Millainen on vanhan koululuokkasi menestynein?
Eli mitä tuli luokkasi menestyneimmästä ihmisestä? Miksi pidät häntä menestyneenä?
Vai onko luokallasi useita, jotka ovat mielestäsi pärjänneet ”keskivertoa paremmin”? Olisitko arvannut tämän silloin nuorena vai yllätyitkö?
Entä onko ollut yllätyksiä toisin päin, joka josta odoteltiin suuria ei sitten lopulta oikein lunastanut odotuksia?
Kuinka kävi luokkasi suosituimpien?
Entä niiden syrjityimpien?
Kommentit (886)
En minä tiedä. Enkä ole kiinnostunutkaan. Miten edes mitataan menestys?
Luokallani oli yli puolet lestadiolaisia, kiinnostaisi kyllä tietää montako lasta kullakin on. Yhden tiedän jolla oli 9 lasta alle kolmikymppisenä.
En tiedä heistä mitään. Oli fiksu luokka. Yhdestä tiedän, että on menestynyt lääkäri, mutta mitään muuta tosiaan en. En ole ollut luokkakokouksissa enkä tiedä niistä mitään.
Katsoo peilistä. Aika komia on.
Yhdestä tuli tangokuningas, muista ei mitään hajua mitä heistä tuli. Osa jo haudassa.
Tulevaa tangokuningasta ei koulussa kiinnostanut musiikki ollenkaan, halusi näyttelijäksi.
Entisestä lapsuuden naapurinpojasta tuli tunnettu muotimaailman TV-kasvo.
Influencer, ei sen kummempaa. Mutta kyseessä olikin Itä-Helsingissä sijaitseva peruskoulu 😂
Ei ole kyllä kuulunut heistä julkisuudessa ja juuri se voi olla menestyneen ihmisen merkki. Ei tarvitse keskittyä epäolennaisuuksiin, kun on elämässä kaikki kunnossa.
Yhden vanhan luokkakaverin näin Alibin kannessa 2000-luvun puolivälissä. Sanotaan nyt näin, että kehityssuunnan näki jo lapsena. Huonosta kodista, kävin kylässä usein.
Asuu samalla kylällä. Alkoholisti ja ulosotossa. Sillointällöin törmätään jossain marketissa. Oli keskivertoa parempi ja fixu oppilas. M45
Vierailija kirjoitti:
Menestynein on ollut pitkään mm. Amerikassa ja työskentelee YK:ssa hallinnollisissa hommissa. Siitä on vaikea enää vetää paremmaksi.
No ei nuo YK:n hallinnolliset hommat ole mitään erityisen vaativia. Itsekin on tullut maailmalla pyörittyä ja kyseisessä organisaatiossa pyörittyä. Helposti pääsi tiettyä urapolkua pitkin, jolle ei edes tunkua ollut. Paljon tuli nähtyä, ja surkeaa osaamista kateltua. Osa oli ammattitaitoisia, osa aivan sysipätemättömiä. Monille nousi hattuun diplomaattitausta & tietyt aseman tuomat edut. Niitä oli myötähäpeä katsella. YK:sta voisi muutenkin karsia rönsyt pois - paljon mitäänsanomatonta ja tehotonta meininkiä ja byrokratiaa. Osa toiminnoista ok, mutta kyllä valuu rahaa moneen tyhjänpäiväiseen veivaamiseen. Ja hitaasti asiat etenevät, jos ylipäätään etenevät. Tietyt akuutin avun/ toiminnot on organisoitu kohtuullisesti, mutta sielläkin tietyillä tasoilla korruptiota ym. välistävetoja. Kyllä ovat ruusunpunaiset lasit aikoja sitten pudonneet.
Seuraako joku tosiaan samalla koululuokalla olleita? Itse tuskin edes muistan ketään niistä.
Vierailija kirjoitti:
6% ikäluokkani pojista oli haudassa 30-vuotiaana.
Luokillani olleista pojista on ainakin kolme kuollut, heistä yksi traagisen työtapaturmaan. Ainakin kolme on syyllistynyt henkirikokseen, muitakin tuomioita on.
Kuka tuollaisista on kiinnostunut tai millään tavalla voi tietää. Kummaa itsensä vertailua muihin. Kertoo paljon! Aika pudot "menestyksen mittarit" sitä ei mikään ulkoinen kerro. Kysyjä lie mieshenkilö. Kuka muistaa edes luokkakamujensa nimet? Hkissä harvemmin muistaa, ainakaan kaikkia.
