Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Köyhillä lapsiperheillä ei selkeästi ole oikeutta käydä huvipuistoissa ja kotimaan matkailuub
19.07.2020 |
Surullista lukea uutisista miten esimerkiksi huvipuistojen lippuhinnat ovat kaksinkertaistuneet. Sama kotimaan ravintoloussa, hotelleissa ja muissa nähtävyyksissä. Yrittäjät koittavat ottaa nyt kaiken hyödyn irti koronasta, mutta se tarjoittaa että heikoimmat jäävät jalkoihin. Köyhät lapsiperheet on tuomittu viettämään lomansa kotona neljän seinän sisällä ja lähimarketissa kun kaiken huipuksi uimarannat ja puistotkin on tupaten täynnä ihmisiä niin ettei sekaan enää mahdu. Ja vaikka sinne uimarannalle pääsisi niin on se uimarannan kioskin 2 euron jäätelötuutti nykyään jo 5 euroa.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen hyvin varakkaasta perheestä, mutta silti suurimmaksi osaksi lapsena mielekkäin tekeminen kesäisin oli sellaista mikä ei maksanut markkaakaan. Metsäretkeilyä, pyöräretkiä, uimarannalla käymistä, marjastusta, sienestystä, kirjastossa ja museoissa käymistä, kalastelua, telttailua joskus metsässä, usein takapihalla. Useimpina kesinä ei juuri muuta tarvittukaan. Joskus tuntuu siltä, että yksi köyhille yhteinen nimittäjä on mielikuvituksen puute ja hyvin rajoittuneet ajattelumallit jotka aina siirretään seuraavalle sukupolvelle, jotta sama köyhyyden kierre jatkuu.
Herlinin perillisetkin tekee töitä vaikka ei tarvitsisi.
On aivan eri asia tehdä töitä kun on rahallinen tulevaisuus turvattu. Monelle työ on enemmän harrastus kuin työ. Ja Herlineistäkin monet on perheen yrityksessä töissä. Aivan eri asia kuin olla jollain ulkopuolisella töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, onko se huvipuisto lapsen unelmien täyttymys?
Meillä ollaan varmaan keskivertoa paremmin toimeentulevia, ja on mahdollisuus lomailla ilman että tarvitsee joka kolikkoa laskea. Löytyy asuntovaunua, kesämökkiä jne. Syksyllä koulutiensä aloittava poika on määrittänyt aika pitkälle tämän kesän lomailut ja asuntovaunun kanssa mentiin reilu kolme viikkoa ja mennään vielä lisääkin.
Huvipuistoihin poika ei ole tahtonut. Muita hänen toivomiaan asioita on kyllä tehty senkin edestä.
Näitä asioita on ollut mm. kalastus, maastopyöräily, telttaretki, veneretki, retki paistamaan makkaraa nuotiolle, vaunumatka kummisedälle kylään, uimarannat jne. Ei siis mitään mahdottoman kallista. Se lapsen elämä ja ajatusmaailma ei ole niin vaativa kuin aikuinen kuvittelee. Ainakin minusta tuntuu, että välittävä ja osallistuva vanhempi merkitsee enemmän kuin maallinen mammona ja huvipuistot.
No, entäpä jos se huvipuisto olisi jollekin lapselle unelmien täyttymys? Onko silloin lapsi viallinen, kun ei koekaan jotain random miestä puudelinsa kanssa kesänsä kohokohdaksi (kuten joku tässä ketjussa ehdotti), vaan toivoisi edes joskus pääsevänsä huvipuistoon?
