Köyhillä lapsiperheillä ei selkeästi ole oikeutta käydä huvipuistoissa ja kotimaan matkailuub

Vierailija kirjoitti:

Kirjastosta saa myös muitakin asioita ilmaiseksi kuin pelkkiä kirjoja. Esimerkiksi fresbeegolf-välineitä. Ne lainaan vähäksi aikaa ja heittelemään fresbeegolfia. Siinä on jo ihan ilmaista tekemistä. Samoin kirjastosta saa muitakin harrastusvälineitä.

Oodissa on lisäksi runsaasti kulttuuritarjontaa ja edullinen ravintola.

https://www.oodihelsinki.fi/ajankohtaista/

Siis v**** mikä valittajien palsta tämä on. Kohta varmaan joku laittaa postia ettei lyhyillä ole oikeutta käyttää ylähyllyjä ja kuinka ylähyllyt pitäisi siirtää alemmas.

Mikäli haluaa vaihtelua uimarantoihin ja puistoihin niin edullista tekemistä on myös keilaradalla käyminen, n. 20-30 e taitaa kustantaa yksi rata ja siellä voi käydä ympäri vuoden. Kesäaikaan minigolf, maauimalassa käyminen, liput yleensä vain muutamia euroja per hlö. Uimahalleissa on lapsille mieluisia wippit-ratoja silloin tällöin.

Käymme yleensä kerran vuoteen ulkomailla, ja eteläisemmässä Euroopassa pääsee museoihin ja eläintarhoihin edullisilla perhelipuilla, esim. perhelippu eläintarhaan n. 50 e, museoihin pääsi vielä edullisemmin. Samoin komeat irtojäätelöt sai koko perheelle alle 10 e. Suomessa vastaavat nähtävyydet ovat lähemmäs 100 e tai enemmän. Legolandit yms ovat sitten toki omissa hinnoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä pakko lapsia on viedä väen väkisin huvipuistoon? Ei böne lapset sinne halua ja kun kysyt mikä kesässä oli parasta niin sitä huvipuistoa ei mainita sanallakaan vaan lapselle tärkeintä oli se perheen keskeinen arkinen yhdessä olo, yhdessä tekeminen ja yhdessä vietetty aika. Joten vie lapset ennemmin pyöräilemään, puistoon, leikkikentälle, uimarannalle, telttailemaan, metsään, saareen, sieneen, marjaan, mummolaan, kalastamaan, kirjastoon, museoon, soutuveneelle. Jne. Maailma on täynnä kaikkea kivaa ilmaista tekemistä jonka tekemien ei maksa Suomessa penniäkään.

Kyllä maailma on täynnä kivaa tekemistä, mutta turha ehdottaa leikkikenttää ja monia noista muista jutuista yli 10-vuotiaan perheille. Ja vaikka uiminen on kivaa, lapset kaipaavat muutakin välillä. Meille tuo ei ole ongelma, koska olemme hyvätuloisia ja voimme huvipuistoilla ja matkailla ulkomailla silloin kun haluamme. Tänä kesänä olemme lähinnä olleet mökillä, koska koronan vuoksi monet asiat ovat säätämistä. Parissa lähikaupungissa olemme käyneet päiväretkellä. Lapset eivät ole kaivanneet yhtään minnekään vaikka ovat teini-ikäisiä. Päivät kuluvat tavallisissa puuhissa ruokaa tehden, uiden, joskus kalastaen, pelaten, urheillen ja myös pelaavat pareilla. Onneksi konsoleita ei täällä ole eikä ikinä hankita niitä mökille. Mutta pointtini oli se, ettei pidä väheksyä sellaisten lasten toiveita huvipuistoista ja matkoista, jotka eivät ikinä pääse minnekään. Nuo olivat itselläkin suurimpia toiveita lapsena, kun en päässyt minnekään. Pienempänä tekemistä löytyi helposti, mutta vähän vanhempana kyllästytti. Onneksi nyt aikuisena olen saanut hupia yllin kyllin, samoin omat lapseni koulutukseni ja työn ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

450, onko teillä erityisen iso perhe tai paljon asuntolainaa tms?

Sinänsä totta, että keskituloistenkin täytyy valita mihin rahansa laittaa. Huvipuistoon ei mennä, jos ei jää tilille puskurirahaa. Mekin suosimme ilmaishuveja. Mutta herkuttelemne silloin kun tekee mieli ja käymme normaalisti melko usein ulkona syömässä. Eli se on se valinta. Mihin teidän rahat menee? Kun ei tuo kuulosta keskituloiselta, jos ei mihinkään voi tuhlata. Eri asia on jos ei halua.

