Sivut

Kommentit (999)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Anoppi jäädytti välit puoleksi vuodeksi kun kieltäydyin muuttamasta hänen asuntoonsa jossa kuhisee ötököitä ja rottia löytynyt useampi vuoden sisään

Tuohan oli ns win-win tilanne.

  • ylös 21
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla on mitä ihanin anoppi ja appiukko, mutta sitten taas oma äitini... aiheuttaa jonkin verran harmaita hiuksia aina kun tulee käymään.

Tiiättekö sen, kun äiti rakas yrittää 10 vuoden seurustelunkin jälkeen saada minut deittailemaan hänen mielestä minulle sopivia miesehdokkaita. Tietenkin lääkäreitä, oikein arjalaisen näköisiä ja sinisilmäisiä. On jo jutellut heille kuulemma etukäteen, että hänellä olisi tällainen "sinkku" tyttö.
Puolisoni on aina ollut hänelle jotenkin kauhean vaikea paikka. Kun äitini tulee miun appivanhemmille kylään juhlapyhinä niin äitini on saattanut ihan kaikkien kuullen ilmaista, että tuo "Jarnon" veli olisi minulle kaikin puolin sopivampi ! Ja jos on saanut hyvän lahjan niin se on tietenkin puolisoni veljeltä (aina ollut puolisoltani)
Mentiin naimisiin, saatiin jälkikasvua. Lapset ovat ihania, mutta valitettavan isänsä näköisiä :DDD Ja "voi voi kun tuolla sinun puolisolla on noita erityislapsen piirteitä niin kauhulla odotan miten paha adhd jälkikasvulla tulee olemaan" Ja näitä hän möläyttelee kaikkien kuullen...
Meillä on puolison kanssa 2 lapsen perhe ja äitini saattaa yhtäkkiä tulla ovelle satojen kilsojen päästä ilmoittamatta ja ryhtyy pahimmillaan penkomaan meidän kaappeja ja sättimään miten roskiskomero on törkyinen ja puolisolla reikäinen paita ja haisee hielle. Yleensä tosin rauhoittuu kahvilla ja jollain ruualla.

Vaikea selittää, jutut eivät ole liian räikeitä, mutta niitä on määrällisesti niin paljon, että pöljempikin ymmärtää, ettei rakkaalla ihanalla äidilläni ole niitä käytöstapoja tai sosiaalista älykkyyttä joka tilanteeseen. Hän ei ole aivan typerä, itseasiassa hän on perinteisessä mielessä kovinkin älykäs - matemaattis-palikka akselilla ja ikuinen opiskelija/itsensä kehittäjä omalla sarallaan.

Olen äärrimmäisen kiitollinen, että omat appivanhemmat antavat mennä äitini puheet toisesta korvasta ulos ja välillä myö joudutaan nauramaan ihan porukalla jollekin uudelle äitini kujeelle. Puolisoni olis sen sijaan täysin kypsä hankkimaan lähestymiskieltoa ja ollaan sovittu ettei mummo lähe lasten kanssa ulkomaille kuin vasta täysi-ikäisenä. Minusta tuntuu ettei mieheni ole kertonut kaikkea mitä äitini on hänelle mennyt selittelemään.


Siis onko lasten MUMMO alaikäinen?

  • ylös 0
  • alas 26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Huh mitä juttuja ja todella karmeita appivanhempia joillakin. Omalta kohdaltani voin sanoa, että jos ensitapaamisella poikaystävän äiti alkaa huorittelemaan, niin siihen jää kertaheitosta sekä poika että äitinsä. Heikkolahjaisuus periytyy ja en tahdo osaltani olla sellaista monistamassa.

Sun kohdalla tuo karkoittaminen siis toimii. Kaikkien kohdalla kuitenkaan ei. Tästä seuraa, että ne kaikista ”heikkolahjaisimmat” pariutuvat ja tuottavat vielä heikompaa ainesta.

