Anoppi puhui miehen ympäri kasteeseen
Olimme jo ennen raskautta sopineet mieheni kanssa, että mahdollista tulevaa lasta ei liitetä kirkkoon. Raskaaksi tultuani kävimme keskustelun uudelleen läpi ja sovimme yhteisymmärryksessä ettei lapsellemme järjestetä mitään nimen antoon liittyvää juhlaa.
Nyt lapsen synnyttyä anoppi on painostanut mieheni vaatimaan ristiäisiä. Nimiäisiin oman perheen kesken olisin vielä voinut taipua, mutta en kasteeseen. Nyt meillä on mieheni kanssa valtava riita aiheesta. Miten ihmeessä tästä pääsee sopuun?!
Kommentit (420)
Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.
AP
Pysy tiukkana. Sano anopille, että lapsihan voi itse liittyä kirkkoon sitten halutessaan aikuisena.
Itse olen uskonnollinen, mutta lapsen liittämisessä kirkkoon anopin takia ei ole kyllä.mitään järkeä. Ja jos annat anopin päättää tämän, ei ole viimeinen kerta kun anoppi tulee ja päättää.
Onko tämä asia juuri sellainen, niin tärkeä ja iso asia, josta kannattaa riidellä? Toisaalta, jos nyt taivut, niin näkeekö mies taipumisen sen merkkinä, että sinut saa metakan nostamalla aina muuttamaan mielesi, vaikka asiat eivät mene niin kuin on sovittu.
Minulle ihan sama mitä teet, ja mitä pidät tärkeämpänä. Perhesopua vai sovituista asioista kiinni pitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.
AP
Miten tiedät noin tarkkaan toisten kirkossa käynnit?
Kaste voi olla kristitylle kuitenkin tärkeä, vaikka sitä kristinuskoa ei toteuttaisi käymällä kirkossa. Kristityllä on suhde Luojaansa ja Pelastajaansa, ja vaikka olisi tietysti monestakin syystä hyvä kokoontua yhteen, niin se ei ole mikään pakko.
Oletko varma, että mies ei alunperin halunnut katetta lapselleen? Jos hän ei olisi halunnut, niin ei häntä olisi voinut painostaa. Kuulostaa enemmänkin siltä, että miehen toivetta kasteeseen et sinä eikä miehesi ole ottanut huomioon. Lisäksi lapsen saamisessa on se piirre, että vaikka kuinka kuvittelisi, että jokin asia ei ole tärkeä, niin asioiden merkityksen huomaa oikeastaan vasta, kun se lapsi on sylissä.
Vanhemmat päättävät, ei kukaan muu.
Kastamatta jättäminen on minulle tärkeä asia. Siksi tämä oli sovittu mieheni kanssa jo ennen raskautta. Hänelle kirkkoon kuuluminen on aivan yhdentekevää, kuuluu siihen tavan vuoksi. Ennen anopin puuttumista asiaan olimme yhtä mieltä siitä ettei kastetta eikä juhlia tule. Ahdistun suunnattomasti juhlista eikä miehenikään niistä juuri välitä.
AP
Jaa'a.
Ensinnäkin miehesi kannattaisi muodostaa asiasta aidosti oma mielipide, ja sen hän voi osoittaa perustelemalla asiaa muullakin kuin anopin tahdolla. Jos hänellä on hyviä, oikeasti sinuunkin uppoavia argumentteja tarjolla, niin mieti vielä mitä haittaa suomalaisesta tapakristillisyydestä on. Aika harvalla se näkyy elämässä yhtään mitenkään. Siinä mielessä lapsi voisi sitten isona valita mitä tekee kirkkoon kuulumiselleen.
Olen itse käynyt rippikoulunkin, eikä se ole minua vahingoittanut, vaikka en jaa valtaosaa kirkon jäsenten maailmankatsomuksesta.
Toisaalta, jos sinulla on asiallisia argumentteja kirkkoon liittymistä vastaan, niin kerro se miehellesi. Teidän valintannehan se on.
Vierailija kirjoitti:
Kastamatta jättäminen on minulle tärkeä asia. Siksi tämä oli sovittu mieheni kanssa jo ennen raskautta. Hänelle kirkkoon kuuluminen on aivan yhdentekevää, kuuluu siihen tavan vuoksi. Ennen anopin puuttumista asiaan olimme yhtä mieltä siitä ettei kastetta eikä juhlia tule. Ahdistun suunnattomasti juhlista eikä miehenikään niistä juuri välitä.
AP
Liittyykö uskontovastaisuuteesi jotakin traumaattista?
Vierailija kirjoitti:
Kastamatta jättäminen on minulle tärkeä asia. Siksi tämä oli sovittu mieheni kanssa jo ennen raskautta. Hänelle kirkkoon kuuluminen on aivan yhdentekevää, kuuluu siihen tavan vuoksi. Ennen anopin puuttumista asiaan olimme yhtä mieltä siitä ettei kastetta eikä juhlia tule. Ahdistun suunnattomasti juhlista eikä miehenikään niistä juuri välitä.
AP
Sittenhän tämä on helppo juttu. Lasta ei kasteta. Olen varma, että jos lapsi kastetaan vaan anopin mieliksi, tulet katumaan asiaa pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.
AP
Maailmanhistorian typerin perustelu "näin on aina tehty".
Sama juttu, sukulaiset painosti että lapsemme pitää kastaa, vaan ei kastettu. Nyt aikuisia, liittykkööt itse kirkkoon jos haluavat. Kävivät ala-asteella uskonnonopetuksessa ja yläasteella ET:ssä. Itse kuulun kirkkoon.
Vuosikausien perheriita ja valtataistelu tiedossa, jos nyt annat periksi. Mies on tehnyt sopimuksen kanssasi ja aikoo sen nyt rikkoa.
Pidä pintasi! Saat olla tulevaisuudessa antamassa vaikka missä periksi kun mammanpoika pomppii äitinsä pillin mukaan.
Itselleni lapsen kastamattomuus oli myös todella tärkeää, enkä tiedä mikä olisi ollut suhteemme tulevaisuus jos mies (joka ei kylläkään itsekään kuulu kirkkoon, eli aika epätodennäköistä) olisi siinä vaiheessa ruvennut vänkäämään kirkollisen seremonian puolesta.
Edelleenkään kasteella ei ole miehelleni väliä. Hän haluaa lapsellemme kasteen vain ja ainoastaan äitiään miellyttääkseen. AP
Mitä järkeä tehdä lapsesta tapauskovaista. Ei kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään kasteella ei ole miehelleni väliä. Hän haluaa lapsellemme kasteen vain ja ainoastaan äitiään miellyttääkseen. AP
Miehen on siis aika oppia kasvattamaan selkäranka.
AP, olet vauva.fi-yhteisölle velkaa sen että raportoit tilanteen kehittymisestä.
Mitä mieltä miehen isä on? Jos kerran anoppi on päättänyt painostaa miestäsi, niin voithan sinäkin yrittää apen kautta saada muoriin järkeä. Joka tapauksessa vanhemmat päättävät kastamisesta ja te olette jo yhteisen päätöksen tehneet.
Kaste ei ole nimenantojuhla.