Ei meillä isoa perhettä ole, viisi henkeä vain. Asuntolaina ja pakon edessä otettu remonttilaina kyllä, mihin uppoaa iso siivu palkoista. Mutta sama menisi kyllä vuokraan, jos ei olisi oma. Emme juo, emmekä polta. Tulot pienet, näköjään kuulumme alempiin keskituloisiin. Tarkistin jostain listauksesta. Sen verran tienataan ettemme tukia saa. Mutta en valita elämääni. Koen olevamme erittäin onnellisia, emmekä jää mistään paitsi. Yritin vain sanoa ettei kukaan mitään ilmaiseksi saa ja ilman omaa vaivannäköä. Asiat ovat kuiteskin itsensä päätettävissä, jos jotain haluaa on tehtävä sen eteen valintoja ja alettava järjestämään asioita jotta joskus saisi haluamansa. Eikä odottaa että joku muu sen mahdollistaa. Turhauduin vain aloituksesta.

Älä puhu mistään oikeuksista,vaan omista velvollisuuksistasi.On vanhempien maksettava huvitukset,ei niitä kaikkea saa kerjäämällä/kadehtimalla.Työlläsi ansaitset ,kaiken mitä tarvitset.Mene vaikka mustikoita poimimaan ja myymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ns.keskiluokkainen perhe. Ei meillä ole varaa joka kesä huvipuistoihin tms. Ja silloin kun on, on rahaa säästetty pidemmältä ajalta. Ja rahaa saadaan säästöön kun supistetaan arjen menoja. Lasten vaatteet ostetaan kirpparilta ja me aikuiset ostamme uutta (kirpparilta ei tahdo löytyä meille) vain pakkoon. Korjaamme vanhat ja kulutamme täysin loppuun. Ulkona emme käy syömässä kuin hyvin harvoin, ehkä 2 kertaa vuodessa. Ruokaa ostamme, suosimme halppis merkkejä. S-ryhmän Kotimaista on hyvä. Ja ostamme viikon tarpeet kerralla, näin ei tule turhaa. Toki maitoa ostamme useammin. Ja aina ostetaan vain tarpeellinen. Toki välillä herkutellaan, silloinkin suosin leipomista lasten kanssa keräten mustikat metsästä lasten kanssa. Ulkomaan reissuja ei olla tehty kertaakaan, mutta kotimaata ollaan kierretty. Yövymme teltassa. Ja etukäteen suunnittelen reissun. Tutkin kaupunkien ilmaiskohteet: museot ja niiden ilmaispäivät, puistot, luonnonkohteet, torit, markkinat yms. Leirintäalueella on hyvät mahdollisuudet tehdä ruokaa ja kaupasta ostamme muutenkin kaikki ruuat ja päivän eväät. Toki olisihan se ihanaa majottua hotelliin tms. Välillä käymme kylpylöissä tutustumislomilla, pääsee ihan pilkkahintaan koko perhe. Ei meillä muuten niihin olisi varaa. Ärsyttää kun ei meillä työssäkäyvillä ole sen enempää varaa, emme saa mitään tukia, mutta suuren osan ajastamme joudumme olemaan töissä raatamassa jotta saisimme edes jonkun laisen elämän.

Ihan mielenkiinnosta kysyn että onko teillä paljon lapsia ja/tai iso asuntolaina? Tai jokin muu säästötavoite. Kaksi keskituloista tienaa kuitenkin varsin hyvin, luulisi välillä olevan varaa enempäänkin kuin mitä kuvailit.

Viisi henkinen perhe, aika normaali asuntolaina kai ja remonttilaina. Yhdessä olemme keskituloisia, olen ainakin saanut käsityksen ettemme yksin ole oikeutettu tukiin, vaan että tulomme lasketaan yhteen. Eikä sillä, tulemme toimeen näinkin, joten jätän tuet niille jotka eivät ilman niitä pärjää. En halunnut valittaa, vaan tuoda julki että myös näin eletään. Turhauduin aloituksesta, kun tuntuu etteivät jotkut ymmärrä omien valintojen vaikutusta ja että asioiden eteen on nähtävä vaivaa ja pitkäjänteisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Köyhän ei pidä lisääntyä!

Entä jos on ensin ihan varakas ja hyväosainen ja tekee lapset, mutta joutuukin sairauden, yt-neuvotteluiden, laman ym. takia potkaistuksi pihalle eikä uutta työtä niin vaan löydykään ja velat kasaantuu ja niin edelleen.... ja lopulta vajoaa köyhyyteen. Niin mitä sitten? Pitääkö ne lapset tappaa vai?

