Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset

ex-appiukkoni kehui persettäni ekana päivänä kun nähtiin... tämä oli siis ihan ekan poikakaverin isä joskus 16-v. Onneksi näin hänet vain tasan sen kerran :D

Anoppi tuli saunasta ilkosillaan ja melkeinpä työnsi isot rintansa naamalleni. Kysyi että haluaisitko tulla saunaan kanssani, kun tuo tytär ei tykkää saunomisesta?

Veti aika hiljaiseksi.

M39

Ex-appiukkoni aina kyseli miksei niitä lapsia tule. Kerran sitten suoran utelun jälkeen sanoin että kun se johtuu meistä riippumattomista syistä. ( olin sairastanut kohtusyövän) Appiukko tokaisi että sinusta tietty. Tiedätkö mitä ennenvanhaan tehtiin mahoille lehmille? Vietiin saunan taa ja lopetettiin. Ja räkänauru päälle.

Asuimme ulkomailla ja teimme varmuuden vuoksi anopille valtakirjan pankkiin meidän tileillemme. Ihan vain siltä varalta että jouduttaisiin hoitamaan asioita jotka eivät onnistuisi nettipankin kautta. Olimme myyneet asuntomme, joten tilillä oli paljon rahaa. Huomasin sitten kauhukseni, että tililtä oli kadonnut 75 000 euroa! Mies heti soittamaan anopille, että mistä on oikein kyse. Anoppi koetti ensin esittää tietämätöntä, mutta joutui lopulta myöntämään että oli 'lainannut' rahat.

Selitys oli se, että kun meillä oli niin paljon rahaa tilillä, että eihän tuollaisen pikkusumman lainaaminen pitäisi olla mikään ongelma! No ei ehkä olisi ollutkaan, mutta luvatta ei voi ottaa ja toisaalta meillä oli tässä vaiheessa tarkoitus seuraavalla Suomen lomalla ostaa uusi talo kotiinpaluuta silmällä pitäen.

Välithän siinä sitten menivät kun anoppi loukkaantui kun vaadimme rahojen maksamista takaisin. Viiteen vuoteen ei ole edes synttärikorttia lähettänyt lapsenlapsilleen. Myöhemmin paljastui, että rahat olivat menneet hulttiovelipuolen velkojen ja rötöstelyjen maksamiseen. Eli yhdeltä lapselta voi siis varastaa toisen suosimiseksi :(

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 17:37"]

Asuimme ulkomailla ja teimme varmuuden vuoksi anopille valtakirjan pankkiin meidän tileillemme. Ihan vain siltä varalta että jouduttaisiin hoitamaan asioita jotka eivät onnistuisi nettipankin kautta. Olimme myyneet asuntomme, joten tilillä oli paljon rahaa. Huomasin sitten kauhukseni, että tililtä oli kadonnut 75 000 euroa! Mies heti soittamaan anopille, että mistä on oikein kyse. Anoppi koetti ensin esittää tietämätöntä, mutta joutui lopulta myöntämään että oli 'lainannut' rahat.

Selitys oli se, että kun meillä oli niin paljon rahaa tilillä, että eihän tuollaisen pikkusumman lainaaminen pitäisi olla mikään ongelma! No ei ehkä olisi ollutkaan, mutta luvatta ei voi ottaa ja toisaalta meillä oli tässä vaiheessa tarkoitus seuraavalla Suomen lomalla ostaa uusi talo kotiinpaluuta silmällä pitäen.

Välithän siinä sitten menivät kun anoppi loukkaantui kun vaadimme rahojen maksamista takaisin. Viiteen vuoteen ei ole edes synttärikorttia lähettänyt lapsenlapsilleen. Myöhemmin paljastui, että rahat olivat menneet hulttiovelipuolen velkojen ja rötöstelyjen maksamiseen. Eli yhdeltä lapselta voi siis varastaa toisen suosimiseksi :(

[/quote]

Aivan hirvittävää! Oletteko siis vieläkään saaneet rahojanne takaisin? En voi ymmärtää miten joku kykenee tuollaiseen.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 17:37"]

Asuimme ulkomailla ja teimme varmuuden vuoksi anopille valtakirjan pankkiin meidän tileillemme. Ihan vain siltä varalta että jouduttaisiin hoitamaan asioita jotka eivät onnistuisi nettipankin kautta. Olimme myyneet asuntomme, joten tilillä oli paljon rahaa. Huomasin sitten kauhukseni, että tililtä oli kadonnut 75 000 euroa! Mies heti soittamaan anopille, että mistä on oikein kyse. Anoppi koetti ensin esittää tietämätöntä, mutta joutui lopulta myöntämään että oli 'lainannut' rahat.

