Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Huonompituloiset naiset haluavat yhteistilin...”
16.07.2020 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006571926.html
Ei mikään ihme...Minun mielestäni pitää olla aika paha gold digger, jos haluaa yhteistilin. Itselle ei tulisi mieleenkään pyytää yhteistiliä, vaikka tienaan miestäni vähemmän.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pieniä lapsia (0-3v), miehen kuuluu maksaa suunnilleen 100% kuluista. Muutoinhan kotihoidon tuki olisi suurempi/ 9kk:n ikäisille olisi enemmän hoitopaikkoja tarjolla (esim. Pääkaupunkiseutu).
Ja ”minä ainakin säästin 10 vuotta ennen lapsen hankintaa”-ihmiselle tiedoksi: ei ole reilua eikä tasa-arvoa.
Millä logiikalla? Eikö oikeudenmukaisempaa olisi, että mies pitää puolet hoitovapaista? Miksi vain äidin uran ja eläkekertymän pitäisi kärsiä?
Jessus, miten vanhanaikaisia näkemyksiä tällä palstalla on!
Samalla logiikalla kuin miehen raskausaika, synnytys ja imetys. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa?
Äidin suhde lapseen on eri asia kuin isän suhde lapseen.
Miehen tehtävä on huolehtia perheen elatuksesta. Siihen kuuluu myös vaimon eläkekertymä (kerryttämisen tavan valitsee kukin itse).
No huh, mikä tunkkainen tuulahdus jostain sieltä 1900-luvun alkupuolelta! Terkkuja aikalaisille :D
Kiitos. Jotkin asiat eivät ajan saatossa muutu. Biologia on yksi niistä. Itse säästin 10 vuotta ennen lasten hankintaa, mutta itseäni varten. Lasten ollessa pieniä maksajan rooli siirtyi miehelle. Miksi olisin syönyt omia säästöjäni kun toisella oli hyvin varaa elättää meidät kaikki!?
Tosissaanko kysyt miksi aikuinen ihminen käyttäisi omia rahojaan, kun voi käyttää jonkun muun rahoja?
Ainakin minulle vastaus on: itsekunnioituksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50/50-systeemi on tasa-arvoinen vain siinä tapauksessa että lapsia ei hankita.
Ja siinä tapauksessa, että lasten hoitovapaat jaetaan puoliksi, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
Jos menot laitetaan puoliksi, niin pienituloinen päättää perheen elintason. Kaupasta ostetaan sitä, mikä pienituloisesta on riittävää ravinnoksi. Mikäli sähkölasku alkaa kasvaa, pienituloinen voi päättää, että sauna laitetaan muutamaksi kuukaudeksi käyttökieltoon vaikka toinen saunoisi mielellään joka päivä. Asumisesta en viitsi edes sanoa, kun se on itsestäänselvää, kumman mukaan asunto valitaan. Isotuloisempi ei voi vedota siihen, että häne tienaa enemmän, niin kotityöt pitää laittaa myös tasan.
Kaupasta kun ostaa, niin on helppo jakaa omat ostokset erilleen. Sitten yhteisiä maitoja ym. voi jaotella vähän kulutuksen mukaan. Ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa, kun siitä on tehnyt Hyvän tavan. Asuminen on myös helppo. Pienempituloinen ostaa asunnosta esim. 40 % ja parempituloinen 60 %. Myydessä rahat jakaantuvat samalla tavalla. Asumiskulut kuten vastikkeet toki puoliksi. Kerrostaloissa vesilasku pääluvun mukaan ja sähkölasku on muutenkin pieni. jne.
Ja jokatapauksessa jokainen voi valita tulonsa ihan itse. Nytkin on metsä täynnä mustikkaa. Hop hop kerämään. Ämpäristä saa 50 euroa kpl. Näitä sitten sijoittamaan esim. Usan markkinoille, jossa on paljon volaa ja mahdolliseedet tietämyksellä lyödä rahoiksi. Kyllä yleensä se kellä on paremmat tulot tekee myös enemmän töitä ja on panostanut opiskeluunsa enemmän. Tai vaikka ei olisikaan, niin hän on ansainnut rahansa.
Onko sulla perhettä tai edes sitä parisuhdetta? Siis jos tosissasi ehdotat tuollaista, että kaupassakin ostellaan "sinun ja minun maidot" erikseen. Ja tuo, että tulot voi valita itse, on ihan höpöhöpöä. Naurettava esimerkkikin. Mustikkaa on metsissä muutama viikko vuodesta. Milläs sitä lisä rahaa tienataan niinä loppuina viikkoina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Jos se suhteutetaan osuuteen yhteenlasketuista tuloista, niin huonompituloinen elätyttää itsensä parempituloisen kustannuksella. Miksi se sitten olisi OK. Ainoa oikeudenmukainen on tasajako, koska yhteiset kulut ovat yhteisiä. Jos niille ei ole tasajakoa, niin yhteiset kulut ovat enemmän toisen kuluja.
