Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka aloitit seurustelun varatun
26.05.2013 |
miehen kanssa, kuinka kauan kesti ennenkuin hän jätti vaimonsa? Vai jättikö? Tässä aika pitkään odoteltu.. ja turha moralisoida, TIEDÄN että heillä on mennyt huonosti vuosia, eikä mies halua enää olla vaimonsa kanssa. Mies ei vaan saa eroa tehtyä, ei kai halua pahoittaa lastensa mieltä.
Kommentit (198)
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 12:04"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:38"]
Kai te ymmärrätte varatun kanssa suhteeseen ryhtyessänne, että se "mies" heivaa aikanaan teidät, samoin kun heivaa ensimmäisen vaimon?
[/quote]
Tuskinpa näin käy :-). Mutta voit tietysti ajatella näin itse, jos se helpottaa oloasi.
[/quote]
Voi olla, että ei käy, voi olla että käy. On helpompaa, kun on jo kerran saman tehnyt ja jos edellistä on petetty tämän nykyisen kanssa, niin nykyiselle ei pitäisi tulla uskottomuus yllätyksenä ja toisekseen nykyisellä ei ole paljon "varaa" moralisoida ja vaatia uskollisuutta. Rima on ainakin jo matalammalla kuin edellisellä kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelun ns. virallisesta aloituksesta meni 2 kk kun oli ero vireillä. Sitä ennen 'ihastusvaihetta' kesti n. 5kk ennen kuin ryhdyttiin tuumasta toimeen.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 08:07"]
Mullakin kävi ikäväkseni niin, että rakastuin varattuun ja tämä varattu rakastui minuun. Mulla ehdoton ehto seurusteluun ja tiiviimpään tapailuun oli, että mies jättää avovaimonsa ja muuttaa pois. Näin hän tekikin heti, eli meni vajaa kuukausi ja mies asui omassa kodissaan. Sitten vasta aloimme tutustumaan toisiimme paremmin. Nopeaan toimintaan oli tietenkin yhtenä syynä, että miehellä ei ollut lapsia. Lapset olisi varmasti hidastaneet toimintaa.
Nyt olen tuon miehen kanssa naimisissa neljättä vuotta ja meillä on yksi yhteinen lapsi.
[/quote]
Tällaisessa ei ole mielestäni mitään pahaa. Totta kai aikuisten ihmisten lapsettomasta liitosta saa halutessaan erota.
Sitten jo on lapsia, täytyy jo puntaroida paljon tarkemmin. Jos on lapsia, pitää olla valmis tekemään ihan valtavasti enemmän töitä liiton onnistumiseen.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:44"]
Vierestä seurannut sitä kun mies onnettomassa liitossa ollesaan petti vaimoaan vähän väliä. Sitten työpaikalta löytyi nuori misu jonka kanssa pelehti, otti eron, muuttivat samantien yhteen ja heti saatiin lapsi alulle. Miehellä on edellisestä liitosta myös lapsi.
Mietin vaan että miksi ihmisillä on niin kiire uuteen liittoon ja heti pykäämään lisää lapsia? Jos edellinen liitto on onneton niin eikö tekisi hyvää elää jonkin aikaa itsekseen ja pohtia syitä miksi homma meni mönkään ja voihan sitä tapailla jotain uutta siinä sivussa jo haluaa, mutta miksi pitää heti perustaa uusi perhe? Eikö ihmiset uskalla olla yksin vai mikä tässä on taustalla? Sitten on taas jonkun vuoden päästä samat ongelmat edessä kun hetkeäkään ei pysähdytä asioita pohtimaan.
[/quote]
Niinpä. Ja vielä enemmän mua ihmetyttää naiset, jotka menee heti pyöräyttämään sen rakkauspakkauksen miehelle, joka on just jättänyt perheensä ja pienet lapset, kun on ollut vaikeaa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, joka tekee näin miehen kanssa, jolla on jo parikin exää lapsineen takanaan.
Mutta naisilla nyt usein tuntuu olevan se kuvitelma, että sitä ollaan jotain niiiiin erityistä, ja just se miehen elämän rakkaus, joka muuttaa kaiken... Siis tyhmillä naisilla. Fiksut sentään tajuaa jotain.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 14:21"]
Mihin nainen on syyllinen?
Toinen nainen ei ole pettänyt ketään. Mies on.
