Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko "niiaus" englannin sanasta "kneeing"?
Kommentit (53)
Alapeukutin kaikki viestit koska ei kiinnosta jotkut muut paskakulttuurit. Suomen kulttuuria ollaan tuhoamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Se kirjoitetaan muuten "suomen kieli", ei "Suomen kieli".
Jos viittaat ensimmäiseen lauseeseen, pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain. Jos viittaat toiseen, siinä voidaan hyvin puhua Suomen kielestä eikä suomen kielestä. Suomessa on maantieteellisesti monia eri kieliryhmiä ja niistä voidaan puhua yhtenäisesti joko Suomen kielinä tai murteina tai suomen kielenä (yleiskieli).
Höpö höpö. Ei sitä tuossa kirjoittamassasi kontekstissa voi käyttää kuin muodossa "suomen kieli". Muuten voisimme perustella, että muutkin kielet voitaisiin kirjoittaa isolla "kun onhan Saksan kieli saksan kieli".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Se kirjoitetaan muuten "suomen kieli", ei "Suomen kieli".
Jos viittaat ensimmäiseen lauseeseen, pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain. Jos viittaat toiseen, siinä voidaan hyvin puhua Suomen kielestä eikä suomen kielestä. Suomessa on maantieteellisesti monia eri kieliryhmiä ja niistä voidaan puhua yhtenäisesti joko Suomen kielinä tai murteina tai suomen kielenä (yleiskieli).
Höpö höpö. Ei sitä tuossa kirjoittamassasi kontekstissa voi käyttää kuin muodossa "suomen kieli". Muuten voisimme perustella, että muutkin kielet voitaisiin kirjoittaa isolla "kun onhan Saksan kieli saksan kieli".
Ymmärrätkö mikä lingvistinen ero on Saksan kielikulttuurilla ja saksan kielikulttuurilla?
Niiata on englanniksi curtsey tai curtsy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Nyt en ihan ymmärrä, että miten tämä vastaa lainaamaasi kommenttiin? Kommentoijahan nimenomaan sanoi, ettei "niiata" tule englannista.
Onko ykkösviestiäviestiä editoitu? Siinä luki jotain muuta kun avasin ketjun aiemmin.
-eri
Minä olen ensimmäinen kommentoija ja viesti on edelleen tuo sama. Eikä sitä voi kommentoija mitenkään edes jälkikäteen muuttaa.
Enkä myöskään ymmärrä, että miten tuo ylempi vastaus liittyy minun kommenttiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiatessahan taivutetaan polvista (knee). Ei täysin kaukaa haettua, kun ääntäminenkin on noin samankaltainen.
Mikään muu yleisesti puhuttu kieli ei ole niin täynnä suhteellisen tuoreita lainasanoja kuin englanti. Eniten niitä on otettu ranskasta, lähinnä normannivalloittajien aikana, mutta muitakin lähteitä on. Viikinkiaikana tuli paljon skandinaavisia lainasanoja. Knee voi olla yksi niistä. Ruotsista se niiata on suomeen tullut, joten alkuperä voi olla sama.
Vierailija kirjoitti:
Kneel = polvistua
Knee = potkaista polvella (she kneed him in the groin)
Kumpikaan verbi ei tarkoita niiaamista
Kneeling vääntyisikin suomeen muodossa niilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Se kirjoitetaan muuten "suomen kieli", ei "Suomen kieli".
Jos viittaat ensimmäiseen lauseeseen, pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain. Jos viittaat toiseen, siinä voidaan hyvin puhua Suomen kielestä eikä suomen kielestä. Suomessa on maantieteellisesti monia eri kieliryhmiä ja niistä voidaan puhua yhtenäisesti joko Suomen kielinä tai murteina tai suomen kielenä (yleiskieli).
Höpö höpö. Ei sitä tuossa kirjoittamassasi kontekstissa voi käyttää kuin muodossa "suomen kieli". Muuten voisimme perustella, että muutkin kielet voitaisiin kirjoittaa isolla "kun onhan Saksan kieli saksan kieli".
Ymmärrätkö mikä lingvistinen ero on Saksan kielikulttuurilla ja saksan kielikulttuurilla?
Kirjoita sitten kielikulttuuri äläkä kieli.
'knee (n.)
"joint between the principal bones of the leg," Old English cneo, cneow "knee," from Proto-Germanic *knewa- (source also of Old Norse kne, Old Saxon kneo, Old Frisian kni, Middle Dutch cnie, Dutch knie, Old High German kniu, German Knie, Gothic kniu), from PIE root *genu- (1) "knee; angle."'
Etymonline.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Etymology
From Swedish niga.Joka lienee sanasta "knä" mikä on sama kuin "knee".
Eli välillisesti kyllä.
Eihän knä ole mikään englannin laina, eli ei edes välillisesti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Knee on polvi englanniksi. Polvistua siis... :D Mistä keksit niiauksen vastineeksi?
