Kolmas lapsi jo nyt vaikeaan tilanteeseen?
Meillä kaksi lasta 1.5 ja 3.5v. Meillä molemmilla ikää 37v. Haluaisin sydämeni pohjasta kolmannen lapsen mutta meidän elämän tilanne ei ole paras mahdollinen, ei vakituista työpaikkaa minulla, mies opiskelee, ei tukiverkkoja,miestä väsyttää jo tämä määrä lapsia. Kuitenkaan iän kannalta ei kauaa kannattaisi odottaa jos sellaisen haluamme. Meillä asuu isovanhemmat lähellä mutta kummatkaan ei ole kiinnostuneita lasten hoidosta, yksi mummu jopa sanonut suoraan että jos me ollaan niin tyhmiä että saadaan vielä lisää lapsia, ei ainakaan koskaan hoida kaikkia lapsia samaan aikaan. Itselläni varmaan vielä riittäisi voimat hoitamaan, mutta tietysti raskaus ja synnytys ja synnytyksestä toipuminen kahden pienen kanssa olisi vaikeaa, minulla kun on ollut vaikeat molemmat raskaudet ja synnytkset tähän asti, kolmas tulisi määrätyllä sektiolla eli 6 viikkoa toipumisaikaa. Mitä mieltä, olemmeko hulluja jos yritämme? Ehkä ei nyt, mutta ensi vuonna?
Kommentit (44)
Anteeks nyt vaan, mutta noilla rahkeilla teillä ei ilmeisesti mitkään huippugeenit ainakaan ole (työttömyyttä, henkistä uupumusta, vieraantumista sukulaisista - ei mitään kultaisia Güllenburgeja siis!), joten kannattanee miettiä, että tarviiko niitä pykätä tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan. Ihan oikeasti, se että niitä lapsia haluaa lisää ja lisää, ei ole välttämättä se oikein syy niitä silti tänne siittää, jos lähtökohta on tuo. Ole onnellinen niistä mitä on ja opettele tyytymään. Mitä jos nyt pamahdat paksuksi, ja haluatkin 3 kk synnytyksestä "vielä yhden". jee jee.
Anteeks nyt vaan, mutta noilla rahkeilla teillä ei ilmeisesti mitkään huippugeenit ainakaan ole (työttömyyttä, henkistä uupumusta, vieraantumista sukulaisista - ei mitään kultaisia Güllenburgeja siis!), joten kannattanee miettiä, että tarviiko niitä pykätä tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan. Ihan oikeasti, se että niitä lapsia haluaa lisää ja lisää, ei ole välttämättä se oikein syy niitä silti tänne siittää, jos lähtökohta on tuo. Ole onnellinen niistä mitä on ja opettele tyytymään. Mitä jos nyt pamahdat paksuksi, ja haluatkin 3 kk synnytyksestä "vielä yhden". jee jee.
Anteeks nyt vaan, mutta noilla rahkeilla teillä ei ilmeisesti mitkään huippugeenit ainakaan ole (työttömyyttä, henkistä uupumusta, vieraantumista sukulaisista - ei mitään kultaisia Güllenburgeja siis!), joten kannattanee miettiä, että tarviiko niitä pykätä tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan. Ihan oikeasti, se että niitä lapsia haluaa lisää ja lisää, ei ole välttämättä se oikein syy niitä silti tänne siittää, jos lähtökohta on tuo. Ole onnellinen niistä mitä on ja opettele tyytymään. Mitä jos nyt pamahdat paksuksi, ja haluatkin 3 kk synnytyksestä "vielä yhden". jee jee.
Anteeks nyt vaan, mutta noilla rahkeilla teillä ei ilmeisesti mitkään huippugeenit ainakaan ole (työttömyyttä, henkistä uupumusta, vieraantumista sukulaisista - ei mitään kultaisia Güllenburgeja siis!), joten kannattanee miettiä, että tarviiko niitä pykätä tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan. Ihan oikeasti, se että niitä lapsia haluaa lisää ja lisää, ei ole välttämättä se oikein syy niitä silti tänne siittää, jos lähtökohta on tuo. Ole onnellinen niistä mitä on ja opettele tyytymään. Mitä jos nyt pamahdat paksuksi, ja haluatkin 3 kk synnytyksestä "vielä yhden". jee jee.
Jos sun mieskin tunnustaa, ettei oikein jaksaisi (eli haave kolmannesta on sun omasi) niin ette kyllä todellakaan hanki kolmatta...iloitse kahdesta olemassaolevasta ja keskity tarjoamaan heille mahdollisimman hyvä lapsuus niillä resursseilla, mitä teillä on!