Sun lapselle huvipuisto ei selvästi olekaan niin iso juttu. Nuo mainitsemasi kesäharrastukset ovatkin tosi kivoja. Mutta ehkäpä sitten se köyhä lapsi, joka joutuu viettämään koko kesänsä Helsingin lähiössä (ei siis pääse vaunumatkalle sukulaisen kanssa, perheellä ei ole telttaa, venettä eikä lapsella maastopyörää, tms), saattaakin kokea just Linnanmäen paikaksi, jossa haluaisi "edes joskus" käydä rannekkeen kanssa. Ne ilmaislaitteet kun ovat ihan pienille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikeaa se on laittaa ne lapset koko kesäksi kesätöihin? Kun on kesätöitä niinblapset opoivat työnmerkityjsen ja ahkeriksi työntekijöiksi. Sitten kun taas palaavat syksyllä kouluun niin voivat kertoa kuinka paljon rahaa he työllä tienasivat kesän aikana. Siitä tulee moni varmasti kateelliseksi.
Meidän perheessä ei mitään lapsityövoimaa harrasteta. Teinin työ on hoitaa koulu kunnolla, auttaa kotitöissä ja olla ihmisiksi. Sääliksi käy, että peruskouluikäisten muka pitäisi olla naurettavalla palkalla jossain "tienaamassa". Ehtii sitä töissä olla täysi-ikäisenä aivan tarpeeksi.
Puhumattakaan siitä, että ei alaikäisiä moneekaan paikkaan nykyään edes saa ottaa töihin. Mikä on aivan oikein.
Meidän lapsi on 11 ja on tutun marjatilalla poimimassa mansikoita jo kolmatta kesää peräkkäin ja on kertonut että siellä on muutama muukin heidän luokaltaan. Saavat siitä työstä kuitenkin saman palkan kuin aikuisetkin. Onko siinä Sinun mielestäsi jokin ongelma?
Mikä pointti laittaa 11-vuotias töihin? Ja tuo "sama palkka kuin aikuisilla" taitaa olla melkoinen vitsi. Joko kyse on provikkapalkasta, eli saavat siis huonoa palkkaa, kun eihän lapsi niin tehokas työskentelijä voi olla, tai sitten lapsesi on jossain orjatyössä, koska ei se mansikanpoiminta nyt kauhean inhimilliseltä ole kuulostanut - Hesarin jutussa kerrottiin, miten vessatauoistakin valitettiin.
En edes tiedä, voiko tuo pitää paikkansa, kun eihän 11-vuotias saisi vielä olla töissä. Itse en laittaisi lapsia liian aikaisin töihin. Jotkut pienet, parin viikon, korkeintaan muutaman viikon pätkät voivat olla ok 15-vuotiaalle, mutta itse vaalisin kyllä lasteni lapsuutta ja oikeutta rentouttavaan, kivaan kesälomaan. Koulutyö on tärkeintä, kesätyöt toisarvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikeaa se on laittaa ne lapset koko kesäksi kesätöihin? Kun on kesätöitä niinblapset opoivat työnmerkityjsen ja ahkeriksi työntekijöiksi. Sitten kun taas palaavat syksyllä kouluun niin voivat kertoa kuinka paljon rahaa he työllä tienasivat kesän aikana. Siitä tulee moni varmasti kateelliseksi.
Meidän perheessä ei mitään lapsityövoimaa harrasteta. Teinin työ on hoitaa koulu kunnolla, auttaa kotitöissä ja olla ihmisiksi. Sääliksi käy, että peruskouluikäisten muka pitäisi olla naurettavalla palkalla jossain "tienaamassa". Ehtii sitä töissä olla täysi-ikäisenä aivan tarpeeksi.
Puhumattakaan siitä, että ei alaikäisiä moneekaan paikkaan nykyään edes saa ottaa töihin. Mikä on aivan oikein.
Meidän lapsi on 11 ja on tutun marjatilalla poimimassa mansikoita jo kolmatta kesää peräkkäin ja on kertonut että siellä on muutama muukin heidän luokaltaan. Saavat siitä työstä kuitenkin saman palkan kuin aikuisetkin. Onko siinä Sinun mielestäsi jokin ongelma?
Taikasana tutun marjatilalla! Yritäpä päästä 11-vuotiaana VIERAAN marjatilalle poimimaan...
