Mitä kemia on ja kuinka sitä syntyy kahden ihmisen välille?
Hyvin monitahoinen kysymys, mutta aloin pohtia tällaisia, kun tulin äskettäin kotiin treffeiltä, joissa juttu luisti hyvin ja oli kivaa, mutta kumpikaan meistä ei tuntenut kemiaa. Jääkö se kemia kiinni jostain yksittäisestä asiasta, joka ei ollut kohdallaan, vai onko kyseessä jotain monimutkaisempaa?
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Tuossa nyt on kyse ihan eri asiasta.
Kyllä mäkin ymmärrän ihan hyvin jos ylipainoinen hevarinörtti lähestyy sporttinaista niin ehkä siinä on yhteensopivuusongelmia.
Mutta ei tuossa sitä puhuttu, vaan komeudesta ja rumuudesta.
Aika moni sporttinen (mutta lyhyt, ei komea ja ei menestynyt) mies ihmettelee että miksi ylipainoisen liikuntaa inhoavan naisen saisi mutta ei sporttista naista? Ja miksi sitten monelle sporttinaiselle kelpaa vähän mahakas mies, kun tämä on 185cm ja tienaa 10k kuussa?
Ihmeesti se ei sitten meekään minkään yhteensopivuuksien mukaan vaan se on miehen genetiikka+rahat+status / naisen ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko naiset itse keskustella asiallisesti?
Vaikka aloittaen näistä:
1. Keskusteltaisiin aiheesta, eikä kirjoittajasta ("olet Pikkukakkosen sivupersoona", "olet u.li").
2. Oltaisiin rehellisiä eikä kirjoitettaisi tuubaa tyyliin ulkonäöllä ei ole merkitystä, koska kuitenkin muutama kymmenen sivua myöhemmin myönnetään että totta kai ulkonäöllä on merkitystä, totta kai ruma mies ei saa kaunista naista, ja palstamiehet on idiootteja jos eivät sitä tajua.
Siinä päästäisiin asiaan 10x nopeammin, 90% jankkauksesta poistuisi ja ehkä tulisi keskusteltua niistä ratkaisuista. Nyt siinä vaiheessa kun voitaisiin keskustella ratkaisuista on mennyt pari päivää siihen kun naisista on nyhdetty totuutta irti ja kaikki on kyllästyneitä koko ketjuun.
Tämäkin ketju on taas semmoista satuilua ettei mitään rajaa, muka kiinnostusta ei voi yhtään selittää, ja muuta.
Mites olisi?
En voi kirjoittaa muiden naisten puolesta. Olen aina sanonut, että tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Itse uskon, että tämä pätee myös niihin naisiin, jotka sanovat että ulkonäöllä ei ole merkitystä, koska he katsovat asiaa eri näkökulmasta kuin minä. He tarkoittavat, että he eivät etsi klassisen komeaa miestä eivätkä ole rakastuneet klassisen komeaan (käytän tätä ilmaisua kuvaamaan miestä, jossa on yleisesti ottaen miehekkäinä ja komeina pidetyt piirteet) mieheen. Mutta kyllä ulkonäöllä on ja on ollut heillekin merkitystä. Ilokseni yhä useampi nainen on lakannutkin yrittämästä selittää kuinka rakastuivat miehen ulkonäköön vaikka tämä ei ollut klassisen komea, mutta en voi käskeä kaikkia ajattelemaan samalla tavalla kuin minä itse.
Mutta minulle sopii erittäin hyvin, että lähdetään siitä liikkeelle, että ulkonäkä ratkaisee, herääkö kiinnostus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Ok. Se on varmaan ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Tuossa nyt on kyse ihan eri asiasta.
Kyllä mäkin ymmärrän ihan hyvin jos ylipainoinen hevarinörtti lähestyy sporttinaista niin ehkä siinä on yhteensopivuusongelmia.
Mutta ei tuossa sitä puhuttu, vaan komeudesta ja rumuudesta.
Aika moni sporttinen (mutta lyhyt, ei komea ja ei menestynyt) mies ihmettelee että miksi ylipainoisen liikuntaa inhoavan naisen saisi mutta ei sporttista naista? Ja miksi sitten monelle sporttinaiselle kelpaa vähän mahakas mies, kun tämä on 185cm ja tienaa 10k kuussa?
Ihmeesti se ei sitten meekään minkään yhteensopivuuksien mukaan vaan se on miehen genetiikka+rahat+status / naisen ulkonäkö.
No ettekös te ole nimenomaan kehittäneet tasoteorian vastaamaan tähän kysymykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Mitä oikeasti tarkoitat että kauniina naisena ihmettelet miksi rumat miehet tulevat pokaamaan, vaika ovat selkeästi "eri paria" (toisin sanottuna eri tasoa).
Joko sitä, että onnistut saamaan naisen kiimaiseksi pelaamalla se sellaiseen mielentilaan tai sitten sitä, että kaksi ihmistä kohdatessaan tuumivat tekevänsä hyvät kaupat keskenään.