Selitys oli se, että kun meillä oli niin paljon rahaa tilillä, että eihän tuollaisen pikkusumman lainaaminen pitäisi olla mikään ongelma! No ei ehkä olisi ollutkaan, mutta luvatta ei voi ottaa ja toisaalta meillä oli tässä vaiheessa tarkoitus seuraavalla Suomen lomalla ostaa uusi talo kotiinpaluuta silmällä pitäen.

Välithän siinä sitten menivät kun anoppi loukkaantui kun vaadimme rahojen maksamista takaisin. Viiteen vuoteen ei ole edes synttärikorttia lähettänyt lapsenlapsilleen. Myöhemmin paljastui, että rahat olivat menneet hulttiovelipuolen velkojen ja rötöstelyjen maksamiseen. Eli yhdeltä lapselta voi siis varastaa toisen suosimiseksi :(

[/quote]

Saittteko rahanne takaisin?

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 19:09"]

Mulla on ihana anoppi, ihana isoanoppi, ihana isoappi, mutta se appiukko on kyllä omaa luokkaansa. Pakko vetää kännit, ja sit kun vetää turpaan jotakuta talosta löytyvistä naisista. Joskus se on oma vaimo, joskus vaimon äiti( eli hänen anoppinsa) joskus minä.

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 15-vuotiaista, ja vieläkin muistan kun yhtenä jouluna olin heillä yötä silloin teini-ikäisenä. Anoppinsa heitti ulos vaatteista pitäen jo päivällisen jälkeen "huora"-huutojen säestämänä, mutta sen jälkeen meillä oli ihan mukavaa. mentiin sitten nukkumaan miehen (silloisen poikaytävän) kanssa, ja parin tunnin päästä appiukko tulee repimään mut sängystä ylös, iskee mun pään seinään ja heittää pyjama päällä ja ilman kenkiä ulos hankeen. Samalla huusi kuinka mä oon olevinani niin vitun akateeminen ja porvariperheestä ja pidän heidän perhettään duunaripaskoina (hauskaa tässä on sinänsä se, että mun äiti ja anoppi oli molemmat sairaanhoitajia, ja appiukko varastomies, mulla ei ollut isää, eli en oikein ymmärtänyt mistä toi tuli hänen päähänsä).

No poikaystävä sitten jäi tappeleen hetkeksi isänsä kanssa ja tuli sitten mun perässä ulos, ja toi mun kaikki tavarat tullessaan., Siinä sitten kaveltiin pakkasessa yli 5km mun luo keskellä yötä.

Näitä samantyylisiä tapahtui teininä muutamaan otteeseenkin, siis että sain ihan kunnolla turpaani appiukolta ihan out of nowhere, ja sitten lopetin sielä käynnit. Pikaisia visiittejä teen sillon kun tiedän ettei appiukko ole juonut paljon. Ja mä olen oikeasti ehkä liiankin kiltti, ikinä en sanonut appiukolle mitään pahaa (en olis edes uskaltanut, 2m pitkä 150kg vihanen mies...) Ja koko miehen muu suku oli aina mun puolelella.

Anopin ja isoanopin kanssa käydään edelleen terasseilla istumassa jne. Ihana perhe tuota appiukkoa lukuunottamatta.

[/quote]

Ex appi tönäsi niin lujaa, että jalta irtosi kunnolla maasta ja lensin kaaressa maahan,  en edes tajunnut enne kuin olin pitkin nurmikoa.. Pää osui muutaman millin päähän kivestä. joten tuurilla olen tätäkin kirjoittamassa tällä hetkellä. 

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 16:48"]

Ex-appiukkoni aina kyseli miksei niitä lapsia tule. Kerran sitten suoran utelun jälkeen sanoin että kun se johtuu meistä riippumattomista syistä. ( olin sairastanut kohtusyövän) Appiukko tokaisi että sinusta tietty. Tiedätkö mitä ennenvanhaan tehtiin mahoille lehmille? Vietiin saunan taa ja lopetettiin. Ja räkänauru päälle.