[/quote]
Siinä tapauksessa toinen nainen on pettäjä jos hänkin sattuu olemaan varattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerronpa nyt tielle kaikille, että olen antanut miehelleni pettämisen anteeksi. Lisäksi mulla on itselläni pienet paheeni, joista en miehelle raportoi mutta joista hän on tietoinen. Don't tell, don't ask. Ai miksikö emme ole vielä eronneet ja muuttaneet erilleen, jakaneet lapsia ja sumplineet asuntolainaa? No vaikka siksi, että pitkässä liitossa voi joutua ratkomaan kriisejäkin, ja lasten etu on säilyttää perhe kasassa. Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
Täällä on vaahdottu sitä, miten petetty nainen on uhri, joka hoitaa lapset, kun mies vain huitelee... Haloo, 2000-luvun itsenäiset naiset... Ottakaa se kunnioitus itse itsellenne. Älkää jääkö kotiin ruikuttamaan älkääkö ottako sitä uhrin asemaa. Sattuu paljon vähemmän, kun säilyttää itsekunnioituksensa.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:44"]
Vierestä seurannut sitä kun mies onnettomassa liitossa ollesaan petti vaimoaan vähän väliä. Sitten työpaikalta löytyi nuori misu jonka kanssa pelehti, otti eron, muuttivat samantien yhteen ja heti saatiin lapsi alulle. Miehellä on edellisestä liitosta myös lapsi.
Mietin vaan että miksi ihmisillä on niin kiire uuteen liittoon ja heti pykäämään lisää lapsia? Jos edellinen liitto on onneton niin eikö tekisi hyvää elää jonkin aikaa itsekseen ja pohtia syitä miksi homma meni mönkään ja voihan sitä tapailla jotain uutta siinä sivussa jo haluaa, mutta miksi pitää heti perustaa uusi perhe? Eikö ihmiset uskalla olla yksin vai mikä tässä on taustalla? Sitten on taas jonkun vuoden päästä samat ongelmat edessä kun hetkeäkään ei pysähdytä asioita pohtimaan.
[/quote]
Niinpä. Ja vielä enemmän mua ihmetyttää naiset, jotka menee heti pyöräyttämään sen rakkauspakkauksen miehelle, joka on just jättänyt perheensä ja pienet lapset, kun on ollut vaikeaa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, joka tekee näin miehen kanssa, jolla on jo parikin exää lapsineen takanaan.
Mutta naisilla nyt usein tuntuu olevan se kuvitelma, että sitä ollaan jotain niiiiin erityistä, ja just se miehen elämän rakkaus, joka muuttaa kaiken... Siis tyhmillä naisilla. Fiksut sentään tajuaa jotain.
[/quote]
Niin. Kyllä saa aika tyhmä tai vaihtoehtoisesti julma olla jos vuosia toisen naisen miehessä roikkuu, selitti se mies mitä tahansa. Mies on sitä mitä hänen tekonsa ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:17"]
Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
[/quote]
Joissain tapauksissa ehkä juuri sen itsekunnioituksen?
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:17"]
Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
[/quote]
Joissain tapauksissa ehkä juuri sen itsekunnioituksen?
[/quote]
Entäpä jos itsekunnioitus on niin vahva, ettei sitä yksi puolison hairahdus kaada? Jos vaikka tietää, että puolisolle oma vaimo on edelleen se suuri rakkaus rakkaus ja sielunkumppani pienestä syrjähypystä huolimatta? Että pieni seikkailu ei loppujen lopuksi ole mitään sen pitkän liiton ja rakkauden rinnalla? Entäpä jos on riittävän vahva sopimaan tällaiset asiat ja jopa unohtamaan? Elämä opettaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 11:53"]
Minä en ymmärrä näitä selityksiä "ei se musta-valkoista ole". Jumalauta! Minulla ei ole kertaakaan suhteen aikana käynyt pettäminen mielessä. On eri asia katsoa ja ihastua, mutta se että toimii menee jo yli ymmärryksen. Missä on ihmisen vapaa tahto?! Munattomia olette ketkä ette voi hoitaa edellistä liittoa loppuun ennen uuteen ryhtymistä! Siinä ei ole mitään harmaata aluetta. Joko ollaan naimisissa ja uskollisia tai sitten erotaan ja ollaan sitten vapaita mihin vaan. Mikä siinä ei olisi musta-valkoista? Miltä sinusta pettäjä/ toinen nainen tuntuisi, jos sinulle tehtäisiin samoin?
[/quote] Mustavalkoisuus on näennäisälyllinen käsite jonka taakse yrittävät piiloutua ne joilla on sellaiseen tarvetta. Minulla ei ole koskaan ollut. Olen ollut 13 vuotta naimisissa ja sitä ennen useissa seurustelusuhteissa, eikä ikinä ole tullut mieleen pettää ketään. Mustavalkoisuuskorttia näkyvät pelaavan ne, jotka ovat valinneet sen mustan ja yrittävät epätoivoisesti väittää asiaa miksi tahansa muuksi kuin mitä se on.