Tasajako ei ole oikeudenmukainen pienituloista kohtaan. Oikeudenmukaista on, että myös pienituloiselle jää rahaa käytettäväksi myös omiin menoihin. Miksi isompituloisen pitäisi päästä elämään pienempituloisen siivellä. On vaan reilua huomioida kummankin elatuskyky. Normaaleissa parisuhteissa kumpikin osallistuu elatukseen kykyjensä mukaan ja toimitaan yhdessä. Sitäpaitsi naisvaltaisten alojen matalampi palkkaus johtuu alunperin siitä, että oletettiin ettei naisilla ole oikeasti tarvetta ansaita rahaa koska niiden miehet elättää perheen. Korjataan sitten tämä vinoutuma kun kerran elatushaluja ei enää löydykkään.
Kerro minulle: olisitko mennyt yhteen ja hankkinut lapsia miehen kanssa, jolla on samat tulot kuin itselläsi tai vielä pienemmät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pieniä lapsia (0-3v), miehen kuuluu maksaa suunnilleen 100% kuluista. Muutoinhan kotihoidon tuki olisi suurempi/ 9kk:n ikäisille olisi enemmän hoitopaikkoja tarjolla (esim. Pääkaupunkiseutu).
Ja ”minä ainakin säästin 10 vuotta ennen lapsen hankintaa”-ihmiselle tiedoksi: ei ole reilua eikä tasa-arvoa.
Millä logiikalla? Eikö oikeudenmukaisempaa olisi, että mies pitää puolet hoitovapaista? Miksi vain äidin uran ja eläkekertymän pitäisi kärsiä?
Jessus, miten vanhanaikaisia näkemyksiä tällä palstalla on!
Samalla logiikalla kuin miehen raskausaika, synnytys ja imetys. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa?
Äidin suhde lapseen on eri asia kuin isän suhde lapseen.
Miehen tehtävä on huolehtia perheen elatuksesta. Siihen kuuluu myös vaimon eläkekertymä (kerryttämisen tavan valitsee kukin itse).
No huh, mikä tunkkainen tuulahdus jostain sieltä 1900-luvun alkupuolelta! Terkkuja aikalaisille :D
Kiitos. Jotkin asiat eivät ajan saatossa muutu. Biologia on yksi niistä. Itse säästin 10 vuotta ennen lasten hankintaa, mutta itseäni varten. Lasten ollessa pieniä maksajan rooli siirtyi miehelle. Miksi olisin syönyt omia säästöjäni kun toisella oli hyvin varaa elättää meidät kaikki!?
Tosissaanko kysyt miksi aikuinen ihminen käyttäisi omia rahojaan, kun voi käyttää jonkun muun rahoja?
Ainakin minulle vastaus on: itsekunnioituksen takia.
Siksi että kunnioitan itseäni: asioilla on hinta. Lapsen valmistaminen kehossani ei ole ilmaista. Veloitan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin mies syö noin 4 kertaa enemmän kuin minä. Jos ruoka maksetaan 50-50, mies syö minun kustannuksellani. Jos mietitään sitä, että molemmat muuttaisivat omaan asuntoon, huonekaluja lukuunottamatta minun tavarani mahtuvat yhteen farmariautoon (kyllä, astiat, vaatteet, harrastusvälineet yms.). Miehen tavaroihin tarvitaan kunnon muuttoauto. Minä mahtuisin tavaroineni helposti yksiöön, miehen tavaroita varten pitää olla omakotitalo ulkorakennuksineen, eikä meinaa riittää. Miehen vaatimuksesta meillä on kaikenlaiset kotiteatterilaitteet ja valojärjestelmät, paljon kaikkea minun mielestäni turhaa sähköä syövää härpäkettä. Meillä tuo 50-50 todellakin tarkoittaisi, että minä pienempituloisena maksan miehen kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei synny, koska miehet vaativat että naisen on maksettava kaikesta puolet vaikka nainen on juuri tehnyt ihmisen, l. noin 90-vuotta elämää. Jostain syystä joku mies on niin tyhmä, ettei osaa tälle asialle laittaa hintalappua, vaikka muuten olisi rahoista tarkka.