Meidän kunnasta löytyy mm. useita hyvätasoisia leikkipuistoja ja uimarantoja. Tosin tietääkseni vain yhdellä uimarannalla on jäätelökioski, eli niistä vitosen jäätelöistä ei pääse nauttimaan vaikka rahaa olisikin. Lisäksi löytyy mm. kenttä ulkosählyyn, pump track ratoja, padel kenttä ja lasten liikennepuisto. Kaikki nämä ilmaisia. Laavuja tai muita makkaranpaistopaikkoja on alle 5 km päässä meiltä kotoa ainakin kaksi, muualta kaupungista löytyy myös.
80km säteellä on 4 kylpylää, hinnat ei taatusti ole huvipuistojen luokkaa. Kotieläinpuisto on myös kohtuuhintainen ja muutamalla omia tuotteita myyvällä tilalla pääsee käymään ilmaiseksi. Tekemistä kyllä löytyy, jos vain jaksaa vähän päätään vaivata eikä haikaile aina samaan paikkaan, jossa kaikkien "pitäisi" käydä.
Jos rahat on oikein tiukilla niin on olemassa myös tuettuja lomia, jotka ei paljon kukkaroa rasita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä kummassa te asutte jos vaihtoehdot ovat neljän seinän sisällä tai huvipuistossa ja hotelleissa? Ei meilläkään ole liikoja varoja mutta käymme kirjastossa, pyörä- ja veneretkillä, luontopoluilla, telttailemassa, leikkipuistoissa, laavulla paistamassa makkaraa...ja lapset vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä. Suu säkkiä myöten,sellaista se on.
Tämä, niin tämä. Ap vaikuttaa itse asiassa provolta, jos aidosti nuo on muka hänen vaihtoehtonsa.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on keskituloisia.
Minut puettiin isoveljen vaatteisiin rahan säästämiseksi. Juhlavaatteet saatiin lahjaksi.Nykyään Hopesta valitellaan, kun ei ole poikien haalareita. Jos minun lapsellani ei olisi lämmintä vaatetta, niin kyllä kelpaisi minkäväriset vaan.
Mustikat ja mansikat kerättiin itse.
Hangossa oltiin mummon mökillä, syötiin kasvimaan antimia. Käytiin satamassa katsomassa veneitä. Ostettiin kingisjätskit, ei pallojätskejä.Torilta ostettiin muutamalla markalla kasa vanhoja akkareita. Sitten mökille lukemaan.
Itse kalastettiin. Kesäpäivät meni uidessa.
Olen lintsillä käynyt ehkä 2 kertaa elämässäni. En muista niistä mitään.Mutta Aku ankat muistan ja että paistettiin takassa makkaraa.
Koiraa en ikinä saanut, mutta saatiin veljen kanssa kanit lemmikeiksi. Kanit otettiin mukaan mökille, mutta niille ei ostettu edes kantokoppaa, vaan laitettiin koriin ja pyyhe päälle.
Sukulaisten luona käytiin maalla. Oli ajokoiria, tallikissat ja possuja. Mutta silti oli kivaa käydä siellä. Ennemmin sinne kuin huvipuistoon.
Tälläistä oli kahden työssäkäyvän vanhemman lapsilla lomat.
Ei mitään viiden tähden hotelleja, ei ikinä.
Olen itse vauvasta asti pukenut lapset aika sukupuolineutraalisti ja sekoittanut värejä - pojallakin on ollut pinkkiä. Eskarista alkaen (nyt tokaluokkalaisena) poika on tarkka siitä, ettei halua enää vaatteita, jotka mieltää tyttöjen vaatteiksi. Kotona ei ole ongelma pitää mitä vaan, mutta muiden ihmisten aikana ei halua pitää. Ja tämä ajattelu opittiin päiväkodissa ja koulussa, kotona ei olla tuputettu tällaista. En kuitenkaan itse haluaisi pukea lasta enää tavalla, mikä hävettäisi häntä muiden lasten edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onko se huvipuisto lapsen unelmien täyttymys?