Keskustelun otsikossa ei puhuta polvistumisesta vaan niiaamisesta.
Liike tehdään polvia notkistaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Se kirjoitetaan muuten "suomen kieli", ei "Suomen kieli".
Jos viittaat ensimmäiseen lauseeseen, pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain. Jos viittaat toiseen, siinä voidaan hyvin puhua Suomen kielestä eikä suomen kielestä. Suomessa on maantieteellisesti monia eri kieliryhmiä ja niistä voidaan puhua yhtenäisesti joko Suomen kielinä tai murteina tai suomen kielenä (yleiskieli).
Kyllä, voit puhua Suomen kielistä, mutta et voi puhua Suomen kielestä. Tässä juuri tuo itsekin kirjoittamasi monikko tekee eron merkityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Etymology
From Swedish niga.Joka lienee sanasta "knä" mikä on sama kuin "knee".
Eli välillisesti kyllä.Eihän knä ole mikään englannin laina, eli ei edes välillisesti!
Onpa, ruotsi ja englanti ovat sukulaiskieliä.
Ei ehkä suora laina. Silti saman kantakielen eri versioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Se kirjoitetaan muuten "suomen kieli", ei "Suomen kieli".
Jos viittaat ensimmäiseen lauseeseen, pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain. Jos viittaat toiseen, siinä voidaan hyvin puhua Suomen kielestä eikä suomen kielestä. Suomessa on maantieteellisesti monia eri kieliryhmiä ja niistä voidaan puhua yhtenäisesti joko Suomen kielinä tai murteina tai suomen kielenä (yleiskieli).
Kyllä, voit puhua Suomen kielistä, mutta et voi puhua Suomen kielestä. Tässä juuri tuo itsekin kirjoittamasi monikko tekee eron merkityksessä.
En ole tuo kelle vastaat, mutta siinäkin on eroa, puhutaanko vaikkapa Suomen tai Ruotsin kielestä kontekstissa "speech" vai "language". Ja myös sillä, puhutanko maantieteellisestä alueesta vai kirjakielestä.
On konteksteja, joissa esim. termi "sana on säilynyt Kiinan kielessä" voi olla täysin kieliopillisesti oikein jos viitataan *maa-alueeseen* eikä kieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Mitä roskaa!
Annan esimerkin: The term "opium" originates from the word yāpiàn used in China".
Lause kääntyy kieliopillisesti myös oikein jos sen muotoilee suomeksi näin:
"Termi oopiumi tulee alunperin Kiinassa käytetystä sanasta yapian.
Tuossahan siis käännöksessä ei puhuta kiinan kielestä vaan Kiinalaisesta sanasta.
Suomen lainasanat on Ruotsista ja Venäjästä ja saamesta.
Vaikka siis sanaa kiinalainen ei kirjoiteta isolla, kuten tuossa viimeisessä lauseessa kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mututuntumalla veikkaisin sen olevan liian vanha sana ollakseen lainaus englannista. Todennäköisemmin lainasana saksasta tai ruotsista. Googlaa niiaus ja etymologia.
Luulo ei ole tiedon väärti. Suomen kielessä on jopa enemmän muinaisunkarilaisia ja indo-iranilaisia lainasanoja kuin englantilaisia.
Englannin kelteillä, pikteillä jne. ei ole ollut niin yhtikäs minkään sortin kontaktia suomalaisten kanssa. Saksoneillakin vain vähän, tosin maan nimenä Saksa on edelleen säilynyt uniikisti Suomen kielessä.
Mitä roskaa!
Lähde sille että on roskaa?
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006341234.html
Suomen kieleen on tullut vaikutteita yllättävästä suunnasta – moni sana on jäänne kohtaamisista indoiranilaisten kanssa
Vasa, varsa, sata ja arvo. Taivas, mesi, piimä ja jumala. Kauniita vanhoja suomen kielen sanoja.
Kaikki ovat lainasanoja indoiranilaisesta kieliryhmästä, johon kuuluvat muun muassa farsi, hindi, urdu, persia, dari ja osseetti. Niitä voinee pitää melko vakiintuneina lainoina. Ikää näillä lainasanoilla on noin 4 000 vuotta.
Indoiranilaisia lainoja on kaikkiaan noin 250. Jotkin ovat säilyneet vain osassa suomalais-ugrilaisia kieliä.
Toki, mutta ei tarpeeksi valtavan uuden sanavaraston kartuttamiseksi. Suomessa on lainasanoja enimmäkseen ruotsista ja venäjän kielestä ihan maantieteellisistä ja kulttuurisista syistä. Lisäksi jonkin verran saksasta uskonpuhdistuksen vuoksi. Monet näistä sanoista ovat niin vanhoja ja muuttuneet matkan varrella, ettei maallikko osaa ajatella niiden olevan lainasanoja.
Suoraan englannin kielestä tulleet lainasanat ovat myöhempää perua ja huomattavasti ns. "uudempia" sanoja kuin esimerkiksi ruotsista tulleet lainasanat.