Rehellisesti, mitä ajattelet kun näet ylipainoisen juoksulenkillä?
Mulla on kamala kriisi. Olen aloittanut juoksun ja pystyn jo juoksemaan puoli tuntia tauotta, eli lenkillä lämmittelen 15 min kävelen reippaasti, 30 min juoksua ja 15 min kävelyä. Mun mitat on 165cm ja painan 73 kg ja tuossa 73 kilossa ei ole grammaakaan lihasta eli olen aika lihapulla.
Eilen esim. lenkillä tuli joku tosi hoikka ja pitkä nainen vastaan juosten ja näin kun hän katsoi mahamakkaraani ja paksuja jalkojani jotka hölskyy juostessa. Varmaan mietti miten toi punkero voi juosta? :D
Mies sanoi että sillä ei ole mitään väliä miltä näyttää ja niin edelleen mutta haluaisin kuulla jonkun ulkopuolisen mielipiteen? Jos ITSE näen minun kokoiseni tai minua isomman juoksemassa niin ONHAN se nyt vähän hassun näköistä?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 08:45"]
Mulla on kamala kriisi. Olen aloittanut juoksun ja pystyn jo juoksemaan puoli tuntia tauotta, eli lenkillä lämmittelen 15 min kävelen reippaasti, 30 min juoksua ja 15 min kävelyä. Mun mitat on 165cm ja painan 73 kg ja tuossa 73 kilossa ei ole grammaakaan lihasta eli olen aika lihapulla.
Eilen esim. lenkillä tuli joku tosi hoikka ja pitkä nainen vastaan juosten ja näin kun hän katsoi mahamakkaraani ja paksuja jalkojani jotka hölskyy juostessa. Varmaan mietti miten toi punkero voi juosta? :D
Mies sanoi että sillä ei ole mitään väliä miltä näyttää ja niin edelleen mutta haluaisin kuulla jonkun ulkopuolisen mielipiteen? Jos ITSE näen minun kokoiseni tai minua isomman juoksemassa niin ONHAN se nyt vähän hassun näköistä?
[/quote]Sehän on hienoa että yrittää saada kiloja pois. Itse en paheksuen katso vaan ihaillen.
Mitä väliä!? SUN elämä, SUN vartalo!
Ajattelen, että hyvä kun on aloittanut kuntoilun.
On ihmisillä ongelmia, huhhuh.
Minä juoksen, vaikka painan 10kg enemmän kuin sinä.
No minä ajattelen, että henkilö yrittää laihduttaa. Tuskin juoksee huvikseen. En sen kummempia. Hienoa että joku jaksaa, minä en. (170cm, 70kg)
Ajattelen että jes, asenne kohillaan. Sitten mietin, että olisipa itselläänkin.
hyvä hyvä, tsemppiä :)
Itse juoksen paljon, ja olen nykyisin hoikka. Olin ennen ylipainoinen, enkä silloin pystynyt juoksemaan (se etten pystynyt ei johtunut painosta vaan siitä että olin huonokuntoinen, suorastaan rapakuntoinen, ja laiska). Laihdutin siis ruokavaliolla ensin ja olin edelleen yhtä laiska. Sitten jossain mielenhäiriössä iski liikuntakipinä ja ihmettelen miksen innostunut liikunnasta jo aiemmin kun on niin kivaa.
Mitä sitten ajattelen jos minua vastaan (tai ohi, sekin on aivan mahdollista!) juoksee ylipainoinen lajikollega? En välttämättä mitään. Tai sitten samoja asioita kuin hoikemmistakin juoksijoista. Saatan tiirailla miten hän on ratkaissut kesäisen juomapullo-ongelman (minulla se kulkee kädessä mukana ja on vähän ärsyttävä, lyhyemmille lenkeille en ota sitä edes mukaan), kuunteleeko hän musiikkia juostessaan ja millaisella laitteella (itselläni on kivikautinen ja taskuttomissa vaatteissa sekin kulkee sitten kädessä...)
JOS ajattelen jotakin juoksijan ulkonäöstä, esim. pistän merkille ylipainon, ajattelen että hienoa että on hyväkuntoinen, selvästikin parempikuntoinen kuin moni kukkakeppimäinen ketjupolttajalaiskottelija.
Noita liikuntanatseja on alkanut ilmaantua joka liikuntamuodon piiriin. Hiihtoladulla räkytetään jos joku ei hiihdä juuri sitä vauhtia kuin räkyttäjä hänen haluaa hiihtävän, uimahallissa juttelu on suorastaan rikollista noiden natsien mielestä. Jätä ne omaan arvoonsa.
Ihmetyttää muutenkin, että jotkut valittavat sitä etteivät lihavat tee lihavuudelleen mitään, ja sitten kun tekevät, he valittavat siitäkin. Jotkut ihmiset eivät ikinä ole tyytyväisiä mihinkään.
Jatka vaan juoksemista jos siitä pidät! Kyllä täällä suomenmaassa lääniä on kaikennäköisille, kaikentekniikkaisille ja kaikenkokoisille juoksijoille. Rinta rottingille ja menoksi! Tsemppiä!