Meillä ollaan varmaan keskivertoa paremmin toimeentulevia, ja on mahdollisuus lomailla ilman että tarvitsee joka kolikkoa laskea. Löytyy asuntovaunua, kesämökkiä jne. Syksyllä koulutiensä aloittava poika on määrittänyt aika pitkälle tämän kesän lomailut ja asuntovaunun kanssa mentiin reilu kolme viikkoa ja mennään vielä lisääkin.
Huvipuistoihin poika ei ole tahtonut. Muita hänen toivomiaan asioita on kyllä tehty senkin edestä.
Näitä asioita on ollut mm. kalastus, maastopyöräily, telttaretki, veneretki, retki paistamaan makkaraa nuotiolle, vaunumatka kummisedälle kylään, uimarannat jne. Ei siis mitään mahdottoman kallista. Se lapsen elämä ja ajatusmaailma ei ole niin vaativa kuin aikuinen kuvittelee. Ainakin minusta tuntuu, että välittävä ja osallistuva vanhempi merkitsee enemmän kuin maallinen mammona ja huvipuistot.No, entäpä jos se huvipuisto olisi jollekin lapselle unelmien täyttymys? Onko silloin lapsi viallinen, kun ei koekaan jotain random miestä puudelinsa kanssa kesänsä kohokohdaksi (kuten joku tässä ketjussa ehdotti), vaan toivoisi edes joskus pääsevänsä huvipuistoon?
Sun lapselle huvipuisto ei selvästi olekaan niin iso juttu. Nuo mainitsemasi kesäharrastukset ovatkin tosi kivoja. Mutta ehkäpä sitten se köyhä lapsi, joka joutuu viettämään koko kesänsä Helsingin lähiössä (ei siis pääse vaunumatkalle sukulaisen kanssa, perheellä ei ole telttaa, venettä eikä lapsella maastopyörää, tms), saattaakin kokea just Linnanmäen paikaksi, jossa haluaisi "edes joskus" käydä rannekkeen kanssa. Ne ilmaislaitteet kun ovat ihan pienille.
Kyllä minä ainakin katsoisin kieroon sellaista hemmoteltua penskaa joka itkee kun ei pääse huvipuistoon ja on opetettu saamaan kaiken mitä haluaa.
On muuten mielenkiintoista, ku jo vuosia kaikenmaailman lahjattomat urpot on pyörineet aurinkorannoilla ja latailleet heikolla itsetunnolla kuvia auringosta.
Tämäkin tulee nyt muuttumaan ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kummassa te asutte jos vaihtoehdot ovat neljän seinän sisällä tai huvipuistossa ja hotelleissa? Ei meilläkään ole liikoja varoja mutta käymme kirjastossa, pyörä- ja veneretkillä, luontopoluilla, telttailemassa, leikkipuistoissa, laavulla paistamassa makkaraa...ja lapset vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä. Suu säkkiä myöten,sellaista se on.
Miten pääsee ilmaiseksi tai hyvin vähin rahoin veneretkelle?
Meillä ainakin on naapuri joka lainaa omaa soutuvenettä silloin kun ei itse käytä sitä. Naapurin kanssa tästä asiasta sovittu ja usein lasten kanssa käyty kalassa ja telttailemassa saaressa ja ovat molemmat teini-ikäiset lapset tykänneet ja olleet mielissään. Ei olla tarvittu mitään huvipuistoja, ei ravintoloita eikä mitään muutakaan kallista turhaa. Ja eikös muuten monet kunnat kaiketi myös vuokraa veneitä kuntalaisten käyttöön? Se 20-50 euroa on vielä pikkuraha.
Jos 50 euroa on sulle pikkuraha,et tiedä köyhyydestä mitään....
Borgbacken olla halvempi esimerkki 5 vuotias sitten. Olla 60e. Nyt 42 ehkä 39e jos olla s-kortti ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhän ei pidä lisääntyä!
Aivan oikein! Olin köyhä keittiöapulainen vuonna 1976 ja synnytin vain yhden lapsen, koska minulla ei ollut vara elättää useampia. Siispä olen elämäni aikana saanut hieman säästöönkin. Yksi lapsi ja jo 3 lapsenlasta ja ihana vävy, joka on minulle kuin oma poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onko se huvipuisto lapsen unelmien täyttymys?