Toisin sanoen väitteesi monistamisesta ei päde. Päinvastoin kieltäytymällä omien ylivertaisten geeniesi luovuttamisesta sinä päinvastoin edesautat heikkolahjaisuuden lisääntymistä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan perinteinen kokemus: anoppi suureen ääneen kailotti Ootkos sää taas raskaana... eiku ootkin vaan lihonu! Tuolloin 2 lasta meillä. No, suivaannuin ja aloitin elämäntaparemontin ja laihdutin 30kg. Eipä tarvii enää kuittailla. Hänelle kyllä maistuu niin suolaiset kuin makeatkin herkut. Viimeksi kun nähtiin muistin kyllä mainita, että kovin iäkkäänä ei kannata laihduttaa, ettei tule lihaskatoa ja toimintakyky laske. Maailman katkerin ja pahansuovin ihminen. Myös poikansa tietää ja ymmärtää asian. Sanonutkin äidilleen, että parempi puhua vaikka säästä, jos ei ole koskaan mitään hyvää sanottavaa kenestäkään. No, onneksi lapsetkin ovat oppineet kunnioittamaan erilaisia ihmisiä ja arvostamaan jokaista omana itsenään juuri sellaisena luin he ovat.

Loppukaneetillasi tarkoitit ilmeisesti, että lapsesikin ovat oppineet olemaan arvostamatta anoppiasi?

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Akateemisuuden _mainitseminen_ kertoo yhdellä sanalla että on hyvä koulutus ja todennäköisesti työkin. Jos tuo sana aiheuttaa näppylöitä kannattaa katsoa peiliin ja miettiä mihin kipulohtaan tuo nyt pisti.

  • ylös 25
  • alas 6
Vierailija

Anoppi ei ole ilkeä, mutta ajattelematon juntti. Asuu rivitalossa ja heiluu kesäisin aina tissiliivit päällä pihalla, siis semmoiset pitsiliivit ettei niitä voi erehtyä luulemaan bikineiksi ja sanoo ettei omalla pihalla kursailla. Joskus meille tullessa on koettanut parvekkeella ottaa t-paidan pois mutta olen tiukasti sanonut, ett tämä ei ole sinun kotisi. Polttaa sisällä ja juoruaa kaikkien asiat eteenpäin.  Puhuu kovaan ääneen ja nauraa räkättää kuin harakka.

  • ylös 45
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Olen itse vaativassa ja hyväpalkkaisessa työssä ja käytän rahaa lasten (ja omiin) harrastuksiin, helpotan omaa arkeani sillä, että meillä käy kerran kuukaudessa siivooja. Pyrin elämään mukavaa elämää nyt, koska tuskin niitä säästettynä rahoja hautaankaan mukaani saan. En toki tuhlaa kaikkea, mutta käyn leikkauttamassa (lyhyet) hiukset 6 viikon välein ja ostan uudet housut ennen kuin edelliset ovat hajalla.  Nämä asiat nyppivät kovasti vanhempaa väkeä...

"Rumat ne vaatteilla koreiloo" hoki mun mummu. Itsensä laittaminen oli väärin. Mun täti on vaatefriikki ja hän rakastaa koruja, ja tämä ahdisti mummua. Aina muisti mainita, kuinka hävettää kun "Sylvi" on taas kuin joulukuusi. Mummu ei kai ikinä sanonut mitään suoraan, mutta ajoitti moitteensa niin, että tiesi joulukuusityttären olevan kuuloetäisyydellä. Oikeasti todella ilkeää.

Monet vanhat ihmiset on saaneet ankaran kristillisen kasvatuksen, peloteltu jo vauvasta saakka helvetillä ja millä lie muulla,  ja eläneet koko ikänsä köyhän elämää, joten eivät ymmärrä miten joku voi elää toisin ja hassata vähät rahansa turhuuksiin. Eivät ymmärrä että elintaso on hurjasti noussut ja palkat on ihan erilaiset kuin kotirouvalla kymmeniä vuosia sitten.