Petturi mies pettää jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 13:05"]
Petturi mies pettää jatkossakin.
[/quote]
ja valehtelija valehtelee jatkossakin, Sitä ei vain hyväuskoinen uusi heti tajua.
Mulla ex-mies petti ja nyt siitä on 3 vuotta ja ystävät kertovat, että pettää tätä uutta.
Eli sellainen saalis. Eikä ole palautusoikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:30"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 08:36"]
Mua kiinnostaa se että millä se "toinen nainen" perustelee itselleen pitkään jatkuvan kaksoiselämän- ttä mies lupaa erota ja sitten eroa ei vaan tule..? Siis mikä saa vaan jatkamaan, vaikka mies ei kunnioita kumpaakaan naista tuollaisella säätämisellä? Ja millä perusteella toinen nainen uskoo näihin erolupauksiin, mitäs jos mies vain puhuu?
[/quote]
Kun ei jaeta arkea, vaan seurustelu perustuu satunnaisiin ja valheen sävyttämiin tapaamisiin, on helppoa luoda itselle mielikuva siitä, mitä se yhteiselo olisi, jos oltaisiin kunnolla yhdessä. Toinen nainen uskoo tähän mielikuvaansa, se on hänelle yhtä totta, kuin oikea arki julkisesti seurustelevalla naisella. Suhteessa ei ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että sitä pitää miehen avioliiton takia salailla ja toinen nainen joutuu aina väistymään, kun miehen perhe tarvitsee miestä. Kun naisen puolelta suurin osa suhdetta on miehen ikävöimistä, niin tietenkin kaikki on aina niin ihanaa ja mahtavaa silloin, kun voidaan olla yhdessä. Oma käsitys siitä suhteen täydellisyydestä on siis täysin vääristynyt, kun ei ole sitä arkea, jossa kaikki jaetaan. He luulevat arjeksi sitä kodin leikkimistä, kun mies jääkin vielä syömään aamupalaa tai illalla ennen seksiä katsotaan telkkaria.
Suhteessa eletään pelkästään hetkessä, on siis kerrallaan vain yksi lupaus siitä, että mies "kohta" eroaa, toinen nainen sulkee pois kaikki menneet petetyt lupaukset.
On suorastaan hirveätä katsella näitä vierestä, kuinka naiset kuvittelevat kyseisen miehen olevan heidän elämänsä rakkaus, ja sitten muutaman vuoden päästä nähdä heidän häpeänsä omasta tyhmyydestään, kun huomaavat, kuinka sokeita he ovat olleet.
[/quote]
Joskus sitä haluaakin uskoa valheeseen, koska ei oikeasti ole valmis todelliseen suhteeseen.
[/quote]
Kyllä se taitaa aina tarkoittaa sitä, että haluaakin uskoa siihen valheeseen. Onhan se näille naisille itselleenkin sitten jälkeenpäin niin ilmeistä, että he ovat uskotelleet itselleen, että suhde on jotakin erityistä, vaikka kaikki valehtelu ja tyhjät lupaukset olivat ihan selvästi nähtävissä.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:17"]
Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
[/quote]
Joissain tapauksissa ehkä juuri sen itsekunnioituksen?
[/quote]
Entäpä jos itsekunnioitus on niin vahva, ettei sitä yksi puolison hairahdus kaada? Jos vaikka tietää, että puolisolle oma vaimo on edelleen se suuri rakkaus rakkaus ja sielunkumppani pienestä syrjähypystä huolimatta? Että pieni seikkailu ei loppujen lopuksi ole mitään sen pitkän liiton ja rakkauden rinnalla? Entäpä jos on riittävän vahva sopimaan tällaiset asiat ja jopa unohtamaan? Elämä opettaa paljon.
[/quote]
Aika harvoin nuo jäävät vain yhdeksi hairahdukseksi ja seikkailuksi. Kun aina saa anteeksi...