Tasan näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Olet arvioinut tasosi väärin, tavoitteet liian korkealla tasolla olevia naisia.
On ihan tutkittu juttu, että miehet pitävät itseään komeampana ja tasokkaampia, kuin mitä oikeasti olevat
Sinun tasosi on se mitä pystyt saamaan, Sori Nyt vaan
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Olet arvioinut tasosi väärin, tavoitteet liian korkealla tasolla olevia naisia.
On ihan tutkittu juttu, että miehet pitävät itseään komeampana ja tasokkaampia, kuin mitä oikeasti olevat
Sinun tasosi on se mitä pystyt saamaan, Sori Nyt vaan
Missä tuossa arvioitiin tasoa väärin?
Arviohan meni ihan oikein.
Tuossa vain sanottiin että taso on aina tärkein kriteeri, yhteensopivuus vasta toissijainen kriteeri. Jos ei tasot kohtaa, se on ei välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Juuri näin. On aivan mieletön ja mielisairas se tekosyiden lista mihin olen törmännyt näillä tapauksilla kun ovat käyttäneet naista vain reikänään matkallaan kohti uusia seikkailuja ja parempitasoista kumppania...
Kemia on sitä, että heikkotasoisempi unelmoi siitä mitä ei voi saada.
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Jälleen luultavasti kyse ihan muusta kuin kemiasta, mutta ilmeisesti sellaiselle, joka ei ole kemiaa kokenut, on vaikeaa hyväksyä sen olemassa olemista.
Mutta eikö tuo ole hyvä uutinen miesten näkökulmasta, jos noin kerran on? Ei muuta kuin opettelemaan niitä naistenkäsittelytaitoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Olet arvioinut tasosi väärin, tavoitteet liian korkealla tasolla olevia naisia.
On ihan tutkittu juttu, että miehet pitävät itseään komeampana ja tasokkaampia, kuin mitä oikeasti olevat
Sinun tasosi on se mitä pystyt saamaan, Sori Nyt vaan
Plösöt ja ei-urheilulliset naiset haluavat miehestä sitä mitä näillä itsellään ei löydy, kuten rumat ihmiset aina. Urheilullisilla naisilla taas on enemmän vara mistä valita ja siellä ei pelkkä ulkonäkö enää riitäkään kisassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Jälleen luultavasti kyse ihan muusta kuin kemiasta, mutta ilmeisesti sellaiselle, joka ei ole kemiaa kokenut, on vaikeaa hyväksyä sen olemassa olemista.
Mutta eikö tuo ole hyvä uutinen miesten näkökulmasta, jos noin kerran on? Ei muuta kuin opettelemaan niitä naistenkäsittelytaitoja!
Voi se liittyä tuohonkin että osa saaliista on kokemattomia naisia joille molemminpuolinen kemia oli tuntematon asia.
Mutta en usko että pelkästään siitä on kyse, ikää on osalla rakastujista sen verran ja avioliittoakin takana.
En usko että noita taitoja voi riittävästi oppia. Se on isoin ero mun ja 1212:n (joksi ilmeisesti sinä aina kutsut) näkemysten välillä, mun mielestä se naistenkäsittelytaito on noilla tyypeillä luontaista, ja ne on harjoitelleet sitä ihan älyttömästi. Jos siinä ei ole hyvä, se on feikkiä ja jää kiinni heti.
Tuo heppu osaa lukea naisia, ja peilata käytöstä. Se luo fiiliksen siitä kemiasta kun tuntuu että puhuttaisiin yhteistä kieltä ja kaikki eleet mene yksiin. Niinhän oikeasti onkin, tyyppi kirjaimellisesti muuttaa jopa murrettaankin naisten kanssa samanlaiseksi ja käyttää samoja sanoja kuin naiset.
Se vaatii jo lahjakkuutta.
Naisten ongelma on siinä että teille pelimies on se kaadoillaan tai rahoillaan uhoava pelle. Ei semmoinen ole koskaan mikään pelimies, mikä pelimies se nyt olisi joka heti tunnistetaan sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Voi ollakin näin, kai sitä moni hakee sellaista, jonka kanssa on ikään kuin samaa paria. Olen aina ihmetellyt, mikä saa miehen noin ylipäänsä kiinnostumaan naisesta, jonka kanssa on aivan eri puusta veistetty? Välillä oikein hämmästyttää näin sporttisena naisena, kun vaikka mitkä nörtit, hevarit ja salkkumiehet tulevat pokaamaan. Herää vain yksi kysymys: miksi?
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.
Olet arvioinut tasosi väärin, tavoitteet liian korkealla tasolla olevia naisia.
On ihan tutkittu juttu, että miehet pitävät itseään komeampana ja tasokkaampia, kuin mitä oikeasti olevat
Sinun tasosi on se mitä pystyt saamaan, Sori Nyt vaan
Plösöt ja ei-urheilulliset naiset haluavat miehestä sitä mitä näillä itsellään ei löydy, kuten rumat ihmiset aina. Urheilullisilla naisilla taas on enemmän vara mistä valita ja siellä ei pelkkä ulkonäkö enää riitäkään kisassa.