Mites toisista keskusteluista tulee ihan erilainen kuva. Vanhat ihmiset ovat aikoinaan saaneet tehdä töitä, maksaa omistusasunnon, jonka lainan korot ja loppupään maksut inflaatio söi ja nyt nauttivat halvasta asumisesta eläkkeillään, jotka ovat isommat ja vakaammat kuin jälkikasvun satunnaiset tulot pätkätöistään.

  • ylös 28
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Olen itse vaativassa ja hyväpalkkaisessa työssä ja käytän rahaa lasten (ja omiin) harrastuksiin, helpotan omaa arkeani sillä, että meillä käy kerran kuukaudessa siivooja. Pyrin elämään mukavaa elämää nyt, koska tuskin niitä säästettynä rahoja hautaankaan mukaani saan. En toki tuhlaa kaikkea, mutta käyn leikkauttamassa (lyhyet) hiukset 6 viikon välein ja ostan uudet housut ennen kuin edelliset ovat hajalla.  Nämä asiat nyppivät kovasti vanhempaa väkeä...

"Rumat ne vaatteilla koreiloo" hoki mun mummu. Itsensä laittaminen oli väärin. Mun täti on vaatefriikki ja hän rakastaa koruja, ja tämä ahdisti mummua. Aina muisti mainita, kuinka hävettää kun "Sylvi" on taas kuin joulukuusi. Mummu ei kai ikinä sanonut mitään suoraan, mutta ajoitti moitteensa niin, että tiesi joulukuusityttären olevan kuuloetäisyydellä. Oikeasti todella ilkeää.

Monet vanhat ihmiset on saaneet ankaran kristillisen kasvatuksen, peloteltu jo vauvasta saakka helvetillä ja millä lie muulla,  ja eläneet koko ikänsä köyhän elämää, joten eivät ymmärrä miten joku voi elää toisin ja hassata vähät rahansa turhuuksiin. Eivät ymmärrä että elintaso on hurjasti noussut ja palkat on ihan erilaiset kuin kotirouvalla kymmeniä vuosia sitten.


Mites toisista keskusteluista tulee ihan erilainen kuva. Vanhat ihmiset ovat aikoinaan saaneet tehdä töitä, maksaa omistusasunnon, jonka lainan korot ja loppupään maksut inflaatio söi ja nyt nauttivat halvasta asumisesta eläkkeillään, jotka ovat isommat ja vakaammat kuin jälkikasvun satunnaiset tulot pätkätöistään.

Kahden kerroksen väkeä on aina ollut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Tuohon yhteen sanaan takertuminen ja siitä riidan haastaminen on vielä typerämpää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Olen itse vaativassa ja hyväpalkkaisessa työssä ja käytän rahaa lasten (ja omiin) harrastuksiin, helpotan omaa arkeani sillä, että meillä käy kerran kuukaudessa siivooja. Pyrin elämään mukavaa elämää nyt, koska tuskin niitä säästettynä rahoja hautaankaan mukaani saan. En toki tuhlaa kaikkea, mutta käyn leikkauttamassa (lyhyet) hiukset 6 viikon välein ja ostan uudet housut ennen kuin edelliset ovat hajalla.  Nämä asiat nyppivät kovasti vanhempaa väkeä...

"Rumat ne vaatteilla koreiloo" hoki mun mummu. Itsensä laittaminen oli väärin. Mun täti on vaatefriikki ja hän rakastaa koruja, ja tämä ahdisti mummua. Aina muisti mainita, kuinka hävettää kun "Sylvi" on taas kuin joulukuusi. Mummu ei kai ikinä sanonut mitään suoraan, mutta ajoitti moitteensa niin, että tiesi joulukuusityttären olevan kuuloetäisyydellä. Oikeasti todella ilkeää.