Miksi sinun tekee niin hirveästi mieli kolmatta lasta? Mikä sulla on siinä syynä?
Eli miehesi ei ainakaan jaksaisi, joten älä tee...sillä olisi vain sinun projekti ja mies voisi syyllitää sinua arjen rankkuudesta ja lopulta ottaa jopa eron.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 13:57"]Miksi sinun tekee niin hirveästi mieli kolmatta lasta? Mikä sulla on siinä syynä? [/quote]
No, minulla on vain aina ollut mielikuva että kymmenen vuoden päästä kun istumme ruokapöydän ympärillä meitä on viisi. Tulemme molemmat viisihenkisistä perheistä, sieltähän se tulee. Minusta oli mukavaa että oli useampi kuin yksi sisarus, heistä olisi nytkin upea tukiverkko jos asuisivat lähellä. Kuumeilen ja kaipaan fyysisesti kolmatta lastani, ensimmäiset kaksikin kun ovat niin ihania. Mieskin oli kolmen lapsen linjalla ennen kun huomasi miten väsyttävää arki on pienten lasten kanssa. Mutta he tosiaan kasvavat ja eihän tämä lyhyt pikkulapsiaika ole todellinen näyttö siitä mitä tulee olemaan.
Mietin vaan että jos en tee niin kadunko loppuelämäni vaikka meillä olisikin muutama vuosi raskasta.
En tietenkään ole valmis uupumaan tai eroamaan tai laiminlyömään muita lapsia uuden vauvan takia. Toki miehenkin pitää haluta, eli siksi ehkä olisi paras siirtää tätä valintaa vaikka parin vuoden päähän. Ainakin minä olen silloin varmaan jo hyvässä työpaikassa ja miehenikin valmistunut, lapset isompia ja helppohoitoisempia ja tarhassa päivisin. Tilanteen siis pitää muuttua paremmaksi ennen kun siihen voi tuoda uuden lapsen. Kunpa sitten luoja vielä lapsen suo.
ap
Kuulostaa hyvältä päätökseltä. Odottakaa pari vuotta tai tilanteen muuttumista jos on muuttuakseen. Mutta tähän nykyiseen tilanteeseen en tekisi. Sitten vähän myöhemmin voit vielä hyvinkin saada.
Joo, samaa mieltä. En tekisi nyt vaikka ikää jo on. Pelkän iän takia ei voi lapsia tehdä. Täytyy todellakin miettiä sitä jaksamista. Jos vanhemmat eivät voi hyvin, ei lapsetkaan.
Miksi ihmeessä sä haluaisit kolmannen lapsen? Millä tavalla teidän kaikkien elämä siitä parantuisi?
Vastasin jo tuossa ylempänä, ja lapset ovat ihania, on mahtavaa seurata lasten kehittymistä ja nautin heidän kanssa olosta. Lapsille itsellekin on ihanaa että on enemmän sisaruksia. Lisää leikkikavereita ja isompina tukea ja turvaa.
ap
Jotenkin idealistiset syyt sinulla tuohon lapsentekoon. Mitä jos orientoituisit nyt ajattelemaan että perheenne on kasassa.
Olen jo yrittänyt kyllä tätäkin että ajattelisin vaan että ne lapset on nyt tässä mutta ajatus saa minut kovin surulliseksi.
ap
Aika ristiriitaista. Olette molemmat kolmilapsisesta perheestä ja haluat siksi samaa lapsillesi. Kuitenkaan teillä ei ole tukiverkkoja näistä sisaruksista, mutta olet vakuuttunut siitä, että lapsistasi on toisilleen tukiverkoksi.
miksi ei voisi olla onnelinen niiden kahden lapsen kanssa ja tyytyä siihen mitä jo on? haluaisin tietää, miksi haluat vielä kolmannen lapsen? Mikä siinä vetää puoleesi? Kun olet itsekin sitä mieltä, että on rankkaa ja synnytykset ja raskaudet ovat olleet kohdallasi rankkoja.
Aika epäkypsiä ajatuksia sinulla ap perhe-elämästä. Ole onnellinen siitä, että sinulla on perhe.
Sisaruksista olisi varmasti tukea jos asuisivat lähellä. Itse muutimme heidän läheltä pois. Olemme silti kovin läheisiä ja heistä on ollut minulle elämässäni paljon iloa. Eihän teitenkään mistään elämässä voi olla varma, mutta onhan se totta että monilla on tukiverkko sisaruksissaan?
Kolme on todellakin enemmän kuin kaksi. Älkää väsyttäkö itseänne äärirajoille.