[/quote]

Ihan kamalaa! Kaikki sympatiapisteet sinulle.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 15:09"]

Näistä viesteistä päätellen ei voi kun arvuutella, millaisia anoppeja teistä joksus sitten tulee. Moni ei näet näe sitä rikkaa omassa silmässään.

Minulla on mukava anoppi ja appi. Isäni ja äitinikin olivat mukavia (edesmenneet). Sisareni ja heidän puolisonsa ovat kivoja. Samoin mieheni sukulaiset, ystävämme, naapurit ja työtoverini... jne 

[/quote]

Just joo. Ei voi sitten ymmärtää sitä, että joskus vain elämässä sattuu eteen tulemaan hankalia ihmisiä ihan itsestä riippumatta? Kyllä, minunkin vanhempani, sisarukseni, mieheni sisarukseni ovat mahtavia, mutta appiukko on vaikea kuin mikä. En allekirjoita millään tavalla, että kyse olisi minusta.

Up

Mieheni kertoi, että meille tulee nyt ero. " Äiti tietää jo". Liojan kiitos tuosta on jo 30 vuotta. Eksä on kuollut, äiti lienee elossa, eipä voisi vähempää kiinnostaa tuollainen mammanpoikien kasvattaja. Nyt olen naimisisssa miehen kanssa, joka rakastaa sekä minua että äitiään, oikeassa järjestyksessä.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 15:09"]

Näistä viesteistä päätellen ei voi kun arvuutella, millaisia anoppeja teistä joksus sitten tulee. Moni ei näet näe sitä rikkaa omassa silmässään.

Minulla on mukava anoppi ja appi. Isäni ja äitinikin olivat mukavia (edesmenneet). Sisareni ja heidän puolisonsa ovat kivoja. Samoin mieheni sukulaiset, ystävämme, naapurit ja työtoverini... jne 

[/quote]

Näin minäkin olisin ajatellut ennen kuin tutustuin omaan anoppiini. Kaikkien kanssa ei vain voi tulla toimeen, varsinkin jos kyseinen ihminen on jotenkin häiriintynyt, niinkuin oma anoppini ilmeisesti on. Eikä vain minun, vaan myös miehen ja lähes jokaisen anoppiin koskaan paremmin tutustuneen ihmisen mielestä. No, ainakin tiedän millainen anoppi EN halua tulevaisuudessa olla...

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 17:04"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 16:44"]

Katsottiin tv:tä, minä neuloin samalla. Yhtäkkiä anoppi ponkaisi pystyyn ja alkoi sännätä minua kohti karjuen: "Nyt helvettiin paska akka." ja pojalle. "Vie heti se paska akka ulos." Tätä karjui monta kertaa. Pakenin eteiseen ja mies piti kaikin voimin ovea kiinni, ettei anoppi päässyt kimppuun. Minä katsoin suu auki ja mies sanoi: "Mene nyt vaan, ettei se tule." Menin kadulle ja mies tuli perässä. Ajettiin sitten mun sukulaisille yöksi.

[/quote]

Jokin muistisairaus? Vaikuttaisi siltä. Yrittäkää saada lääkäriin.

[/quote]

Joo kuullostais munkin korvaan siltä, et joku muistisairaus tai sitten ei vaan kerrota kaikkea.?

Minulla on anoppi, joka valittaa kirjaimellisesti kaikesta, mitä teen. Syön väärässä järjestyksessä (syön toisinaan salaatin ennen muuta ruokaa) ja olen nirso ruuan suhteen (minulla on pahoja ruoka-allergioita). Sen lisäksi olen aivan väärä valinta hänen pojalleen ja minun yksityisasiani kuuluvat hänen mielestään heidän koko suvulleen (mm. keskenmeno).

Sulla on ongelma itsesi kanssa. Ristiäisissä kummit yleensä pitää lasta ja sinusta se on aivopesua, että anoppi yritti puhua pojalleen perinteistä. Te teette, kuten haluatte, mutta kyllä muakin ihmetyttäisi tuollainen supermammaminiä.

