Anoppi puhui miehen ympäri kasteeseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se nyt niin kamalaa vaikka lapsen kastaisikin? Lapsi voi silti aikuisena päättää haluaako kuulua kirkkoon vai ei. Ja aina voi erota. Mun mielestä helpompaa, että ei tarvitse aikuisena kastaa, jos lapsi haluaa kirkkohäät.

Tuo on niin törkeä asenne, että aikuisena voi sitten erota jos haluaa, kun se pitäisi mennä niin että aikuisena voi liittyä jos haluaa. Sitä paitsi rippikoulu ja kaste on aikuisena ihan läpihuutojuttu JOS haluaa kirkkohäät. Nykyään yhä harvempi lapsi kastetaan, joten hyvin suurella todennäköisyydellä tuleva puoliso ei myöskään kuulu kirkkoon eikä ole koskaan kuulunutkaan.

Miten niin törkeä. Yhtä törkeää on jättää lapsi kastamatta, jos lapsen isä sitä haluaa. Kirkon perusarvothan ovat länsimaisen etiikan ja sivistyksen pohja. Sivistyneet ihmiset ymmärtävät kirkon eettisen, kulttuurisen ja historiallisen opetuksen arvon.

Vierailija kirjoitti:

Jaa'a. 

Ensinnäkin miehesi kannattaisi muodostaa asiasta aidosti oma mielipide, ja sen hän voi osoittaa perustelemalla asiaa muullakin kuin anopin tahdolla. Jos hänellä on hyviä, oikeasti sinuunkin uppoavia argumentteja tarjolla, niin mieti vielä mitä haittaa suomalaisesta tapakristillisyydestä on. Aika harvalla se näkyy elämässä yhtään mitenkään. Siinä mielessä lapsi voisi sitten isona valita mitä tekee kirkkoon kuulumiselleen. 

Olen itse käynyt rippikoulunkin, eikä se ole minua vahingoittanut, vaikka en jaa valtaosaa kirkon jäsenten maailmankatsomuksesta. 

Toisaalta, jos sinulla on asiallisia argumentteja kirkkoon liittymistä vastaan, niin kerro se miehellesi. Teidän valintannehan se on. 

Eikös tuo ollut sun oma valinta. AP tapauksessa vauva ei saa/voi valita.

Vierailija kirjoitti:

Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.

AP

Sano, ei tehdä enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se nyt niin kamalaa vaikka lapsen kastaisikin? Lapsi voi silti aikuisena päättää haluaako kuulua kirkkoon vai ei. Ja aina voi erota. Mun mielestä helpompaa, että ei tarvitse aikuisena kastaa, jos lapsi haluaa kirkkohäät.

Tuo on niin törkeä asenne, että aikuisena voi sitten erota jos haluaa, kun se pitäisi mennä niin että aikuisena voi liittyä jos haluaa. Sitä paitsi rippikoulu ja kaste on aikuisena ihan läpihuutojuttu JOS haluaa kirkkohäät. Nykyään yhä harvempi lapsi kastetaan, joten hyvin suurella todennäköisyydellä tuleva puoliso ei myöskään kuulu kirkkoon eikä ole koskaan kuulunutkaan.

Miten niin törkeä. Yhtä törkeää on jättää lapsi kastamatta, jos lapsen isä sitä haluaa. Kirkon perusarvothan ovat länsimaisen etiikan ja sivistyksen pohja. Sivistyneet ihmiset ymmärtävät kirkon eettisen, kulttuurisen ja historiallisen opetuksen arvon.

Nyt on kyllä taas niin paksua tuubaa, että vain jeesustelija voi sellaista päästää näppäimistöltään.

Ensinnäkin länsimaisen sivistyksen pohja on esikristillisen ajan kulttuureissa, etenkin Kreikan ja Rooman, sekä valistuksen ajan maallisessa humanismissa. Toiseksi etiikkaa ja sivistystä voi opettaa ilmankin satuja vetten päällä kävelevästä supermiehestä.

Minulla oli tismalleen samanlainen tilanne: en vihaan juhlia enkä kuulu kirkkoon, mies kuuluu vain koska ei ole saanut aikaiseksi erota ja sovimme, ettei lasta kasteta. Mies sitten kuitenkin halusi ristiäiset vanhempiensa mieliksi (jotka nostivat hirveän metelin) ja minä uupumustani annoin sitten periksi ja annoin appivanhempien järjestää ristiäiset. Repivät siitä sitten kaiken irti, kamala kokemus ja olen katunut karvaasti.