Sanoisin, että menestyneimmät on yksi korkeissa ja näkyvissä tehtävissä toimiva juristi (oli koulussa keskitasoa hiukan parempi, mutta äärimmäisen laiska, piilossa kunnianhimoa, menestyneet vanhemmat) ja yritysmaailmassa korkealle edennyt DI (oli tosi hyvä koulussa, kovat tavoitteet jo silloin ja en ihmettele, että menestyy).
Sitten löytyy lääkäreitä pari, pikkupomona olevia ekonomeja, opettajia, psykologia, vastaavaa sosiaalityöntekijää jne. Eli näitä perusakateemisia, jotka tekevät sitä koulutusta vastaavaa työtä, mutta eivät sinänsä ole varsinaisesti alansa sisällä menestyjiä. Kaikki olivat vähintään keskitason päälle koulussa paitsi yhdellä oli fyysisiä stressioireita jo lukioiässä ja teki tuhottomasti töitä. Sai silti vaan jotain kutosta tai seiskaa. Vuosia haki lääkikseen ja pääsi eli tämä on toinen noista lääkäreistä ja olen miettinyt, miten se pärjää, kun jo lukio oli liian psyykkisesti kuormittavaa. Muut kaikki olikin sitten suhteellisen hyviä koulussa ja useimmat tosi hyviä.
Tämä siis otos lukioluokasta. Kävin ns. huonon lukion, johon pääsi alle seiskan keskiarvolla. Mutta ryhmässämme oli lukuisia hyviä oppilaita myös kirjoitustuloksia myöten.
Alakoululuokalla oli kaksi tyttöä jotka olivat luokan keskipisteenä.
Toisesta tuli maatalon emäntä. Siitä toisesta toimistotyöntekijä, joka nuoresta alkaen käytti rutkasti alkoholia ja jopa niin, että se näkyy ja kuuluu habituksesta. Samoin parisuhde kariutui samasta syystä.
Luokan hiljaisimmista ja arimmista tytöistä (2) puolestaan tuli todella valtakunnan tason johtajia.
Pidettiin "50 vuotta kansakoulun alkamisesta" luokkakokous ja melkoinen määrä oli jo siirtynyt tuonpuoleiseen.
Ala-aste? En tiedä kuka olisi menestynein??.. :D
Yläaste? Yksi tyttö jäi mieleen, työskentelee vissiin pankkivirkailijana tms. Oli kai hyvä koulussa, mutta myös todella lämmin, kaikille ystävällinen ihminen. Hänellä ei taida olla lapsia.
Yläasteella oli varmasti niitäkin joissta tullut lakimiehiä yms. En vaan tiedä kaikkia tarkalleen eikä he ole mun mielessä.
Riippuu mittarista, mutta tietojeni mukaan olen omalla mittapuulla menestynein; mukava asiantuntijatyö, mukava taloudellinen tilanne ja mukava perhe. Päihteetön. Olin kasipuolen tyyppi koulussa ja oli kavereita ihan kivasti, mutta en ollut cool.
Kaksi muuta tulee mieleen, joilla vaikuttaa olevan suht sama meno, mutta toki en tiedä mitä mieltä itse ovat omasta elämstään sairaanhoitaja ja luokanopettaja. He olivat koulussa ja sosiaalisesti hyvin pärjääviä aina ja hyvin kunnollisia.
Coolein ja nätein on ikävä kyllä päätynyt huonoihin parisuhteisiin ja voi olla esim. työttömänä nyt. Käyttänyt ainakin jossain vaiheessa runsaasti joka laadun päihteitä. Hänellä oli myös huonot kotiolot alunperin. Harmillista että kävi näin - olimme ystäviä ja hän on osittain ilman omaa syytä perinyt huono-osaisuutta.
Yksi oli omalaatuinen ja omat kiinnostukset jo nuorena. On menestynyt omalla alallaan ammatillisesti ja taloudellisesti, mutta ei oikein muuten.
Tietääkseni meidän luokalta ei tämän menestyneempiä tullut. Monet ovat duunareita ja yksi ollut vankilassa väkivaltarikoksesta.
Tarkemmin ajatellen kaikilla, joista tiedän on mennyt asiat ihan kuten olisi voinut olettaa jo silloin nuorena.
Kuulostaa piinallisen pinnalliselta eläminen nykyään, kun lähes kaikki perustuu menestyksentavoitteluun.