Ja mitä tuohon läskikommenttiin tulee, niin sana läski on vähän typerä, mutta yleisestihän kommentti oli hauska. Olen mäkin sanonut vanhalle ystävälle raskausaikana, että ihanaa, kun oot noin iso ja mä saan kerrankin olla laihempi kuin sinä. Naurettiin kumpikin räkäisesti päälle. Monet ihmiset on tottuneet, lähellä olevat ihmiset ei ole neurootikkoja ja ymmärtävät huumoria...:)

[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 14:16"]

Anoppi töksäytti minulle sukulaisten kuullen että onpa mukava että "kaisa" on nyt niin läski kun hän saa kerrankin olla pienempi osapuoli, olin tuolloin n rv. 30.. 

Lisäksi yritti aivopestä miestäni etten minä saa pitää lastamme ristiäisissä kasteen aikana, sanoin miehelleni että pidän lastamme kun näin olimme sopineet. Anoppi luuli että oli saanut tahtonsa läpi ja suuttui ristiäisissä kun sai tietää että minä pidän lasta, ei hänen poikansa tai tyttärensä (kummi). 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 11:29"]Minulla on anoppi, joka valittaa kirjaimellisesti kaikesta, mitä teen. Syön väärässä järjestyksessä (syön toisinaan salaatin ennen muuta ruokaa) ja olen nirso ruuan suhteen (minulla on pahoja ruoka-allergioita). Sen lisäksi olen aivan väärä valinta hänen pojalleen ja minun yksityisasiani kuuluvat hänen mielestään heidän koko suvulleen (mm. keskenmeno).

[/quote]

Hyi mikä anoppi. Keskenmeno on tosi herkkä paikka!

Uppista heijaa.

Oma anoppini on varsin hankala ihminen, on tehnyt tempun jos tosienkin tässä vuosien varrella.

Tällä hetkellä meillä on paremmat välit kuin koskaan, kun tarvitsee apua oman äitinsä hoitamisessa. Tämä on vaatinut kyllä paljon anteeksiantoa minun puoleltani.

Näin tiivistettynä: ex anoppiehdokas piti mykkäkoulua aina kun olimme kahden (syystä ei tietoa), mutta muiden edessä jutteli ja käyttäytyi aivan normaalisti. Ex appiehdokas yritti lähennellä ja kehui useaan otteeseen muhkeaa takapuoltani johon tekisi mieli tarrata. Yritä siinä sitten säilyttää välit ja olla ottamatta kuuleviin korviin..

Ei varmasti helppo tilanne. Tulis rankka lama kaikille niin oppisi ihmiset elämän alkeita. Itse opin -90 luvun laman aikana elämän arvoja. Nykyset appiukko ja anoppi ihan jees mutta ei sieltä voi paljoa odottaa kun kultalusikalla on jaettu. Vaimon kanssa olen 10 vuotta ollut ja melko paljon olen saanut hänen ajatusmaailmaansa muutettua siitä mitä hän on kotoaan oppia saanut. Kiitoksia on vaimo antanut kun on elämän viisauksia oppinut. Jos on liian pienet ympyrät eikä haasteita elämässä niin ei sitä mitään opikaan. Edellinen kumppani ja ex-appiukkoja sekä anoppi oli taas aivan toista maata. Siellä oli "routa raiskannut maata" ja opettanut elämään ja ymmärtämään. Ei vain exän kanssa iloa riittänyt kuin pari vuotta. Mahtavat muistot jäi.

Olin muutama vuosi sitten veneilemässä exän ja ex-appiukon kanssa.

Soudimme yhden pienehkön rannan ohi ja appiukko tupakka suussa röhisee: "tuola nyppylällä on monet suvun naiset ottanu aurinkua tuherot palijaana! Ota sinäki vaan rohkiasti vaatteet pois kun sinne mennään uimaan ja aurinkua ottamaan!"

Ja mikä pahinta... Appiukon veljet oli kaikki samanlaisia härskejä sikoja....

Istuskelivat pihalla porukalla kaljottelemassa ja polttelemassa. Kun kävelin ohi niin saattoivat useaan otteeseen vokotella ja vihellellä ja kommentoida kehoani... Hyi yök :(

Välttelin paljon niiden härskien ukkojen seuraa.