Kyllä naisen kohdunkäyttöinnolla hintalappu on, se on vanhemmille -200000€ per kerta. Ja tietty kaikki liikenevä aika ja isomman asunnon kustsnnukset päälle.
Ei lisääntyminen ole mikään vapaalippu elinikäiseen lokitteluun. Alussa voi väkän tukea ja vanhempainvspaat jakaa tasan, mutta mikä peruste tuo on myöhemmin? Todellinen syy tuen tarpeeseenhan on naisen itse valitsema koulutusala ja työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Elätyttää? Millä ihmeen logiikalla? Ensinnäkään parisuhteessa ei ole pakko edes asua yhdessä. Toiseksi, yhteenmuutto pienentää molempien asumiskuluja. Omat asumiskuluni olivat yksin asuessani reilut 800 e/kk. Puolisollani suunnilleen saman verran. Yhdessä asuessa kulut ovat alle 1000 e/kk eli alle 500 e/hlö. Molemmat voittavat, vaikka se ei yhteenmuuttamisen syy ollutkaan.
Sillä logiikalla, että kunkin tulee osallistua yhteisiin kustannuksiin elatuskykynsä mukaan. Ei ole reilua, että toisen koko palkka menee yhteisiin kuluihin ja isompituloinen hyötyy tästä.
Yksi henkilö kumminkin mahtuu asumaan pienemmässä ja halvemmassa asunnossa ja saa siihen enemmän asumistukea kuin perheenä isotuloisen kanssa.
Yhteiset kulut päätetään yhdessä, miten kummassa pienempituloinen suostuisi sellaisiin kuluihin, jotka vievät puolikkaanakin kaikki hänen tulonsa?
Suostuuko suurituloisimpien asumaan koko ikänsä mahdollisesti yksiössä puolison ja mahdollisen perheen kanssa? En tunne yhtään tällaista pariskuntaa vaikka useita suurien tuloerojen pariskuntia tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin mies syö noin 4 kertaa enemmän kuin minä. Jos ruoka maksetaan 50-50, mies syö minun kustannuksellani. Jos mietitään sitä, että molemmat muuttaisivat omaan asuntoon, huonekaluja lukuunottamatta minun tavarani mahtuvat yhteen farmariautoon (kyllä, astiat, vaatteet, harrastusvälineet yms.). Miehen tavaroihin tarvitaan kunnon muuttoauto. Minä mahtuisin tavaroineni helposti yksiöön, miehen tavaroita varten pitää olla omakotitalo ulkorakennuksineen, eikä meinaa riittää. Miehen vaatimuksesta meillä on kaikenlaiset kotiteatterilaitteet ja valojärjestelmät, paljon kaikkea minun mielestäni turhaa sähköä syövää härpäkettä. Meillä tuo 50-50 todellakin tarkoittaisi, että minä pienempituloisena maksan miehen kuluja.
Tämä on kyllä huomattu joka eron jälkeen, että kulut taloudessa romahtaa kun miestä ei ole. Ne syö hirveät määrät ja niiden tavarat vie järjetömästi tilaa. Kehittävät myös jatkuvasti, ei niin tarpeellisia menoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50/50-systeemi on tasa-arvoinen vain siinä tapauksessa että lapsia ei hankita.
Ja siinä tapauksessa, että lasten hoitovapaat jaetaan puoliksi, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys.
Synnytyssairaaloiden ja neuvolan tulisi lopettaa naisille kohdistettu imetyshöpötys ja ällöttävää tissien puristelu. Oletusarvoisesti lapsi hoidetaan 50/50 synnytyssairaalasta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Elätyttää? Millä ihmeen logiikalla? Ensinnäkään parisuhteessa ei ole pakko edes asua yhdessä. Toiseksi, yhteenmuutto pienentää molempien asumiskuluja. Omat asumiskuluni olivat yksin asuessani reilut 800 e/kk. Puolisollani suunnilleen saman verran. Yhdessä asuessa kulut ovat alle 1000 e/kk eli alle 500 e/hlö. Molemmat voittavat, vaikka se ei yhteenmuuttamisen syy ollutkaan.
Sillä logiikalla, että kunkin tulee osallistua yhteisiin kustannuksiin elatuskykynsä mukaan. Ei ole reilua, että toisen koko palkka menee yhteisiin kuluihin ja isompituloinen hyötyy tästä.
Yksi henkilö kumminkin mahtuu asumaan pienemmässä ja halvemmassa asunnossa ja saa siihen enemmän asumistukea kuin perheenä isotuloisen kanssa.
Yhteiset kulut päätetään yhdessä, miten kummassa pienempituloinen suostuisi sellaisiin kuluihin, jotka vievät puolikkaanakin kaikki hänen tulonsa?
