita ja itselläni ei ainakaan olisi moiseen varaa, oli rahaa tai ei, se on sivuseikka -kuulostaa diililtä, jossa mul ei hetken päästä ois enää rahaa. Rakkaus on hieno asia, mut niin on myös taloudellinen hyvinvointi. Rakkaus ei ole taloudellista riippuvuutta, loisimista, hyväntekeväisyyttä, onnen ongintaa, hyötymistä jne.
Roolit hurjasti toisin päin? Etkö tiedä, että naisetkin käyvät töissä? Ovat käyneet jo hyvin, hyvin pitkään. Miten ihmeessä tulkitset että tässä haetaan jotain? Ap vain kertoi miten asia on.
Oisko näitä joiden lähipiirissä on paljon kotirouvia? Niitähän ei arvon herrat ole mikään pakko ottaa, että sen puoleen.
On meilläkin ollut työttömyyttä yms. puolin ja toisin, toisaalta itse sain perinnön, jonka käytin perheemme hyväksi. Pitkä suhde on mielestäni eri asia kuin uusi suhde. Sekin on ok, että elättää toista ja tarjoaa matkoja, JOS on rikas. Mutta jos pitää toisen takia luopua kaikesta kivasta, kyllähän se tuoreessa suhteessa mietityttää. Ei voi edes tietää, vaikka toinen olisi oikeasti hyväksikäyttäjä. Aloittaja voisi ehkä tehdä matkat ystävien kanssa ja miehen kanssa sitten halvempia juttuja.