Mun kokemuksen mukaan monet ns. toiset naiset ei edes halua että mies eroaa. Varattu mies on innokas seksiin, mutta ei ole pelkoa siitä että haluaisi vakavampaa suhdetta. Siis täydellistä panoainesta.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:17"]
Kerronpa nyt tielle kaikille, että olen antanut miehelleni pettämisen anteeksi. Lisäksi mulla on itselläni pienet paheeni, joista en miehelle raportoi mutta joista hän on tietoinen. Don't tell, don't ask. Ai miksikö emme ole vielä eronneet ja muuttaneet erilleen, jakaneet lapsia ja sumplineet asuntolainaa? No vaikka siksi, että pitkässä liitossa voi joutua ratkomaan kriisejäkin, ja lasten etu on säilyttää perhe kasassa. Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
Täällä on vaahdottu sitä, miten petetty nainen on uhri, joka hoitaa lapset, kun mies vain huitelee... Haloo, 2000-luvun itsenäiset naiset... Ottakaa se kunnioitus itse itsellenne. Älkää jääkö kotiin ruikuttamaan älkääkö ottako sitä uhrin asemaa. Sattuu paljon vähemmän, kun säilyttää itsekunnioituksensa.
[/quote]
Tuo on sun valintasi. Ilmeisesti teillä on jotakin keskinäistä säilyttämisen arvoistakin...? Joskus käy niin että ei ole. Niin klieistä kuin se onkin; esim. kovin narsistisen ihmisen kanssa itsekunnioituksen säilyyttäminen voi olla ylivoimaista. tai alkoholistin. tai patologisen pettäjän. Silloin on kyllä 100% lapsen etu päästä siihen yhden vanhemman kotiin, missä on suht normaali tunne-elämä. Sulla taitaa olla ongelmana se että korostan omaa erinoamisuuttasi niin, ettet huomaa kuinka erilaisia ihmiset ja tilanteet ovat. Se mikä sulle on hyvä, ei välttämättä ole sitä toiselle. Ja vielä se, että mulla on eronneita ystäviä; itsenäisiä, vahvoja, ihania naisia, eivät todellakaan mitään yhreja. Mutta kun se äijä lähtee, sulle jää työ, lapset, raha-ongelmat lähes kaikki- voimat, aika ja raha loppuvat vuorotellen. Itsekunnioitus ei auta siihen että että arki on vaativaa, se vie veronsa ja silloin todellakin saa valittaa ja vittuuntua. Jos tietäisit mistä puhut, tietäisit että nimenomaan silloin kun nainen on itsenäinen ja hänellä on mielekäs työ aika, voimat, rahat-aina on joku piukassa. Ja se että äijät huitelee, sille ei kukaan mitään voi.
Omakehu ja ymmärryksen puute haisee:(((
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 16:17"]
Yhtä lailla nuo ekan hairahduksen jälkeen eroavat ja uuden liiton solmivat ovat mielestäni hetkessä eläjiä ja oman edeun tavoittelijoita. Mitä silläkään voittaa?
[/quote]
Joissain tapauksissa ehkä juuri sen itsekunnioituksen?
[/quote]
Entäpä jos itsekunnioitus on niin vahva, ettei sitä yksi puolison hairahdus kaada? Jos vaikka tietää, että puolisolle oma vaimo on edelleen se suuri rakkaus rakkaus ja sielunkumppani pienestä syrjähypystä huolimatta? Että pieni seikkailu ei loppujen lopuksi ole mitään sen pitkän liiton ja rakkauden rinnalla? Entäpä jos on riittävän vahva sopimaan tällaiset asiat ja jopa unohtamaan? Elämä opettaa paljon.
[/quote]
Onkin aivan eri asia, jos saa itse mahdollisuuden päättää, miten toimitaan ja on tietoinen asioista alusta asti. Silloin voi todeta, että hetken hairahdus ei meitä kaada.
Mutta kun kyse on jatkuvasta vaulehtelusta ja pettämisestä pidempään, niin aika harva kuvaisi tällaiseen suhteeseen jäävää vahvaksi. Enemmän siinä on kyse läheisriippuvuudesta ja pettäjän henkisestä yliotteesta.
on iso ero sillä, onko pettämistä tapahtunut kerran ja siitä kerrotaa itse puolisolle vai onko selän takana puuhailtu viikosta toiseen. Jälkimmäisen tavan tarkoitus onkin loukata.
En tiedä kuulunko ihan kohderyhmään, kun mieheni ei ollut naimisissa, vaan avoliitossa. Suhde oli tosin kestänyt jo 13 vuotta.
Aloitettiin tapailla sinä vuonna maaliskuussa, ja mies erosi silloisesta naisestaan heinäkuussa. Seuraavassa maaliskuussa odotettiin jo esikoista.
Nyt ollaan siis naimisissa ja meillä on kaksi lasta.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:38"]
Kai te ymmärrätte varatun kanssa suhteeseen ryhtyessänne, että se "mies" heivaa aikanaan teidät, samoin kun heivaa ensimmäisen vaimon?
[/quote]
Tuskinpa näin käy :-). Mutta voit tietysti ajatella näin itse, jos se helpottaa oloasi.