Suostuuko suurituloisimpien asumaan koko ikänsä mahdollisesti yksiössä puolison ja mahdollisen perheen kanssa? En tunne yhtään tällaista pariskuntaa vaikka useita suurien tuloerojen pariskuntia tunnen.
Kaksiossa suostun. Pienituloisempi se meillä on joka yrittää painostaa suurituloista vetämään lainansa tappiin.
Pieni asunto on ihan ok sen lyhyen ajan mitä lapsia kasvatetaan Ja sen jälkeen se vasta onkin jo erinomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin mies syö noin 4 kertaa enemmän kuin minä. Jos ruoka maksetaan 50-50, mies syö minun kustannuksellani. Jos mietitään sitä, että molemmat muuttaisivat omaan asuntoon, huonekaluja lukuunottamatta minun tavarani mahtuvat yhteen farmariautoon (kyllä, astiat, vaatteet, harrastusvälineet yms.). Miehen tavaroihin tarvitaan kunnon muuttoauto. Minä mahtuisin tavaroineni helposti yksiöön, miehen tavaroita varten pitää olla omakotitalo ulkorakennuksineen, eikä meinaa riittää. Miehen vaatimuksesta meillä on kaikenlaiset kotiteatterilaitteet ja valojärjestelmät, paljon kaikkea minun mielestäni turhaa sähköä syövää härpäkettä. Meillä tuo 50-50 todellakin tarkoittaisi, että minä pienempituloisena maksan miehen kuluja.
Ajatteletko teitä perheenä tai pariskuntana, vai vain kämppiksinä? Jos kämppiksinä, niin ymmärrän ajattelusi, mutta minusta perheenä tai pariskuntana on melko kummallista ajatella, että taloudessa olisi jotain "miehen kuluja ja minun kuluja" ja että "mies syö minun kustannuksellani" kun ottaa kymmenen lihapullaa sinun kahta lihapullaasi vastaan...
Perustin mieheni kanssa yhteistilin, kun hän oli hanttihommia varastossa tekevä pätkätyöläinen ja minä tienasin melkein 4000 euroa kuussa käteen. Vuosien saatossa mies sai opiskeluintoa, tuin senkin ajan omistani, että sai keskittyä opiskeluun. Niinpä siinä sitten kävi, että nykyään minä olen se, joka tienaa vähemmän. Voi sitä lompakkoloiseksi näinkin päätyä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan nainen ole niin tyhmä, että suostuu ilmaiseksi tuottamaan miehelle jälkeläisiä? Ihan hyvää hyvyyttään ja päkistämisen ilosta?
Meillä mies tienaa enemmän kuin minä. Siirrämme joka kuukausi yhteiselle "taloustilille" summan joka on reilu suhteutettuna palkkaan prosentuaalisesti, näistä maksetaan lainan lyhennykset, ruoka ja ihan kaikki lapsiin liittyvä jne. Mitä jää tilille on omaa rahaa; minä käytän mm. kampaajaan ja mies mihin lie vekottimiin. Mies maksaa myös esimerkiksi lintsit ja muut lasten kesäjutut, ihan omasta halustaan. Jos ei näitä suostuisi maksamaan, kyllä omat kampaamoni skippaisin ilman ongelmia ja laittaisin ne rahat lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Elätyttää? Millä ihmeen logiikalla? Ensinnäkään parisuhteessa ei ole pakko edes asua yhdessä. Toiseksi, yhteenmuutto pienentää molempien asumiskuluja. Omat asumiskuluni olivat yksin asuessani reilut 800 e/kk. Puolisollani suunnilleen saman verran. Yhdessä asuessa kulut ovat alle 1000 e/kk eli alle 500 e/hlö. Molemmat voittavat, vaikka se ei yhteenmuuttamisen syy ollutkaan.
Sillä logiikalla, että kunkin tulee osallistua yhteisiin kustannuksiin elatuskykynsä mukaan. Ei ole reilua, että toisen koko palkka menee yhteisiin kuluihin ja isompituloinen hyötyy tästä.
Yksi henkilö kumminkin mahtuu asumaan pienemmässä ja halvemmassa asunnossa ja saa siihen enemmän asumistukea kuin perheenä isotuloisen kanssa.
Yhteiset kulut päätetään yhdessä, miten kummassa pienempituloinen suostuisi sellaisiin kuluihin, jotka vievät puolikkaanakin kaikki hänen tulonsa?
Suostuuko suurituloisimpien asumaan koko ikänsä mahdollisesti yksiössä puolison ja mahdollisen perheen kanssa? En tunne yhtään tällaista pariskuntaa vaikka useita suurien tuloerojen pariskuntia tunnen.