Mä ajattelen, että hienoa!! Noin paljon painoa ja jaksaa juosta ja yrittää laihduttaa/saada itseään kuntoon!
Itse olen hyvinkin hoikka, mutta en jaksa paria minuuttia kauempaa...
Ajattelen että tuo on päättänyt nostaa itseään niskasta ja tehdä jotain itselleen, eli on aikaansaavampi kuin minä.
Tunne on siis lähinnä kateus.
Ihailen. Itse olen normaalipainoinen, mutta juokseminen on minulle yhtä tuskaa. Sä pystyt juoksemaan puoli tuntia! Onnea matkaan ja hyviä kilometrejä!
No en tiedä, mun mielestä on ainakin hienoa, että ovat saaneet itsensä liikkeelle ja just ehkä että yrittävät päästä ylimääräisistä kiloista eroon. Itse olen hoikka ja urheilullinen, mutta juokseminen on mulle jotenkin ollut aika myrkkyä. Nyt opettelen sitä, ja ihan hyvin sujuukin mutta keskittyminen menee ihan totaalisesti siihen hengityksen ja askelten ajattelemiseen, tai sitten musiikin kuunteluun - en siis juurikan ehdi seurara kollegoita lenkkipoluilla tai ajatella heistä mitään. Mutta kunnioitan kyllä kaikkia, jotka lähtee lenkille, koska itselleni tuo juokseminen on ollut niin kamalan vaikeaa vaikka muuten liikunnasta tykkäänkin kauheasti.
mä katson usein ihmisen juoksutyyliä. Varsinkin kokematon juoksija saattaa näyttää vähän, noh, koomiselta kun tekniikka on mitä sattuu. Ikinä en ajattele että mitäköhän toi läski tossa yrittää! Juokseminen on loppujenlopuks aika rankkaa (esim polville, varsinkin jos on painavampi) joten minusta on kunnioitettavaa nähdä, että ihmiset viitsii treenata. Itsekin pitäis vääntäytyä lenkille pitkästä aikaa!
Rehellisesti, ajattelen että vau, hienoa kun tuon painoinen ihminen jaksaa juosta! Itse olen ns. normaalipainoinen enkä jaksa juosta kuin muutaman sata metriä. (Tosin minulla on beetasalpaajalääkitys, jota on kätevä syyttää.)
Ap kiittelee kivoista vastauksista. No mun ongelma nyt on aina ollutkin mitä muut ihmiset minusta ajattelee. :D
Painoin vuosi sitten 30 kg enemmän kuin nyt ja en olisi vuosi sitten voinut kuvitellakaan juoksevani. Olen kuitenkin vuoden aikana liikkunut rattaiden kanssa tosi paljon joten kunto on kasvanut ja huomasin yks päivä että syke ei enää nousevtarpeeksi pelkällä reippaalla kävelyllä joten aloin juoksemaan intervalleja ja pari viikkoa mennyt näin niin on jo ihan huimia tuloksia saanut aikaseksi :)
Minä ajattelen että Kovasti Tsemppiä! Ajatuksissani oikeastaan levitän hänelle punaista mattoa.
Vähänkin liikuntaa on aina parempi kuin ei liikuntaa. Ihan mielialan takia. Kunnon hikisession jälkeen sovalla makoilukin tuntuu todella paljon paremmalta. Jos joku kilo lähtee pois, niin kai sekin sitten on plussaa, mutta kyllä hermojen/aivojen parempi kunto palkitsee ylivoimaisesti eniten.
Ajattelen että miten noin reippaasti juokseva on vieläkin noin pullea? :D
Mä itse yritin juosta ylipainoisena eli 90 kg painavana ja se oli kyllä virhe. Yksinkertaisesti nivelet ja nilkat eivät sitä kestäneet. Jos siis näen reippaasti ylipainoisen juoksemassa, niin ajattelen mielessäni "voi kunpa ei juoksis vaan tyytyis kävelyyn ja pyöräilyyn ennen kuin liiat kilot on pois". Sit jos paino on tuommoisessa 70 tutumassa, niin ajattelen, että "hyvä kun viipottaa".
Sun ylipaino on siis niin pientä, että varmaan ihan jees tuo juoksuharrastus. Muista kuitenkin aloittaa rauhallisesti ettei käy niin kuin mulle (vaikka menin ihan juoksukoulun ohjeiden mukaan ja jopa junnaten 2 viikkoa aina samaa viikoakin) että tulee jalat niin kipeiksi ettei sitten pysty enää kävelemäänkään.
En kyllä luultavasti ajattele yhtään mitään, ehkä korkeintaan sitä, että muitakin lenkkeilijöitä liikkeellä, mukaavaa . Ongelma on mitä todennäköisimmin sun omassa päässäsi:) Ei kukaan ehdi sun vatsamakkaroita nähdä, kun juokseen vastaan tai ohi.
Ajattelen, että on ottanut itseään niskasta kiinni.
Minulla oli painoindeksi samoissa lukemissa kuin sinulla, kun aloitin elämäntaparemontin, johon kuului myös juoksuharrastus. Nauti vain liikunnan ilosta äläkä mieti liikaa, mitä muut ajattelevat!