Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tuleeko "niiaus" englannin sanasta "kneeing"?

Vierailija
16.07.2020 |

?

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Etymology

From Swedish niga.

Joka lienee sanasta "knä" mikä on sama kuin "knee".

Eli välillisesti kyllä.

Ei tule välillisesti, koska ruotsin knä ei tule englannin knee-sanasta.

Vierailija
42/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole kneeling?

Bend the knee

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Vierailija
44/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia. 

Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.

Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.

Saksa on melko uusi valtio ja kansallisuus. Ruotsin kieli on sitä vanhempaa. Toki ovat kummatkin germaanisia kieliä.

Vierailija
45/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia. 

Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.

Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.

Mitä roskaa!

Lähde sille että on roskaa?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006341234.html

Suomen kieleen on tullut vaikutteita yllättävästä suunnasta – moni sana on jäänne kohtaamisista indoiranilaisten kanssa

Vasa, varsa, sata ja arvo. Taivas, mesi, piimä ja jumala. Kauniita vanhoja suomen kielen sanoja.

Kaikki ovat laina­sanoja indoiranilaisesta kieliryhmästä, johon kuuluvat muun muassa farsi, hindi, urdu, persia, dari ja osseetti. Niitä voinee pitää melko vakiintuneina lainoina. Ikää näillä lainasanoilla on noin 4 000 vuotta.

Indoiranilaisia lainoja on kaikkiaan noin 250. Jotkin ovat säilyneet vain osassa suomalais-ugrilaisia kieliä.

Suomessa ei ole mitään "muinaisunkarilaisia" lainasanoja. Mitä ikinä tuolla tarkoitetaankaan.

"Suomen lisäksi nimeä Saksa käytetään virossa sekä muutamassa muussa suomensukuisessa kielessä (sekä romanikielessä)."

> Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.

Englantilaisia lainasanoja on suomessa aivan tuhottomasti. Aivan varmasti eniten kaikista lainasanoista. Ne lainat ovat kylläkin aika uusia, mutta silti.

Vierailija
46/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sulla on käsite "lainasana" vähän hakusessa.

Vierailija
48/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sulla on käsite "lainasana" vähän hakusessa.

Tai sitten sulla. Kyllähän nuo sanat ovat kaikki etymologisesti muista kielestä lainattuja, vaikka osa on voinutkin tulla useamman muun kielen kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sulla on käsite "lainasana" vähän hakusessa.

Tai sitten sulla. Kyllähän nuo sanat ovat kaikki etymologisesti muista kielestä lainattuja, vaikka osa on voinutkin tulla useamman muun kielen kautta.

Mulla ei todellakaan ole! Mistä kielestä lainasana tulee ei ole välttämättä se kieli, mistä se sana alun perin tulee! Esimerkiksi "pankki" on lainattu ruotsista, käsitteen lainasana yhteydessä ei ole merkitystä suomen kannalta, että se sana tulee alun perin jostain italiaanisesta kielestä.

Vierailija
50/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikss siellä pissata varpaille?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Kassa on venäjäksi KACCA.

Vierailija
52/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sulla on käsite "lainasana" vähän hakusessa.

Tai sitten sulla. Kyllähän nuo sanat ovat kaikki etymologisesti muista kielestä lainattuja, vaikka osa on voinutkin tulla useamman muun kielen kautta.

Mulla ei todellakaan ole! Mistä kielestä lainasana tulee ei ole välttämättä se kieli, mistä se sana alun perin tulee! Esimerkiksi "pankki" on lainattu ruotsista, käsitteen lainasana yhteydessä ei ole merkitystä suomen kannalta, että se sana tulee alun perin jostain italiaanisesta kielestä.

Kumma. Kotimaisten kielten keskus kuitenkin vastaa jonkun kysyessä mistä sana pankki on lainaa, että "Sana pankki on tullut suomeen ruotsin ja saksan kautta italiasta."

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/p…

Ilmeisesti kielentutkimuksen asiantuntijoille on merkitystä mistä se sana on lainattu alkujaan (toki tuossa vielä selitetään että sana pankki eri merkityksessä tulee kuitenkin alkujaan germaanisista kielistä).

Näyt olevan aika yksin tulkinnoissasi. Toki voit nyt määritellä että jos kahvi esim. ei ole lainasana, mikä se sitten on? Ei ole omaperäinen sana, sivistyssana, eikä vierassana.... ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
16.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.

Höpsis!

Suomessa on lainasanoja monista kielistä

Ruotsista on tietysti todella paljon, esim. torstai (torsdag).

Venäjästäkin paljon sanastoa etenkin kristillisyteen liittyen. Esim. pappi, risti ja raamattu.

Italiasta esim pankki-

Arabiasta kahvi.

Turkista kioski.

Intiaanikielistä vaikkapa suklaa, tupakka.

Eskimokielistä kajakki ja anorakki.

jne....

Sulla on käsite "lainasana" vähän hakusessa.

Tai sitten sulla. Kyllähän nuo sanat ovat kaikki etymologisesti muista kielestä lainattuja, vaikka osa on voinutkin tulla useamman muun kielen kautta.

Mulla ei todellakaan ole! Mistä kielestä lainasana tulee ei ole välttämättä se kieli, mistä se sana alun perin tulee! Esimerkiksi "pankki" on lainattu ruotsista, käsitteen lainasana yhteydessä ei ole merkitystä suomen kannalta, että se sana tulee alun perin jostain italiaanisesta kielestä.

Kumma. Kotimaisten kielten keskus kuitenkin vastaa jonkun kysyessä mistä sana pankki on lainaa, että "Sana pankki on tullut suomeen ruotsin ja saksan kautta italiasta."

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/p…

Ilmeisesti kielentutkimuksen asiantuntijoille on merkitystä mistä se sana on lainattu alkujaan (toki tuossa vielä selitetään että sana pankki eri merkityksessä tulee kuitenkin alkujaan germaanisista kielistä).

Näyt olevan aika yksin tulkinnoissasi. Toki voit nyt määritellä että jos kahvi esim. ei ole lainasana, mikä se sitten on? Ei ole omaperäinen sana, sivistyssana, eikä vierassana.... ?

Banco tarkoittaa rahanlainaajan talon ulkopuolella olevaa penkkiä, jolla lainaa pyytävät istuivat.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän seitsemän