Kaksiossa suostun. Pienituloisempi se meillä on joka yrittää painostaa suurituloista vetämään lainansa tappiin.
Pieni asunto on ihan ok sen lyhyen ajan mitä lapsia kasvatetaan Ja sen jälkeen se vasta onkin jo erinomainen.
Entä jos toisella ei ole varaa edes kaksion kuluihin? Eli asut ikäsi yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin mies syö noin 4 kertaa enemmän kuin minä. Jos ruoka maksetaan 50-50, mies syö minun kustannuksellani. Jos mietitään sitä, että molemmat muuttaisivat omaan asuntoon, huonekaluja lukuunottamatta minun tavarani mahtuvat yhteen farmariautoon (kyllä, astiat, vaatteet, harrastusvälineet yms.). Miehen tavaroihin tarvitaan kunnon muuttoauto. Minä mahtuisin tavaroineni helposti yksiöön, miehen tavaroita varten pitää olla omakotitalo ulkorakennuksineen, eikä meinaa riittää. Miehen vaatimuksesta meillä on kaikenlaiset kotiteatterilaitteet ja valojärjestelmät, paljon kaikkea minun mielestäni turhaa sähköä syövää härpäkettä. Meillä tuo 50-50 todellakin tarkoittaisi, että minä pienempituloisena maksan miehen kuluja.
Ajatteletko teitä perheenä tai pariskuntana, vai vain kämppiksinä? Jos kämppiksinä, niin ymmärrän ajattelusi, mutta minusta perheenä tai pariskuntana on melko kummallista ajatella, että taloudessa olisi jotain "miehen kuluja ja minun kuluja" ja että "mies syö minun kustannuksellani" kun ottaa kymmenen lihapullaa sinun kahta lihapullaasi vastaan...
Tässä esimerkissä juuri käytetään toista hyväksi. Jos ei mene tasan puoliksi maksetut ruuat, ei tarvitse mennä muutkaan kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Elätyttää? Millä ihmeen logiikalla? Ensinnäkään parisuhteessa ei ole pakko edes asua yhdessä. Toiseksi, yhteenmuutto pienentää molempien asumiskuluja. Omat asumiskuluni olivat yksin asuessani reilut 800 e/kk. Puolisollani suunnilleen saman verran. Yhdessä asuessa kulut ovat alle 1000 e/kk eli alle 500 e/hlö. Molemmat voittavat, vaikka se ei yhteenmuuttamisen syy ollutkaan.
Sillä logiikalla, että kunkin tulee osallistua yhteisiin kustannuksiin elatuskykynsä mukaan. Ei ole reilua, että toisen koko palkka menee yhteisiin kuluihin ja isompituloinen hyötyy tästä.
Yksi henkilö kumminkin mahtuu asumaan pienemmässä ja halvemmassa asunnossa ja saa siihen enemmän asumistukea kuin perheenä isotuloisen kanssa.
Tässä viestissä on vinha perä, vaikka kuinka alapeukutatte. Avioliittolain 4 luku käsittelee nimenomaan puolisoiden elatusvelvollisuutta.
4 luku
Elatus (16.4.1987/411)
46 § (16.4.1987/411)
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Avioliittolaissa on siis säädetty, että molempien puolisoiden huolehtia toistensa elatuksesta. Tähän perustuen elatukseen liittyvät kulut (esim. terveydenhuollon maksut) ovat molempien puolisoiden vastuulla; ensisijaisesti toki sen joka palveluita käyttää, mutta myös puolison vastuulla. Tästä on olemassa myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:1991-A-55, diaarinumero 1213/1/90). Tällä perusteella esimerkiksi puolison kuoltua, leski voi joutua avioliittolain perusteella vastaamaan elatukseen liittyvistä veloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50/50-systeemi on tasa-arvoinen vain siinä tapauksessa että lapsia ei hankita.
Ja siinä tapauksessa, että lasten hoitovapaat jaetaan puoliksi, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys.
Synnytyssairaaloiden ja neuvolan tulisi lopettaa naisille kohdistettu imetyshöpötys ja ällöttävää tissien puristelu. Oletusarvoisesti lapsi hoidetaan 50/50 synnytyssairaalasta alkaen.
Alkoiko lapsettaa? Joku defenssi ilmeisesti iski, kun et asialliseen argumentointiin enää kyennyt.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä kumpi on nolompi, pienituloinen joka korottaa elintasoaan toisen kustannuksella vai se suurituloinen, joka suostuu siihen mutta valittaa selän takana.