Antaisitko sinä kaikessa ylimaallisessa viisaudessasi jonkun käytännön neuvon tähän tilanteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Mikäli haluaa vaihtelua uimarantoihin ja puistoihin niin edullista tekemistä on myös keilaradalla käyminen, n. 20-30 e taitaa kustantaa yksi rata ja siellä voi käydä ympäri vuoden. Kesäaikaan minigolf, maauimalassa käyminen, liput yleensä vain muutamia euroja per hlö. Uimahalleissa on lapsille mieluisia wippit-ratoja silloin tällöin.

Käymme yleensä kerran vuoteen ulkomailla, ja eteläisemmässä Euroopassa pääsee museoihin ja eläintarhoihin edullisilla perhelipuilla, esim. perhelippu eläintarhaan n. 50 e, museoihin pääsi vielä edullisemmin. Samoin komeat irtojäätelöt sai koko perheelle alle 10 e. Suomessa vastaavat nähtävyydet ovat lähemmäs 100 e tai enemmän. Legolandit yms ovat sitten toki omissa hinnoissaan.

Kimppalippu esim. Korkeasaareen 52€, 2+3. Ei nyt kovin paha. Ihan säästettävissä oleva summa. Matkat toki maksaa jotain siihen päälle ja eväät.

Moniin paikkoihin on muutenkin alelippuja satunnaisesti tarjolla, kannattaa aika aktiivisesti seurailla nettisivuja. Korona on kyllä vaikuttanut tänä vuonna tähän, mennään hyvin pitkälti normihinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

Hyvätuloisetkin voivat sairastua ja jäädä työttömäksi.

Toki. Minullekin on käynyt niin. Mutta hyvätuloisesta (tai edes keskituloisesta, joka minä olin) ei tule tuollaista valittavaa elämäntapaköyhää, vaikka mitä tapahtuisi.

Katsos kun me osaamme käsitellä rahaa, ja kykenemme suunnittelemaan tulevaa. Lisäksi ymmärrämme, ettei siitä vähävaraisuuden suosta kukaan sinua kuiville kisko, vaan itse sieltä on ylös rämmittävä.

Itse olen ollut vuosia työmarkkinatuella, koska vakava sairaus ja ihmeparantava vakuutuslääkäri. Silti ei tulisi mieleenikään rutista kuten ap. Olen ehkä vähävarainen ja huonoa tuuria ollut matkassa, mutta en minä silti mikään uhri ole vaan oman elämäni herra. Tai tässä tapauksessa rouva. Jos minä en saa rahoja riittämään ja elämääni järjestykseen, ei se kenenkään muunkaan hommaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhän ei pidä lisääntyä!

Entä jos on ensin ihan varakas ja hyväosainen ja tekee lapset, mutta joutuukin sairauden, yt-neuvotteluiden, laman ym. takia potkaistuksi pihalle eikä uutta työtä niin vaan löydykään ja velat kasaantuu ja niin edelleen.... ja lopulta vajoaa köyhyyteen. Niin mitä sitten? Pitääkö ne lapset tappaa vai?

Antaisitko sinä kaikessa ylimaallisessa viisaudessasi jonkun käytännön neuvon tähän tilanteeseen?

Varakkailla ja hyvätuloisilla on usein velkojensa vastapainoksi varallisuutta, yleensä tuottavaa varallisuutta. Lisäksi he maksavat vakuutuksia (syöpä,- tapaturma,- henki,-) joita monet pitävät turhuuksina. Riskin realisoituessa ne ovat kuitenkin olleet suureksi hyödyksi.

Itse tunnen muutamankin ihmisen jolla elämän riskit toteutuivat. Syöpä, puolison selvästi ennenaikainen kuolema, tapaturma jne eivät syösseet näitä ihmisiä köyhyyteen, koska heillä oli nimissään omaisuutta ja niitä vakuutuksia. Heidän elämänsä on jatkunut erilaisena kuin ennen kaiken muuttanutta ”tapahtumaa”, mutta ei köyhänä.

Eri

Ja sitten nää samat toivoo jouluna jouluavusta lapsilleen pleikkareita ja Jopoja.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten nää samat toivoo jouluna jouluavusta lapsilleen pleikkareita ja Jopoja.

Ei lapset tarvitse Jopoja, ei jääjiekkomailaa, ei oesisräpylää, ei sitä Pleikkaa, ei tietokonetta, ei mitään puhelinta. eik tablettia. Turhalla rihkamalla ja tarpeettomilla härpäkkeillä ei lapsen rakkautta voi ostaa. Ainoa asia mitä ruuan ja huolen pidon lisäksi lapset ainoastaan tarvitsevat aidosti on omien rakastavien vanhempiensa lämpimän halin.