Meillä ollaan varmaan keskivertoa paremmin toimeentulevia, ja on mahdollisuus lomailla ilman että tarvitsee joka kolikkoa laskea. Löytyy asuntovaunua, kesämökkiä jne. Syksyllä koulutiensä aloittava poika on määrittänyt aika pitkälle tämän kesän lomailut ja asuntovaunun kanssa mentiin reilu kolme viikkoa ja mennään vielä lisääkin.
Huvipuistoihin poika ei ole tahtonut. Muita hänen toivomiaan asioita on kyllä tehty senkin edestä.
Näitä asioita on ollut mm. kalastus, maastopyöräily, telttaretki, veneretki, retki paistamaan makkaraa nuotiolle, vaunumatka kummisedälle kylään, uimarannat jne. Ei siis mitään mahdottoman kallista. Se lapsen elämä ja ajatusmaailma ei ole niin vaativa kuin aikuinen kuvittelee. Ainakin minusta tuntuu, että välittävä ja osallistuva vanhempi merkitsee enemmän kuin maallinen mammona ja huvipuistot.No, entäpä jos se huvipuisto olisi jollekin lapselle unelmien täyttymys? Onko silloin lapsi viallinen, kun ei koekaan jotain random miestä puudelinsa kanssa kesänsä kohokohdaksi (kuten joku tässä ketjussa ehdotti), vaan toivoisi edes joskus pääsevänsä huvipuistoon?
Sun lapselle huvipuisto ei selvästi olekaan niin iso juttu. Nuo mainitsemasi kesäharrastukset ovatkin tosi kivoja. Mutta ehkäpä sitten se köyhä lapsi, joka joutuu viettämään koko kesänsä Helsingin lähiössä (ei siis pääse vaunumatkalle sukulaisen kanssa, perheellä ei ole telttaa, venettä eikä lapsella maastopyörää, tms), saattaakin kokea just Linnanmäen paikaksi, jossa haluaisi "edes joskus" käydä rannekkeen kanssa. Ne ilmaislaitteet kun ovat ihan pienille.
Kyllä minä ainakin katsoisin kieroon sellaista hemmoteltua penskaa joka itkee kun ei pääse huvipuistoon ja on opetettu saamaan kaiken mitä haluaa.
Onko luetun ymmärtämisessä vikaa, vai missä? Onko sinusta köyhä lapsi, joka yleensä ei saa mitään, hemmoteltu penska, joka ihan vaan ahneuttaan haluaa huvipuistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän ei pidä lisääntyä!
Aivan oikein! Olin köyhä keittiöapulainen vuonna 1976 ja synnytin vain yhden lapsen, koska minulla ei ollut vara elättää useampia. Siispä olen elämäni aikana saanut hieman säästöönkin. Yksi lapsi ja jo 3 lapsenlasta ja ihana vävy, joka on minulle kuin oma poika.
Jos joku ihmettelee yksihuoltajaäitiä, niin tarkennan, että jäin leskeksi vauvani ollessa noin 2v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onko se huvipuisto lapsen unelmien täyttymys?
Meillä ollaan varmaan keskivertoa paremmin toimeentulevia, ja on mahdollisuus lomailla ilman että tarvitsee joka kolikkoa laskea. Löytyy asuntovaunua, kesämökkiä jne. Syksyllä koulutiensä aloittava poika on määrittänyt aika pitkälle tämän kesän lomailut ja asuntovaunun kanssa mentiin reilu kolme viikkoa ja mennään vielä lisääkin.
Huvipuistoihin poika ei ole tahtonut. Muita hänen toivomiaan asioita on kyllä tehty senkin edestä.