Toisen lapsen kohdalla iskin sitten nyrkin pöytään, hänetkin kastettiin tasapuolisuuden nimissä mutta ilman mitään juhlia ja appivanhemmat eivät olleet tervetulleita. Tämän kertominen vanhemmilleen vasta olikin miehelle vaikeaa, mutta tiesi olevansa sen minulle velkaa. Säästy tältä, ÄLÄ SUOSTU kun kerran olette jo yhdessä sopineet, ettei lasta kasteta eikä juhlia pidetä. Äitihän sen lopulta päättää jos yhteusymmärrykseen ei päästä, ja mielestäni tällaisessa tilanteessa, jossa mies muuttaa mielensä ihan vain oman äitinsä mieliksi, sinulla on oikeus käyttää tämä viimeinenkin kortti, vaikka sopu olisi tietysti paljon mukavampi...

Vierailija kirjoitti:

Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.

AP

Ennen oli ennen. Nyt on nyt.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin sovinnollisesti, että "ei järjestetä mitään"-sopimuksemme sijaan olisimme pitäneet isovanhempien kesken nimiäiset. Tämäkään ei kelvannut anopille.

AP

Mita vttua se anopille kuuluu. Olette liian lapasia. Molemman, mies ja sinä. Anopille luu kurkkuun. Kyseessä ei ole hänen lapsi.

Nainen ensin painosti ettei kasteta nyt anoppi painostaa kasteeseen.

Mies on kusessa naisten välissä, tapahtui kuis vaan, mies syyllinen.

Miehesi kannattaisi nyt nopeasti erota kirkosta. Kun kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon niin lasta ei voida kastaa. Saatte anopilta suun tukkoon kun valinnanvaraa kaste / ei kastetta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Myöntääkö/muistaako mies aiemmat sopimukset? Miten hän perustelee muuttunutta kantaansa?

Muistaa kyllä. Ja on sanonut ettei kasteella ole hänelle edelleenkään merkitystä, mutta ei tahdo pahoittaa äitinsä mieltä koska hänelle asia on tärkeä.

Sen sijaan on valmis pahoittamaan minun mielen asiassa joka on minulle tärkeä :(.

AP

Vierailija kirjoitti:

Nainen ensin painosti ettei kasteta nyt anoppi painostaa kasteeseen.

Mies on kusessa naisten välissä, tapahtui kuis vaan, mies syyllinen.

Tai sitten se mies voisi muodostaa ihan oman mielipiteensä, kuten aikuinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöntääkö/muistaako mies aiemmat sopimukset? Miten hän perustelee muuttunutta kantaansa?

Muistaa kyllä. Ja on sanonut ettei kasteella ole hänelle edelleenkään merkitystä, mutta ei tahdo pahoittaa äitinsä mieltä koska hänelle asia on tärkeä.

Sen sijaan on valmis pahoittamaan minun mielen asiassa joka on minulle tärkeä :(.

AP

Anoppi ja mieskö sen nyt päättää?

Jos annat, jo sovitussa, asiassa periksi niin se on sun valinta ja varmasti ansaitsetkin lopputuloksen (lapsen kastamisen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se nyt niin kamalaa vaikka lapsen kastaisikin? Lapsi voi silti aikuisena päättää haluaako kuulua kirkkoon vai ei. Ja aina voi erota. Mun mielestä helpompaa, että ei tarvitse aikuisena kastaa, jos lapsi haluaa kirkkohäät.

Tuo on niin törkeä asenne, että aikuisena voi sitten erota jos haluaa, kun se pitäisi mennä niin että aikuisena voi liittyä jos haluaa. Sitä paitsi rippikoulu ja kaste on aikuisena ihan läpihuutojuttu JOS haluaa kirkkohäät. Nykyään yhä harvempi lapsi kastetaan, joten hyvin suurella todennäköisyydellä tuleva puoliso ei myöskään kuulu kirkkoon eikä ole koskaan kuulunutkaan.

Miten niin törkeä. Yhtä törkeää on jättää lapsi kastamatta, jos lapsen isä sitä haluaa. Kirkon perusarvothan ovat länsimaisen etiikan ja sivistyksen pohja. Sivistyneet ihmiset ymmärtävät kirkon eettisen, kulttuurisen ja historiallisen opetuksen arvon.

Nyt on kyllä taas niin paksua tuubaa, että vain jeesustelija voi sellaista päästää näppäimistöltään.