Samoin kun ei riitä pelkkä urheilullisuus, kiva luonne ja yhteensopivuus.
Tarvitaan myös pituutta, naamakomeutta ja toisinaan sitä statustakin.
Mä lisään tuohon palettiin vielä yhden asian. Mitä epäsporttisempi nainen, sitä paremmat tsäänssit. Mutta sen lisäksi mitä paremmin jutut menee yksiin, sitä huonommat tsäänssit. Parhaiten nainen kiinnostuu kun koko juttu on monologia jossa mä kerron mielenkiintoisia juttuja ja nainen kuuntelee pää kenossa. Mä en koe sitten mitään kemiaa tai yhteensopivuutta, nainen kokee.
Eli mun mielestä kemia voi olla sitä aitoa mutta ennen sitä pitää tasojen kohdata.
Tai sitten "kemia" on sitä mitä aikaisempi sanoi, eli haaveillaan jostain mitä ei voida normisti saa. Joillekin naisilla mäkin olen sellaista, ilmeisesti.
Jompi kumpi.
Syy miksi tasokkailla, varakkailla ja komeilla miehillä on vientiä on se, että sellaisille miehille "annetaan mahdollisuus" eli naiset haluavat tutustua niihin ja joidenkin naisten kanssa on kemiaa.
Perusjantteri on harmaata massaa, eli ei herätä kiinnostusta -> harva haluaa tutustua
On isompi todennäköisyys löytää kumppani jonka kanssa on kemiaa, jos käy 50 naisen kanssa treffeille kun jos käy 5 kanssa
Kun mies on riittävän tasokas suhteessa naiseen, tuntee nainen kemiaa.
Jos tasot on samat, tarvitaan ihan oikeaa kemiaa, sitä molemminpuolista.
Allekirjoitan tuon täysin. Minuun on ihastunut parikin naista joita kohtaan en itse tuntenut mitään. Olivat ylipainoisia ja juuri noita kuvattuja tapauksia jotka ihailevat miehen touhuja ja kuuntelevat pää kenossa tämän juttuja. Heille olin kait mielenkiintoisessa työssä, hienoissa piireissä ja kaikkea jännää. Juuri niin kuin 158 kuvasi.
Jos katselen normaalipainoisia tai itseni tapaan liikunnallisia, kenties jopa sellaisia joilta löytyy sosiaalista elämääkin, nousee tie pystyyn. Tarvitaan se 1/1 000 000 tapaus jonka kanssa kemiat aidosti kohtavat, koska ei ole "tasoeroa" luomassa kiinnostusta.
Vierailija kirjoitti:
Syy miksi tasokkailla, varakkailla ja komeilla miehillä on vientiä on se, että sellaisille miehille "annetaan mahdollisuus" eli naiset haluavat tutustua niihin ja joidenkin naisten kanssa on kemiaa.
Perusjantteri on harmaata massaa, eli ei herätä kiinnostusta -> harva haluaa tutustua
On isompi todennäköisyys löytää kumppani jonka kanssa on kemiaa, jos käy 50 naisen kanssa treffeille kun jos käy 5 kanssa
Ja sinne treffeille lähdetään eri mielentilassa.
Perusjantteri on tyyliin no mennään ja katsotaan, illalla on jumppatunti ja viinin lipitystä Birgitta-millan kanssa.
Mutta jos se onkin komea ja varakas mies niin perhosia on vatsassa, alitajuisesti kyllä tajutaan että jos nyt mätsää niin se on 10/10 diili.
Sitten jos siltä mieheltä tulee yksikin hauska juttu tai kiva ele niin sen vaikutus on eri luokkaa kuin perusjantterin tapauksessa jolta ne samat jutut on vain ihan kivoja.
Tänä keskustelu on ajautunut sivuraiteelle tasoteoriajankkaahien toimesta. Kemian kokeminen ja ihastuminen ovat kaksi eri asiaa (ja parisuhteen muodostaminen vielä kolmas)! Kemiaa voi kokea täysin tuntemattoman kanssa, ilman mitään pariutumisaikeita. On myös mahdollista ihastua korviaan myöten tuntematta kemiaa. Ja voi sitä ihastua ihmiseen, jonka kanssa ei missään nimessä halua parisuhdetta.
Sama kokemus myös sporttisen miehen näkökulmasta.
Se tässä tasoteoriassa on pahinta, että tasoteoria ohittaa aina yhteensopivuuden.
Itse sporttisena miehenä saan sitä enemmän kiinnostusta mitä epäsporttisempi nainen on ja sitä vähemmän kiinnostusta mitä sporttisempi nainen on koska se sporttisen naisen kroppa nostaa hänet mua tasokkaampaan luokkaan ja siinä tilanteessa se sporttinen nainen vaatii naamaa/pituutta/statusta sporttisuuden lisäksi.