Monet vanhat ihmiset on saaneet ankaran kristillisen kasvatuksen, peloteltu jo vauvasta saakka helvetillä ja millä lie muulla,  ja eläneet koko ikänsä köyhän elämää, joten eivät ymmärrä miten joku voi elää toisin ja hassata vähät rahansa turhuuksiin. Eivät ymmärrä että elintaso on hurjasti noussut ja palkat on ihan erilaiset kuin kotirouvalla kymmeniä vuosia sitten.


Mites toisista keskusteluista tulee ihan erilainen kuva. Vanhat ihmiset ovat aikoinaan saaneet tehdä töitä, maksaa omistusasunnon, jonka lainan korot ja loppupään maksut inflaatio söi ja nyt nauttivat halvasta asumisesta eläkkeillään, jotka ovat isommat ja vakaammat kuin jälkikasvun satunnaiset tulot pätkätöistään.

Kahden kerroksen väkeä on aina ollut.


Mutta näköjään näistä kerroksista valitaan aina omaan agendaan paremmin sopiva.

Vierailija

Käyttäjä8510 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Akateemisuuden _mainitseminen_ kertoo yhdellä sanalla että on hyvä koulutus ja todennäköisesti työkin. Jos tuo sana aiheuttaa näppylöitä kannattaa katsoa peiliin ja miettiä mihin kipulohtaan tuo nyt pisti.

Ei akateemisuus tarkoita automaattisesti, että koulutus oli hyvä ja varsinkin nykyaikana se ei tarkoita automaattista työpaikkaa.

Mutta ilmeisesti joillekin asian mainitseminen on yhtä tärkeää kuin vegaanille oman vegaaniutensa kertominen.

Mitä näppylöihin ja kipukohtiin tulee, niin ilmeisesti sinäkin jotenkin oletat, että olisin akateemisuudesta kateellinen tai elämääni pettynyt, koska oletat, etten itse ole akateeminen.

  • ylös 9
  • alas 15
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Tuohon yhteen sanaan takertuminen ja siitä riidan haastaminen on vielä typerämpää.

Taisi osua arkaan paikkaan?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Anoppi suivaantui, kun laihdutin ja kerroin, etten voi syödä herkkuja. Hän ilmoitti haluavansa kaikkien syövän hänen tekeleitään.

Olisit ottanut jotain hänen tekemäänsä herkkua ja kehunut sitä suureen ääneen.
Kannattaako laihduttamisesta puhua joka paikassa? Sen voi hoitaa vaivihkaa.

  • ylös 7
  • alas 14
Vierailija

Minun anoppi tokaisi melkein ensi sanoiksi,kun toimme muuttotavaroita yhteiseen kotiin " mitä te noin isolla sängyllä teette ? 

Silloin oli farkkuhaalarit olleet muodissa ja minulla oli kukilla koristellut. Anoppi sanoi, että eikö pojat naura niille. Itse piti omatekoista puseroa. Oli leikannut kankaasta  etupalan ja toisesta kankaasta takaosan, ilman mitään muotoilua olkapäille, tai kaarrokkeelle eteen. Ei pitänyt liivejä koskaan

Ei keskustellut kanssani ollenkaan  sen 3 vuoden aikana, minkä asuimme samassa taloudessa. Kertoi kyllä mielipiteensä millainen naisen ( miniän) olla pitää. Musta tukka ja juo kahvia, minä kun olen ruskeatukkainen ja juon teetä. Lisäksi pitäisi olla karjalainen juuriltaan ( kuten hän ) ja minä olen savolainen. En tehnyt oikeanlaisia lapsia, hän sentään teki poikia. Tytöt vaan vie talosta, sanoi. Tosiasiassa tytöt pitävät taloa nyt menestyksellä.   Lisäksi oli kateellinen kun minulla oli ajokortti. Loppuaikoina sekoili kunnolla, heitti lannan ja veden sekoitusta päälleni. No, karma korjasi anopin  pois

  • ylös 30
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
zimpa kirjoitti:
Anoppi jo vihjaili häissä, ettei teidän liitosta mitään tule kaikkien kuullen.
Nyt oltu yhdessä 20 vuotta. Haukkui myös minut kaikille sukulaisille, jotka
uskoivat sinisin silmin anopin myrkytyksen. Olen akateeminen, työssäkäyvä
nainen ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Koskaan ei ole ollut mitään riitaa
anopin/sukulaisten kanssa, mutta silti alusta asti minulle on tehty selväksi,
ettei pieneen sukuun tulla hyväksymään "jäseneksi".
En keski enää kuin kateuden tämän kaiken myrkyn syyksi.
Mitään järkevää selitystä sille ei ole.