Ensinnäkin länsimaisen sivistyksen pohja on esikristillisen ajan kulttuureissa, etenkin Kreikan ja Rooman, sekä valistuksen ajan maallisessa humanismissa. Toiseksi etiikkaa ja sivistystä voi opettaa ilmankin satuja vetten päällä kävelevästä supermiehestä.

Kirkolla oli aikanaan vahva vaikutus siihen, että Suomessa tavallinen kansa opetettiin lukemaan. Kirkon eettiset opit eivät mielestäni ole edelleenkään vanhentuneita, vaikka jotkut tietenkin lukevat kuin piru raamattua. Jeesuksen tarinaa voi lukea kuin satua, jossa kerrotaan jälkipolville elämänohjeita. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, on ihan hyvä elämänohje. En ole himouskovainen, mutta haluan kuitenkin välittää lapsilleni länsimaisia arvoja ja eettistä perustaa (kuten naisten ja miesten välinen tasa-arvo).

Vierailija kirjoitti:

Miehesi kannattaisi nyt nopeasti erota kirkosta. Kun kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon niin lasta ei voida kastaa. Saatte anopilta suun tukkoon kun valinnanvaraa kaste / ei kastetta ei ole.

miksi noin monimutkaista. kun sanoo vaan ei kasteta. ei tarvii erota tai liittyä kirkkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöntääkö/muistaako mies aiemmat sopimukset? Miten hän perustelee muuttunutta kantaansa?

Muistaa kyllä. Ja on sanonut ettei kasteella ole hänelle edelleenkään merkitystä, mutta ei tahdo pahoittaa äitinsä mieltä koska hänelle asia on tärkeä.

Sen sijaan on valmis pahoittamaan minun mielen asiassa joka on minulle tärkeä :(.

AP

Kysy mieheltäsi että kumman kanssa hän on naimisissa, äitinsä vai sinun. Kumpi on hänelle tärkeämpi? Nyt nopeasti nipsauttamaan miehen napanuora poikki!

No oletko kysynyt miksi anopin mielen pahoittaminen on miehelle niin kauheaa että on valmis pettämään tekemänsä sopimuksen vaimonsa kanssa ja pahoittamaan vaimonsa mielen?

Ehkä mies ei ole vielä oikein katkaissut napanuoraa äitiinsä.

Älä anna pir...anteeksi,anopille,edes pikkusormen kynttä.

Minulla ja sisaruksillani on mummon keksimät (hirveät) nimet. Kun olin lapsi, mummo päätti vaatetuksemme, hiusmallimme ja kenen kanssa meidän on sopivaa leikkiä. Lattiat pestiin rätin kanssa kontaten koska mummon mielestä moppia käyttävät vain laiskat ja nurkat jäävät sillä likaisiksi. Vanhempani suunnittelivat matkaa Kanarialle mutta koska mummon mielestä ajatus oli naurettava, sinne ei menty.

Rajat on syytä vetää ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöntääkö/muistaako mies aiemmat sopimukset? Miten hän perustelee muuttunutta kantaansa?

Muistaa kyllä. Ja on sanonut ettei kasteella ole hänelle edelleenkään merkitystä, mutta ei tahdo pahoittaa äitinsä mieltä koska hänelle asia on tärkeä.

Sen sijaan on valmis pahoittamaan minun mielen asiassa joka on minulle tärkeä :(.

AP

Kysy mieheltäsi että kumman kanssa hän on naimisissa, äitinsä vai sinun. Kumpi on hänelle tärkeämpi? Nyt nopeasti nipsauttamaan miehen napanuora poikki!

Todennäköisesti asia on niin, että mies haluaisi kastaa, mutta vaimo ei. Nyt teidän kahden pitää vain keskustella. Anopin mielipiteellä ei ole väliä.

Muistan aina sen hätääntyneen äidin, jonka 4v lapsi kuoli sairaalassa ja äiti tajusi, että koska ei ole Jumalaa eikä lasta ole kastettu, niin ei tule koskaan mitään jälleennäkemistä. Ei olisi enää toivoa. Kristityillä äideillä on edes se, kun lapsi menehtyy.

Kysy mieheltä kumman kanssa tämä on perustanut perheen anopin vai vaimon? Ja kysy vielä että kumman mielipide on tärkeämpi lasta koskevissa asioissa lapsen mummon vai lapsen äidin? Meinaako että anoppi saa päättää jatkossakin vauvan asiat koska se on hänelle tärkeää?