Näitä asioita on ollut mm. kalastus, maastopyöräily, telttaretki, veneretki, retki paistamaan makkaraa nuotiolle, vaunumatka kummisedälle kylään, uimarannat jne. Ei siis mitään mahdottoman kallista. Se lapsen elämä ja ajatusmaailma ei ole niin vaativa kuin aikuinen kuvittelee. Ainakin minusta tuntuu, että välittävä ja osallistuva vanhempi merkitsee enemmän kuin maallinen mammona ja huvipuistot.No, entäpä jos se huvipuisto olisi jollekin lapselle unelmien täyttymys? Onko silloin lapsi viallinen, kun ei koekaan jotain random miestä puudelinsa kanssa kesänsä kohokohdaksi (kuten joku tässä ketjussa ehdotti), vaan toivoisi edes joskus pääsevänsä huvipuistoon?
Sun lapselle huvipuisto ei selvästi olekaan niin iso juttu. Nuo mainitsemasi kesäharrastukset ovatkin tosi kivoja. Mutta ehkäpä sitten se köyhä lapsi, joka joutuu viettämään koko kesänsä Helsingin lähiössä (ei siis pääse vaunumatkalle sukulaisen kanssa, perheellä ei ole telttaa, venettä eikä lapsella maastopyörää, tms), saattaakin kokea just Linnanmäen paikaksi, jossa haluaisi "edes joskus" käydä rannekkeen kanssa. Ne ilmaislaitteet kun ovat ihan pienille.
Kyllä minä ainakin katsoisin kieroon sellaista hemmoteltua penskaa joka itkee kun ei pääse huvipuistoon ja on opetettu saamaan kaiken mitä haluaa.
Onko luetun ymmärtämisessä vikaa, vai missä? Onko sinusta köyhä lapsi, joka yleensä ei saa mitään, hemmoteltu penska, joka ihan vaan ahneuttaan haluaa huvipuistoon?
No ei se lapsi ilmän syytäkään sinne huvipuistoon mangu. Hyvä syy sillekin on.
Lopettakaa jo tämä köyhyydestä ja reiluudesta jankkaaminen. Jos ei käy töissä, ei ole kunnon tuloja. Ja mitä enemmän lapsia hankkii, sitä enemmän pitää penniä venyttää. Omia valintoja pitkälti nämä asiat.
Ei ole muiden vastuulla elättää työttömien tai pienituloisten lapsia ja maksaa heidän lomiaan. Jos ei ole itsellä rahaa, niin sitten pitää tyytyä vähempään.
kuule ei tuohon ole varaa meillä hyvätuloisillakaan siis keskiluokalla
Mä en taas ymmärrä miksi niissä vispilöissä ja vatkaimissa pitää joka vuosi ravata. Tämän vuoden voi hyvin jättää väliin.
Reput ja eväät käyttöön ja metsiin samoilemaan. Leikkipuistoja kiertämään. Etsikää ilmaisia tapahtumia. Tätä me tehtiin, kun lapset oli pieniä vaikka rahnaa olisi ollutkin.
Nyt taas ollaan jumiteltu kotona tämä kesä. 19 vuotias on töissä ja 17 vuotias lomailee kavereidensa kanssa... joko jonkun mökillä tai sitten kotinurkissa. Me ollaan miehen kanssa pihaa laitettu parempaan kuosiin, kun on ylioppilasjuhlat tulossa.
Vierailija kirjoitti:
kuule ei tuohon ole varaa meillä hyvätuloisillakaan siis keskiluokalla
Kyllä kenellä tahansa on varaa viedä lapsi tai kaksi kerran vuodessa huvipuistoon. 40e ranneke koko päiväksi, eväät voi hakea kaupasta. Ei tarvitse montaa euroa/kk säästää tätä varten. Ihan turhaa kitinää taas.
Alue: Aihe vapaa
Jännä juttu, miten (normaalit) lapset aina onnistuvat saamaan mielettömäst elämykset kaikista ilmaisista jutuista, mutta heti jos jokin huvitus maksaa vähänkin, lapsi ei enää piittaakaan siitä. Eli lapselle leikkipuiston liukumäki on mieletön elämys, mutta huvipuisto ei voisi vähempää kiinnostaa.