Onko sulla mitään järkevää selitystä sille, että sun piti mainita olevasi akateeminen?

Onko sulla mitään muuta järkevää selitystä noin typerälle kysymykselle kuin perisuomalainen kateus ja huono itsetunto?


Kateudella ilmeisesti tarkoitat ja oletat, etten olisi itse akateeminen?
Akateemisuuden korostaminen asiassa, johon se ei mitenkään kuulu, on typerää.

Tuohon yhteen sanaan takertuminen ja siitä riidan haastaminen on vielä typerämpää.

Riidan? Minkä ihmeen riidan? Luulin, että asiasta keskusteltiin ihan normaalisti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi suivaantui, kun laihdutin ja kerroin, etten voi syödä herkkuja. Hän ilmoitti haluavansa kaikkien syövän hänen tekeleitään.

Olisit ottanut jotain hänen tekemäänsä herkkua ja kehunut sitä suureen ääneen.
Kannattaako laihduttamisesta puhua joka paikassa? Sen voi hoitaa vaivihkaa.


Joillekin tuntuu olevan kova paikka, jos joku toinen yrittää tehdä jotain terveellisten elämäntapojen eteen.

Ei tarvitse kuin mainita puolella sanalla dieetistä niin jo viedään väkisin pöydän ääreen ja pakkosyötetään herkkuja.

  • ylös 20
  • alas 1
Vierailija

Aina silloin tällöin anoppi muistaa kysyä, että koskas minä menen oikeisiin töihin, ettei poikansa tarvitsisi elättää. Olen yrittäjä ja työskentelen kotona. Mikään tietokeella tehtävä työ ei siis ole oikeata työtä anopin mielestä, eikä siitä näin ollen mitään maksetakaan.

Joskus ovat tulleet ilmoittamatta kyläilemään kun on ollut aineistojen deadline samaisena päivänä. Sitten on loukkaannuttu, että istun vain koneen ääressä enkä viitsi seurustella heidän kanssaan.

  • ylös 48
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi suivaantui, kun laihdutin ja kerroin, etten voi syödä herkkuja. Hän ilmoitti haluavansa kaikkien syövän hänen tekeleitään.

Olisit ottanut jotain hänen tekemäänsä herkkua ja kehunut sitä suureen ääneen.
Kannattaako laihduttamisesta puhua joka paikassa? Sen voi hoitaa vaivihkaa.


Jokaisella on oikeus päättää, mitä suuhunsa pistää. Ihan sama, vaikka anoppi siitä vetäisi herneen nenäänsä. Jos noin kupolia kiristää, että joku kieltäytyy herkuista, niin vika ei ole siinä kieltäytyjässä.

  • ylös 22
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi suivaantui, kun laihdutin ja kerroin, etten voi syödä herkkuja. Hän ilmoitti haluavansa kaikkien syövän hänen tekeleitään.

Olisit ottanut jotain hänen tekemäänsä herkkua ja kehunut sitä suureen ääneen.
Kannattaako laihduttamisesta puhua joka paikassa? Sen voi hoitaa vaivihkaa.


Joillekin tuntuu olevan kova paikka, jos joku toinen yrittää tehdä jotain terveellisten elämäntapojen eteen.

Ei tarvitse kuin mainita puolella sanalla dieetistä niin jo viedään väkisin pöydän ääreen ja pakkosyötetään herkkuja.


Ei tarvitse edes sanoa. Muutaman kilon hoikistunut olemus riittää.

  • ylös 17
  • alas 0

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla