Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nuorena aikuisena työelämässä vs. vanhemmat ihmiset työelämässä - epäreilua
14.07.2020 |
Nuorena aikuisena työelämä ei kohtele reilusti vanhempiin työkavereihin verrattuna, joten työelämä ärsyttää monesta syystä:
1. Vakituisen työpaikan saaminen on kiven alla. Vakituisissa pesteissä ovat ne, jotka ovat vakipaikan saaneet jopa vuosikymmeniä sitten. Nuoret aikuiset saavat tyytyä pätkätöihin, projekteihin jne. Itseään saa jatkuvasti kehittää ja kouluttaa, jotta pysyy "haluttavana työntekijänä". Pirjo-Irmeli sen sijaan nauttii vakipaikastaan eikä tarvetta suuremmalle kouluttautumiselle ole, "koska minulla on jo vakipaikka". Pirjo-Irmeliltä vapautuu vakipaikka hänen jäädessään eläkkeelle muutaman vuoden päästä, paikka lakkautetaan eikä Stina-Susanna 30 v saa vakipaikkaa, vaikka olisi ollut firmassa pätkätöissä vuosia. Stina-Susanna voi miettiä, jääkö firmaan pätkätöihin vai muuttaako 150 km päähän uuteen pätkätyöpaikkaan, josta voisi saada myöhemmin vakipaikan. Ehkä.
2. Pirjo-Irmeli on saanut olla vakipaikassa parhaimmillaan +30 vuotta. Sinä aikana Pirjo-Irmelin on ollut helppo jäädä äitiyslomalle, hoitovapaalle, vuorotteluvapaalle jne. Stina-Susannalla ei moisia iloja ole. Perhettä ei uskalla perustaa, kun ei ole työpaikkaa johon palata. Vuorotteluvapaan ehdot ovat kiristyneet, joten Stina-Susanna voi vaan haaveilla sapattivapaasta keski-ikäisenä. Stina-Susanna lykkää pahimmillaan omia vapaa-ajan haaveitaan, koska työelämä ei mahdollista niitä. Ei voi varata matkaa seuraavalle kesälle, kun saattaa joutua silloin töihin eikä lomaa ole.
3. Stina-Susanna on tehnyt pätkää toisensa perään ja pahimmillaan on mennyt vuosia ilman kunnon kesälomia. Työsuhteen vaihtuessa kesken vuoden on Stina-Susanna saanut viettää muutaman viikon "kesälomaa" marraskuussa. Stina-Susanna saa pätkätyöläisenä huonoimmat työvuorot, koska "se nyt vaan kuuluu sijaisten elämään". Sillä aikaa Pirjo-Irmeli on kartuttanut mahdollisimman pitkät lomakertymät ja lomailee vuoden aikana toista kuukautta. Pirjo-Irmeli nauttii kunnon kesälomasta sekä useamman viikon vuoden mittaan. Stina-Susanna saa tästä haaveilla, sillä pitkäaikaisen työntekijän lomakertymä jää haaveeksi.
4. Pirjo-Irmeli on saanut kerryttää vuosikymmenten aikana samassa työpaikassa hyvät ikälisät, palkanlisät sekä nostaa yleensä suurinta mahdollisinta palkkaa, mitä voi. Stina-Susanna saa vain haaveilla moisesta. Työpaikkojen vaihtuessa monet kertymät alkavat alusta, kun työnantaja aloittaa pienemmällä palkalla "koska tulit vasta meille töihin ja palkka nousee, kun olet ollut meidän firmassa pidempään". Pirjo-Irmelin työteho ei viimeisten työvuosien aikana ole enää yhtä hyvä kuin nuorempana, pitkäaikaissairaudet kuormittavat työtehoa ja työterveyshuollosta koituu kuluja, kun Pirjo-Irmeli käy siellä säännöllisesti. Stina-Susannalla ei nuorena aikuisena sairauksia ole ja työteho on hänellä hyvä ja nuorena jaksaa. Stina-Susanna tekisi työn tehokkaammin ja tekisi nuorena enemmän tulosta kuin Pirjo-Irmeli, mutta vanhempana työntekijänä Pirjo-Irmeli käärii työkokemusvuosien myötä enemmän rahaa.
Kommentit (374)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Stina-Susanna kyllä perii äitinsä PIrjo-Irmeli hulppeat talot, mökit ja osaksijoitukset.
Stina-Susanna saa 6 kk määräaikaisen sopparin mutta kahvihuoneessa ei ole kauramaitoa joten laktoosi-intoleranssin ja erityisherkyyden takia Stina-Susanna jää 2 kk saikulle. Pirjo-I hoitaa Stinan duunit siinä sivussa.
Stina-S palaa saikulta töihin mutta haluaa tehsä vain 80 % työaikaa että ehtii olla koiransa kanssa, joogata ja meditoida pöivittäin. 5.5 kuukauden työskentelyn jälkeen Stina-Susannasta tuntuu että häntä on työpaikalla seksuaalisesti ahdisteltu, controller Teppo piti hänelle ovea aukia eräänä aamuna ja Stinasta tuntui että Teppo saattoi tuijottaa hänen takapuoltaan. Stina tekee HR-valituksen ja jää 2 vikaksi viikoksi taas saikulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Stina-Susanna kyllä perii äitinsä PIrjo-Irmeli hulppeat talot, mökit ja osaksijoitukset.
Stina-Susanna saa 6 kk määräaikaisen sopparin mutta kahvihuoneessa ei ole kauramaitoa joten laktoosi-intoleranssin ja erityisherkyyden takia Stina-Susanna jää 2 kk saikulle. Pirjo-I hoitaa Stinan duunit siinä sivussa.
Stina-S palaa saikulta töihin mutta haluaa tehsä vain 80 % työaikaa että ehtii olla koiransa kanssa, joogata ja meditoida pöivittäin. 5.5 kuukauden työskentelyn jälkeen Stina-Susannasta tuntuu että häntä on työpaikalla seksuaalisesti ahdisteltu, controller Teppo piti hänelle ovea aukia eräänä aamuna ja Stinasta tuntui että Teppo saattoi tuijottaa hänen takapuoltaan. Stina tekee HR-valituksen ja jää 2 vikaksi viikoksi taas saikulle.
Miksi joku jaksaa vääntää näin ilkeitä kirjoituksia?! Joku on nyt todella katkeroitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitatko nyt jostakin julkishallinnon Pirjo-Irmelistä?
Ei tuo vaikuttanut siltä, että olisi kuvailtu esimerkiksi rakennusalan Pirjo-Irmeliä. Jotain toimistokyhjötystä ennemminkin.
Ei ole fiksua leimata jotakin toista alaa kyhjöttämiseksi. Ainakin kunnallisella puolella toimistoalan työntekijöitä on vähennetty rankalla kädellä. Nuo työt ovat siirtyneet muille omien töiden ohella tehtäviksi. Työt ovat lisääntyneet ja asiakaspalvelu kärsii. Toimistotyöntekijä ovat todella arvokkaita ja auttavat muita. Voi kun saisimme edes yhden ihmisen toimistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Stina-Susanna kyllä perii äitinsä PIrjo-Irmeli hulppeat talot, mökit ja osaksijoitukset.
Stina-Susanna saa 6 kk määräaikaisen sopparin mutta kahvihuoneessa ei ole kauramaitoa joten laktoosi-intoleranssin ja erityisherkyyden takia Stina-Susanna jää 2 kk saikulle. Pirjo-I hoitaa Stinan duunit siinä sivussa.
Stina-S palaa saikulta töihin mutta haluaa tehsä vain 80 % työaikaa että ehtii olla koiransa kanssa, joogata ja meditoida pöivittäin. 5.5 kuukauden työskentelyn jälkeen Stina-Susannasta tuntuu että häntä on työpaikalla seksuaalisesti ahdisteltu, controller Teppo piti hänelle ovea aukia eräänä aamuna ja Stinasta tuntui että Teppo saattoi tuijottaa hänen takapuoltaan. Stina tekee HR-valituksen ja jää 2 vikaksi viikoksi taas saikulle.
Miksi joku jaksaa vääntää näin ilkeitä kirjoituksia?! Joku on nyt todella katkeroitunut.
Miten tämä on ilkeä? Ei kai Pirjo-Irmeleillä ole aihetta katkeruuteen kun asiat niin hyvin.
Mielestäni ei voi asettaa vastakkain Pirjoa ja Stinaa, joka tavoittelee Pirjon paikkaa. Stinalle pitäisi olla ihan oma paikka eikä sitä edesauta se, että vakivirka lakkaa tai siihen ei palkata jotain , kun joku jää eläkkeelle.
Miksi Pirjon pitäisi luopua paikastaan jos jaksaa vielä töissä?
Se, että joku saa vain määräaikaisuuksia niin kannattaa tutustua lakiin, onko määräaikaisiudelle riittävä peruste.
Jos on ketjutusta, että uusi määräaika alkaa aina edellisen päätyttyä, niin voi olla mahdollista vaatia vakinaistamista, koska ketjutus ei ole sallittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole samaa mieltä työtehosta, ellei tosiaan puhuta jostain julkishallinnon suojatyöpaikoista. Kokemuskorvaa innon, eikä aika menee turhaan säätämiseen ja kohtaamiseen, kun pyörää keksitään miljoonatta kertaa uudestaan ja sitten taas palataan vanhaan, testattuun ja toimivaan systeemiin.
Enkä itse ole Pirjo-Irmeli, vaan nelikymppinen, joka on joutunut samat pätkätyöt itse käymään läpi.
No jo on Stiina-Susannalla katkeraa. Ei se ole naiselle helppoa työnteko missään elämänvaiheessa, ihan turhaat katkeroidut viiskymppisistä. Samat pätkät ja epävarmuudet on meilläkin käytyinä, sekä epäilyt, että jos tuo saa vakipaikan, heti rupeaa sikiämään.
Missä taas se naisten välinen solidaarisuus...ai niin, sitä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan.
Olen 48-vuotias viestintäalan konkari, viimeiset 9 kk hakenut uutta työpaikkaa, mutta ei. Vakinainen työ toki on, mutta firmassa, joka koronan avustuksella todnäk syksyllä pistää lapun luukulle. No arvaa olenko töitä saanut? Nope, nada. Liian vanha, liian "osaava", liian kallis, mitä lie. Jos laitan pienen palkkatoiveen, epäillään, että heti lähtee muualle kuin pääsee. No-win.
Ei ole ikälisiä enkä ole lojunut vuosikausia mammalomilla työnantajan piikkiin. Ei ole mökkejä, asuntoja, autoja, ei mitään. Enkä edes halua. Ainoa, mitä haluan, on vakityö säällisellä (noin 3 500 eurolla kuukaudessa) palkalla.
Joten otapa Stina peukku perseestä ja tee kiltisti töitä, mitä sulla on. Ja mieti, olisiko voinut lukea muutakin kuin sosiaalialaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olen havannoinut hoitoalalla (vanhustenhuollon puolella), nimenomaan vanhemmat työntekijät, jopa lähellä eläkeikää olevat, hoitavat potilaitaan asenteella. Muistavat mitä sanotaan, välittävät, ovat empaattisia. Nuoret sijaiset (tai vakkarit) ovat himpun verran välinpitämättömiä, monesta asiasta saa sanoa kahteen kolmeen kertaan, he tekevät just sen minkä pitää. He vaan hoitavat. Piste. Vanhemmat hoitajat juttelevat, silittelevät vanhuksen hiuksia, kohtelevat vanhuksia kuten voisivat kohdella omia perheenjäseniään.
Tämä nähty sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja hoivakodissa pitkän ajan saatossa.
Tämä vaan sivuhuomautuksena, että mitä eroa on työntekijän iässä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Vai sittenkin näin:
1. Pirjo-Irmeli tietää, miten pieni eläkkeensä on kaikkien yli 30 tai jopa 40 työvuoden jälkeen. Hän on edelleen terve ja työnantaja toivoo, että hän jatkaisi. Pirjo-Irmeli ei ymmärrä, miksi Stina-Susanna tarvitsisi niitä rahoja yhtään sen enempää kuin hänkään, tällähän on työpaikkansa ja palkkansa ja korkeampi elintaso kuin mitä Pirjo-Irmeli osasi edes unelmoida samassa iässä! Siinä missä Pirjo-Irmeli asui anoppilan yläkerrassa rintamamiestalossa puolisonsa kanssa on Stina-Susannalla tuliterä kaksio keskustassa. Edes pätkätöiden välissä ei ole huolta vuokranmaksusta, sen hoitaa yhteiskunta. Kun Pirjo-Irmeli vastaavassa iässä säästi muovipussitkin, ei Stina-Susannalla ole vastaavaa tarvetta. Niin kauan kun hänellä ei ole realisoitavaa omaisuutta, antaa sossu toimeentulotukea, jos palkkaa ei tule.
2. Pirjo-Irmeli todella ihmettelee nuorempien masennusta, koska samanlaista silpputyötä se oli hänelläkin aikanaan, siitä vain ei pidetty isoa meteliä. Tilastokeskuksen tilastot tukevat tätä tietoa. Stina-Susannalle kertyy lomia kuten muillekin, mutta koska hän haluaa saada ne rahana, voi aina valittaa, että ei ole lomia. Pirjo-Irmeliä voi syyttää ahneudesta, koska hän ei tajua jäädä eläkkeelle, mutta Stina-Irmeliä ei sovi sanoa ahneeksi, vaikka hän ottaa lomansa rahana.
3. Pirjo-Irmelin työteho ei ole laskenut, vaikka nuoremmat niin väittävät. Tätä työtehon tason säilymistä tukevat erilaiset työterveyshuollosta tehdyt selvitykset. Pirjo-Irmeli ei ole pelastaja tai ambulanssikuski, joten ikä ei töissä näy muuna kuin "historiatietona". Jatkuvasti masennustaan, unettomuuttaan ja väsymystään valittava Stina-Susanna taas ei tunnu työnantajasta kovinkaan tehokkaalta työntekijältä.
4. Kun YT:t tulevat, Pirjo-Irmeli tietää, että eläkkeellelähtö 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää tarkoittaisi vuosittain tulojen pienemistä tuhansilla euroilla. Se on aika paljon, kun kuukausieläke hipoo 1600 euroa! Lisäksi Pirjo-Irmeli ei ihan ymmärrä, miksi ikä olisi irtisanmisperuste, lain mukaan kun ketään ei saa syrjiä isän perusteella. Vastaavasti Stina-Susannalla voi olla tulossa iso perintö, joten myös häntä tulisi irtisanomisia mietittäessä tarkastella ensisijaisesti tulossa olevan perintösumman eikä firmalle tuottamansa työpanoksen kautta. Ja jos Pirjo-Irmelin oletetaan olevan tulevaisuudessa ensisijaisesti maksuton hoitoautomaatti, niin mikään tai kukaan ei takaa etteikö Stina-Susanna ota koiraa, jota pitää helliä ja paapoa ja jonka eläinlääkärikäyntien takia pitää tämän tästä olla pois töistä.Miten elintaso voi nuorella pätkätyöläisellä olla parempi, kuin Pirjo-Irmelillä tuossa iässä? Omalla äidilläni oli iässäni (30 v) hankittuna ensimmäinen omistusasunto, rivitalokaksio isäni kanssa pikkukaupungissa. Äidillä oli vakinainen työpaikka ja isällä myös. Perheessä oli auto ja 1 lapsi, toinen tulossa. Samassa iässä minä odotan yhä vakituista paikkaa, töitä on onneksi ollut pätkäputkessa koko ajan. Asuntoa ei ole eikä ymmärrettävästi lapsiakaan.
Ja ps. Mistä koirasta huolehtiminen maksaa useita satasia kuussa? Ja miksi koira olisi vähäarvoisempi kuin joillekin lapsi? Ihmiset ovat erilaisia, toiselle koira on kuin perheenjäsen.
Ja p.p.s. Kuka kolmekymppinen saa omilta vanhemmiltaan muhkean perinnön, josta olisi hyötyä esim. lähivuosina tai seuraavana vuosikymmenenä, jotta saa hankittua asunnon? Aika monen n. 30-35 vuotiaan vanhemmat ovat 60-70 v. Siinäpä sitä perintöä saa odotella, kun parhaimmillaan äitisi elää 90 vuotiaaksi ja perintö on luvassa 2050. :D
Siis että mitenkä voi elintaso olla nyt 30v ikäisellä parempi kuin vanhemmillaan noin 30v sitten? Jos vaikka siksi, että 30v sitten ei ollut samanlaisia asumistukia ja automaattisia toimeentulotukia kuin nyt! Moni asui kimppakämpässä tai anoppilan yläkerrassa, kaksio yhdelle hengelle oli täydellistä ylellisyyttä samoin kuin viikonloppureissut Euroopan pääkaupunkeihin. Kesäloma ei suuntautunut Lontooseen vaan vanhempien maatilalle töihin tai viikonlopuksi kotimaiseen kylpylään. Sinun äidilläsi oli jotain, mutta suurimmalla osalla ei ollut, joten jospa pitäytyisimme niissä keskimääräisissä Pirjo-Irmeleissä ja Stina-Susannoissa eikä sinussa ja perheessäsi.
Mistä ihmeestä muuten luit, että koirasta huolehtiminen maksaa satasia kuussa? Juuri tuo ajatusmallisi koirasta lasta vastaavana perheenjäsenenä kertoo työnantajalle aika paljon siitä, miksi on masennusta ja muita poissaoloja sopivasti siten, että saa koiransa hyvin hoidettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole samaa mieltä työtehosta, ellei tosiaan puhuta jostain julkishallinnon suojatyöpaikoista. Kokemuskorvaa innon, eikä aika menee turhaan säätämiseen ja kohtaamiseen, kun pyörää keksitään miljoonatta kertaa uudestaan ja sitten taas palataan vanhaan, testattuun ja toimivaan systeemiin.
Enkä itse ole Pirjo-Irmeli, vaan nelikymppinen, joka on joutunut samat pätkätyöt itse käymään läpi.
Mahtaako missään julkishallinnossa enää olla suojatyöpaikkoja. Meillä (kunnassa) on väkeä vähennetty tasaisesti vuoden 2008 jälkeen. Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään ja organisaatiouudistuksen jälkeen esim. yksi todella hyvä esimies sai lähteä. Kukaan meistä ei ole tajunnut, miksi tuo yksi esimies saneerattiin pois. Juorut kertovat, että jotkut kuntapoliitikot olisivat hänelle jostakin suuttuneet. Yleinen asenne valitettavasti on tuo, että löysiä vielä on. Onneksi ei ole enää pieniä lapsia, töissä menee nykyisin entistä enemmän aikaa, jotta saamme lisääntyneet työt tehtyä. Joo, ilmaisia tunteja ovat. Jos jotain sanoisi, niin heti nyrpisteltäisiin, että pitää tehdä nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Vai sittenkin näin:
1. Pirjo-Irmeli tietää, miten pieni eläkkeensä on kaikkien yli 30 tai jopa 40 työvuoden jälkeen. Hän on edelleen terve ja työnantaja toivoo, että hän jatkaisi. Pirjo-Irmeli ei ymmärrä, miksi Stina-Susanna tarvitsisi niitä rahoja yhtään sen enempää kuin hänkään, tällähän on työpaikkansa ja palkkansa ja korkeampi elintaso kuin mitä Pirjo-Irmeli osasi edes unelmoida samassa iässä! Siinä missä Pirjo-Irmeli asui anoppilan yläkerrassa rintamamiestalossa puolisonsa kanssa on Stina-Susannalla tuliterä kaksio keskustassa. Edes pätkätöiden välissä ei ole huolta vuokranmaksusta, sen hoitaa yhteiskunta. Kun Pirjo-Irmeli vastaavassa iässä säästi muovipussitkin, ei Stina-Susannalla ole vastaavaa tarvetta. Niin kauan kun hänellä ei ole realisoitavaa omaisuutta, antaa sossu toimeentulotukea, jos palkkaa ei tule.
2. Pirjo-Irmeli todella ihmettelee nuorempien masennusta, koska samanlaista silpputyötä se oli hänelläkin aikanaan, siitä vain ei pidetty isoa meteliä. Tilastokeskuksen tilastot tukevat tätä tietoa. Stina-Susannalle kertyy lomia kuten muillekin, mutta koska hän haluaa saada ne rahana, voi aina valittaa, että ei ole lomia. Pirjo-Irmeliä voi syyttää ahneudesta, koska hän ei tajua jäädä eläkkeelle, mutta Stina-Irmeliä ei sovi sanoa ahneeksi, vaikka hän ottaa lomansa rahana.
3. Pirjo-Irmelin työteho ei ole laskenut, vaikka nuoremmat niin väittävät. Tätä työtehon tason säilymistä tukevat erilaiset työterveyshuollosta tehdyt selvitykset. Pirjo-Irmeli ei ole pelastaja tai ambulanssikuski, joten ikä ei töissä näy muuna kuin "historiatietona". Jatkuvasti masennustaan, unettomuuttaan ja väsymystään valittava Stina-Susanna taas ei tunnu työnantajasta kovinkaan tehokkaalta työntekijältä.
4. Kun YT:t tulevat, Pirjo-Irmeli tietää, että eläkkeellelähtö 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää tarkoittaisi vuosittain tulojen pienemistä tuhansilla euroilla. Se on aika paljon, kun kuukausieläke hipoo 1600 euroa! Lisäksi Pirjo-Irmeli ei ihan ymmärrä, miksi ikä olisi irtisanmisperuste, lain mukaan kun ketään ei saa syrjiä isän perusteella. Vastaavasti Stina-Susannalla voi olla tulossa iso perintö, joten myös häntä tulisi irtisanomisia mietittäessä tarkastella ensisijaisesti tulossa olevan perintösumman eikä firmalle tuottamansa työpanoksen kautta. Ja jos Pirjo-Irmelin oletetaan olevan tulevaisuudessa ensisijaisesti maksuton hoitoautomaatti, niin mikään tai kukaan ei takaa etteikö Stina-Susanna ota koiraa, jota pitää helliä ja paapoa ja jonka eläinlääkärikäyntien takia pitää tämän tästä olla pois töistä.Miten elintaso voi nuorella pätkätyöläisellä olla parempi, kuin Pirjo-Irmelillä tuossa iässä? Omalla äidilläni oli iässäni (30 v) hankittuna ensimmäinen omistusasunto, rivitalokaksio isäni kanssa pikkukaupungissa. Äidillä oli vakinainen työpaikka ja isällä myös. Perheessä oli auto ja 1 lapsi, toinen tulossa. Samassa iässä minä odotan yhä vakituista paikkaa, töitä on onneksi ollut pätkäputkessa koko ajan. Asuntoa ei ole eikä ymmärrettävästi lapsiakaan.
Ja ps. Mistä koirasta huolehtiminen maksaa useita satasia kuussa? Ja miksi koira olisi vähäarvoisempi kuin joillekin lapsi? Ihmiset ovat erilaisia, toiselle koira on kuin perheenjäsen.
Ja p.p.s. Kuka kolmekymppinen saa omilta vanhemmiltaan muhkean perinnön, josta olisi hyötyä esim. lähivuosina tai seuraavana vuosikymmenenä, jotta saa hankittua asunnon? Aika monen n. 30-35 vuotiaan vanhemmat ovat 60-70 v. Siinäpä sitä perintöä saa odotella, kun parhaimmillaan äitisi elää 90 vuotiaaksi ja perintö on luvassa 2050. :D
Siis että mitenkä voi elintaso olla nyt 30v ikäisellä parempi kuin vanhemmillaan noin 30v sitten? Jos vaikka siksi, että 30v sitten ei ollut samanlaisia asumistukia ja automaattisia toimeentulotukia kuin nyt! Moni asui kimppakämpässä tai anoppilan yläkerrassa, kaksio yhdelle hengelle oli täydellistä ylellisyyttä samoin kuin viikonloppureissut Euroopan pääkaupunkeihin. Kesäloma ei suuntautunut Lontooseen vaan vanhempien maatilalle töihin tai viikonlopuksi kotimaiseen kylpylään. Sinun äidilläsi oli jotain, mutta suurimmalla osalla ei ollut, joten jospa pitäytyisimme niissä keskimääräisissä Pirjo-Irmeleissä ja Stina-Susannoissa eikä sinussa ja perheessäsi.
Mistä ihmeestä muuten luit, että koirasta huolehtiminen maksaa satasia kuussa? Juuri tuo ajatusmallisi koirasta lasta vastaavana perheenjäsenenä kertoo työnantajalle aika paljon siitä, miksi on masennusta ja muita poissaoloja sopivasti siten, että saa koiransa hyvin hoidettua.
Olen nelikymppinen keskituloinen asiantuntijaduunissa, ja olen käynyt Viroa ja Ruotsia lukuunottamatta, ulkomailla viimeksi vuonna 2013. Ei vaan ole ollut rahaa eikä aikaa. Sain nimittäin vakiduunin vasta viime vuonna. Että suksi sinä kuuskymppinen rikas Pirjo-Irmeli kuuseen, sinä et tiedä mistään mitään ja kaikki on tullut helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En allekirjoita. Olen 32v, valmistuin 6v sitten kauppatieteiden maisteriksi. Olen ollut työelämässä vuodesta 2011 asti ja kahta kesätyötä lukuun ottamatta aina vakituisessa työsuhteessa. En ole koskaan edes hakanut määräaikaista työtä enkä ole koskaan joutunut yt-neuvotteluihin, kerran meinasin joutua mutta ehdik vaihtamaan työpaikkaa ennen kuin irtisanomiset alkoivat. Minulla on perhe, omistusasunto (Ei tosin velaton) ja pitkät lomat, olen siis kolmekymppinen pirjo-irmeli.
Vierailija kirjoitti:
Alanvaihtoa ehdottavat. Miten luulette onnistuvan, jos vaikka kolmevitosena/nelikymppisenä vaihtaisin alaa? Ensin menisi vuosia kouluttautumiseen pienten tukien voimin. Työelämään pyrkiessä ihmeteltäisiin, miksi olet alanvaihtaja ja nuoremmat paahtaisivat sinusta ohi. On myös aloja, joissa aikaisempi työura "väärällä alalla" ei ole plussaa vaan rasite.
Minä olen tekemässä juuri näin ja pelko p***eessä odotan jo tulevaa. Tosin alalla työllisyysmahdollisuudet ovat erittäin hyvät ja opettajatkin olivat sitä mieltä, ettei hätää. Masentaa ja ahdistaa kuitenkin. Parempaakaan kuin opiskelu en silti tähän tilanteeseen keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Vai sittenkin näin:
1. Pirjo-Irmeli tietää, miten pieni eläkkeensä on kaikkien yli 30 tai jopa 40 työvuoden jälkeen. Hän on edelleen terve ja työnantaja toivoo, että hän jatkaisi. Pirjo-Irmeli ei ymmärrä, miksi Stina-Susanna tarvitsisi niitä rahoja yhtään sen enempää kuin hänkään, tällähän on työpaikkansa ja palkkansa ja korkeampi elintaso kuin mitä Pirjo-Irmeli osasi edes unelmoida samassa iässä! Siinä missä Pirjo-Irmeli asui anoppilan yläkerrassa rintamamiestalossa puolisonsa kanssa on Stina-Susannalla tuliterä kaksio keskustassa. Edes pätkätöiden välissä ei ole huolta vuokranmaksusta, sen hoitaa yhteiskunta. Kun Pirjo-Irmeli vastaavassa iässä säästi muovipussitkin, ei Stina-Susannalla ole vastaavaa tarvetta. Niin kauan kun hänellä ei ole realisoitavaa omaisuutta, antaa sossu toimeentulotukea, jos palkkaa ei tule.
2. Pirjo-Irmeli todella ihmettelee nuorempien masennusta, koska samanlaista silpputyötä se oli hänelläkin aikanaan, siitä vain ei pidetty isoa meteliä. Tilastokeskuksen tilastot tukevat tätä tietoa. Stina-Susannalle kertyy lomia kuten muillekin, mutta koska hän haluaa saada ne rahana, voi aina valittaa, että ei ole lomia. Pirjo-Irmeliä voi syyttää ahneudesta, koska hän ei tajua jäädä eläkkeelle, mutta Stina-Irmeliä ei sovi sanoa ahneeksi, vaikka hän ottaa lomansa rahana.
3. Pirjo-Irmelin työteho ei ole laskenut, vaikka nuoremmat niin väittävät. Tätä työtehon tason säilymistä tukevat erilaiset työterveyshuollosta tehdyt selvitykset. Pirjo-Irmeli ei ole pelastaja tai ambulanssikuski, joten ikä ei töissä näy muuna kuin "historiatietona". Jatkuvasti masennustaan, unettomuuttaan ja väsymystään valittava Stina-Susanna taas ei tunnu työnantajasta kovinkaan tehokkaalta työntekijältä.
4. Kun YT:t tulevat, Pirjo-Irmeli tietää, että eläkkeellelähtö 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää tarkoittaisi vuosittain tulojen pienemistä tuhansilla euroilla. Se on aika paljon, kun kuukausieläke hipoo 1600 euroa! Lisäksi Pirjo-Irmeli ei ihan ymmärrä, miksi ikä olisi irtisanmisperuste, lain mukaan kun ketään ei saa syrjiä isän perusteella. Vastaavasti Stina-Susannalla voi olla tulossa iso perintö, joten myös häntä tulisi irtisanomisia mietittäessä tarkastella ensisijaisesti tulossa olevan perintösumman eikä firmalle tuottamansa työpanoksen kautta. Ja jos Pirjo-Irmelin oletetaan olevan tulevaisuudessa ensisijaisesti maksuton hoitoautomaatti, niin mikään tai kukaan ei takaa etteikö Stina-Susanna ota koiraa, jota pitää helliä ja paapoa ja jonka eläinlääkärikäyntien takia pitää tämän tästä olla pois töistä.Moi, mä oon Stiina-Susanna 26v. Tiesitkö että minun ikäpolveni tulee tuskin koskaan pääsemään eläkkeelle? Viime eläkelaskelmassa eläkeikäni oli melkein 70v. Monet suvussani eivät edes eläneet noin vanhaksi.
Burnoutit ovat yleisiä ikäryhmässäni ja vähän vanhemmissa. Ei ihme, kun joka puolelta on paineita - kallis kämppä, pätkätyöt, tulospaine töissä, pitäisi vielä pelastaa yhteiskunta tekemällä vauvoja. Tuliko mieleen että haluan ehkä lomat rahana että "joskus" voisin saada kasaan asunnon käsirahan? 1700 euron palkalla ja jollain tonnin vuokralla kun ei paljon säästetä.
Nuorikin voi olla väsynyt. Omat työmatkani ovat 4 tuntia päivässä ja pitää aina herätä kuudelta junaan. Kotona olen iltaseitsemältä. Vaihdetaanko? Asun itse hornan kuusessa halvemman vuokran perässä, muuten 1700 euron palkastani menisi juurikin 800-900 euroa vuokraan. Nyt säästän 600 kuussa omistuskämppää varten, mutta työpäivät+matkat ovat tämän takia naurettavan pitkiä.
Tällä Stina-Susannalla ei ole perintöäkään tiedossa kun sain sen jo. Alkkarivanhemmalta jäi 500 euroa jaettua kolmelle lapselle. Tarvitsen siis työpaikkani ja palkkani, kuten kuka tahansa omillaan pärjäävä ihminen. Vanhan kollegan eläkekertymän voivottelu ei minua todellakaan kiinnosta. Olisi säästänyt oman perintönsä, jos se on kerran siitä kiinni.
Ilosta riemuen vaihtaisin osia jonkun vanhemman kollegan kanssa - vakipaikka, omakotitalo, kaikki koulutukset maksetaan heille. Itse saan aina vastaukseksi "ei meillä ole ollut tapana..." / "nämä edut on vakipaikkalaisille". Jo heti työsopimuksesta alkaen - vanhemmilla kollegoilla on 40h/vko sopimus, me nuoremmat saamme palkan 38 tunnista ja kaksi flexisaldotuntia per viikko. Käytännössä 95% palkasta ja usein töitä enemmän kuin 40h. Vapaat on toki kivoja, mutta ei niillä vuokraa tai asuntoa maksella.
No sittenhän me olemme samassa tilanteessa, minullakin on eläkeikä melkein 70v, vaikka voisin olla äitisi!
4 tunnin työmatkat ovat oma valinta! Olen 100% varma, että saisi lähempää samanhintaisen asunnon, jolloin säästäisit kuukaudessa noin 400 e, jonka matkakulusi tällä hetkellä tekevät. Ja vielä jäisi rahaa juna-tai bussimatkojen maksamiseen. Olet itse tehnyt tuon valinnan, joten enpä oikein katso, että sinulla on oikeutta siitä rutista.
Olet kateellinen Pirjo-Irmelin vakipaikasta ja työtunneista, mutta sitten kerrot itse tekeväsi yhtä paljon tunteja. Että mitenkä? On kokonaan oma ongelmasi, jos suostut tekemään palkatta töitä, niistä on turha edes esimiestä syytellä.
Entä jos työpaikallasi on Laura-Linnea, jolla on varakas mies, pitäisikö Laura-Linnean jättää vakipaikkansa, koska miehellä on hyvät tulot? Entä Tiina-Tuulia, joka on ollut siellä kohta 10 vuotta, vaikka ikää on vasta 38, pitääkö hänet irtisanoa, koska äitinsä kuoli ja Tiina-Tuulia peri kesämökin Päijänteen rannalta? Tai Onni-Oskari, hänhän kertoi sijoittavansa osan tuloistaan ja tienaa puheittensa mukaan kuukaudessa pääomatuloja melkein 800 e, olisiko aika irtisanoa hänet, jotta Stina-Susanna saisi vakipaikan, jonka hän on ansainnut nimenomaan siksi, että ei osaa hoitaa omia asioitaan järjestykseen ja tekee toistuvasti vääriä valintoja?
Vierailija kirjoitti:
En allekirjoita. Olen 32v, valmistuin 6v sitten kauppatieteiden maisteriksi. Olen ollut työelämässä vuodesta 2011 asti ja kahta kesätyötä lukuun ottamatta aina vakituisessa työsuhteessa. En ole koskaan edes hakanut määräaikaista työtä enkä ole koskaan joutunut yt-neuvotteluihin, kerran meinasin joutua mutta ehdik vaihtamaan työpaikkaa ennen kuin irtisanomiset alkoivat. Minulla on perhe, omistusasunto (Ei tosin velaton) ja pitkät lomat, olen siis kolmekymppinen pirjo-irmeli.
Pieni vähemmistö tämän hetken 25-35v porukasta on saanut asiat todella helposti ja vakiduunit ynnä muu on tullut kuin manulle illallinen. Ehkä joku 20% ikäluokasta. Suurimmaksi yhteiseksi tekijäksi sanoisin suhteet. Voit väittää mitä väität, mutta en usko että sinäkään olet varsinkaan ensimmäisiä työpaikkojasi saanut osaamisellasi.
Toki nämä, jotka ovat päässeet mukavaan elämään kiinni jo nuorena, pyörivät lähinnä omissa porukoissaan, jolloin heillä hämärtyy se kuinka suuri osa omanikäisistä tavalla tai toisella taistelee jatkuvasti ja elää varsin heikoissa oloissa nähden siihen, että asutaan Suomessa, noin periaatteessa melko rikkaassa länsimaisessa "hyvinvointivaltiossa". Olen hiukan sinua vanhempi, olen jo nähnyt kaveripiirien jakaantumisen sen mukaan kellä kävi tuuri ja kellä ei.
Vuonna 2040 Stina-Susanna huomaa muuttuneensa työpaikkansa Pirjo-Irmeliksi, ja nuoret Aino-Jessicat kyräilevät samaan tapaan kuin Stina-Susanna tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitatko nyt jostakin julkishallinnon Pirjo-Irmelistä?
Ei tuo vaikuttanut siltä, että olisi kuvailtu esimerkiksi rakennusalan Pirjo-Irmeliä. Jotain toimistokyhjötystä ennemminkin.
Ei ole fiksua leimata jotakin toista alaa kyhjöttämiseksi. Ainakin kunnallisella puolella toimistoalan työntekijöitä on vähennetty rankalla kädellä. Nuo työt ovat siirtyneet muille omien töiden ohella tehtäviksi. Työt ovat lisääntyneet ja asiakaspalvelu kärsii. Toimistotyöntekijä ovat todella arvokkaita ja auttavat muita. Voi kun saisimme edes yhden ihmisen toimistoon.
Yksityisellä puolella toimistotyöpaikat on siirretty ulkomaille halvemman työvoiman tehtäviksi. Se, mitä on jäänyt tänne hoidettavaksi, joku hoitaa oman työnsä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on moni kommentoinut, ettei ole Pirjo-Irmelin syy, että työelämä on ollut hänelle erilainen. Ei olekaan, vika on järjestelmässä, mutta kyllä Pirjo-Irmeli sitä myös hyödyntää:
1. Pirjo-Irmeli haluaa usein pysyä vakipaikassaan niin pitkään kuin voi, jotta saa ison eläkekertymän. Stina-Susannan näkökulmasta pahimmillaan Pirjo-Irmeli on työelämässä vielä ylimääräisiäkin vuosia, jotta saa superkarttumat. Pirjo-Irmelillä on kuitenkin jo valmiiksi velaton talo ja sukan varressa luultavasti rahaa, jos on elänyt vähänkään säästeliäästi. Pirjo-Irmelin käytös tuntuu itsekkäältä, sillä hän saa kerrytettyä mahdollisimman paljon rahaa itselleen, kun taas Stina-Susanna ei pääse kartuttamaan säästöjä ensiasuntoa ja lastenhankintaa varten. Pahimmillaan Stina-Susanna roikkuu firmassa pätkätöissä vuosia, jotta voisi tavoitella Pirjo-Irmelin paikkaa hänen jäädessään eläkkeelle. Edessä voi olla pettymys, kun paikkaa ei laitetakaan auki ja vuosien odotus oli turhaa. = Eikö Pirjo-Irmelillä ole ihan tarpeeksi rahaa jo valmiiksi? Stina-Susanna ei tule saamaan koskaan yhtä hyviä ansioita, mutta enemmän hän noita rahoja tarvitsisi.
2. Pirjo-Irmeli päivittelee, kuinka rankkaa Stina-Susannalla on, kun sukupolvensa edustajat ramppaavat psykologilla ja oireilevat henkisesti. Onko ihme, kun työelämä on pätkää, silppua ja erityisen raskasta? Lomaakaan ei pätkätöissä ole samaan malliin, joten miten Stina-Susanna lepää ja palautuu töiden rasituksesta? = Pirjo-Irmelillä on hyvät lomat, eikä tajua, ettei kaikilla ole samoin eikä työelämä ole nuoremmille yhtä reilu.
3. Pirjo-Irmeli jaksaa tehdä töitä 80 % työteholla aiempaan tasoonsa verrattuna. Stina-Susanna jaksaa painaa 100% tahtia, kuten Pirjo-Irmeli nuorempana. Silti Pirjo-Irmeli saa parempaa palkkaa lisineen, vaikka hän "tuottaa vähemmän/saa vähemmän aikaiseksi". Tätä ymmärretään työpaikalla, koska "eihän sitä vanhana pysty samaan tahtiin kuin nuorena". = Pirjo-Irmeli hyödyntää tätä ilomielin, tekee 80 % työpanosta ja nostaa 100 % palkkaa. Miksi Pirjo-Irmeli ei tekisi 80% työaikaa ja saisi 80 % palkkaa? Näin säästettäisiin kuluissa ja Stina-Susannan tai muun pätkäläisen vakinaistamisesta tulisi hieman todennäköisempää.
4. Taloon tulee yt:t. Pirjo-Irmelillä olisi jäljellä 3 vuotta työuraa, Stina-Susannalla yli 30 vuotta. Pirjo-Irmeli ei halua lähteä talosta vapaaehtoisesti, koska haluaa kerryttää eläkettä. Talot ja muut on maksettu, mutta kyllä kunnon eläke Pirjo-Irmelille kuuluu ja työuran päättäminen tällä tavalla olisi noloa ja nöyryyttävää. Stina-Susannalla edessä olisi taas uuden pätkän etsiminen ja epävarmuus, löytääkö vakituista paikkaa. Stina-Susanna miettii, miksi Pirjo-Irmeli ei jäisi pois työelämästä. Talous on kunnossa ja jäisi aikaa lapsenlapsillekin. = Pirjo-Irmeliä tämä vaihtoehto ei kiinnosta, sillä hän haluaa kerryttää eläkettä loppuun asti.
Vai sittenkin näin:
1. Pirjo-Irmeli tietää, miten pieni eläkkeensä on kaikkien yli 30 tai jopa 40 työvuoden jälkeen. Hän on edelleen terve ja työnantaja toivoo, että hän jatkaisi. Pirjo-Irmeli ei ymmärrä, miksi Stina-Susanna tarvitsisi niitä rahoja yhtään sen enempää kuin hänkään, tällähän on työpaikkansa ja palkkansa ja korkeampi elintaso kuin mitä Pirjo-Irmeli osasi edes unelmoida samassa iässä! Siinä missä Pirjo-Irmeli asui anoppilan yläkerrassa rintamamiestalossa puolisonsa kanssa on Stina-Susannalla tuliterä kaksio keskustassa. Edes pätkätöiden välissä ei ole huolta vuokranmaksusta, sen hoitaa yhteiskunta. Kun Pirjo-Irmeli vastaavassa iässä säästi muovipussitkin, ei Stina-Susannalla ole vastaavaa tarvetta. Niin kauan kun hänellä ei ole realisoitavaa omaisuutta, antaa sossu toimeentulotukea, jos palkkaa ei tule.
2. Pirjo-Irmeli todella ihmettelee nuorempien masennusta, koska samanlaista silpputyötä se oli hänelläkin aikanaan, siitä vain ei pidetty isoa meteliä. Tilastokeskuksen tilastot tukevat tätä tietoa. Stina-Susannalle kertyy lomia kuten muillekin, mutta koska hän haluaa saada ne rahana, voi aina valittaa, että ei ole lomia. Pirjo-Irmeliä voi syyttää ahneudesta, koska hän ei tajua jäädä eläkkeelle, mutta Stina-Irmeliä ei sovi sanoa ahneeksi, vaikka hän ottaa lomansa rahana.
3. Pirjo-Irmelin työteho ei ole laskenut, vaikka nuoremmat niin väittävät. Tätä työtehon tason säilymistä tukevat erilaiset työterveyshuollosta tehdyt selvitykset. Pirjo-Irmeli ei ole pelastaja tai ambulanssikuski, joten ikä ei töissä näy muuna kuin "historiatietona". Jatkuvasti masennustaan, unettomuuttaan ja väsymystään valittava Stina-Susanna taas ei tunnu työnantajasta kovinkaan tehokkaalta työntekijältä.
4. Kun YT:t tulevat, Pirjo-Irmeli tietää, että eläkkeellelähtö 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää tarkoittaisi vuosittain tulojen pienemistä tuhansilla euroilla. Se on aika paljon, kun kuukausieläke hipoo 1600 euroa! Lisäksi Pirjo-Irmeli ei ihan ymmärrä, miksi ikä olisi irtisanmisperuste, lain mukaan kun ketään ei saa syrjiä isän perusteella. Vastaavasti Stina-Susannalla voi olla tulossa iso perintö, joten myös häntä tulisi irtisanomisia mietittäessä tarkastella ensisijaisesti tulossa olevan perintösumman eikä firmalle tuottamansa työpanoksen kautta. Ja jos Pirjo-Irmelin oletetaan olevan tulevaisuudessa ensisijaisesti maksuton hoitoautomaatti, niin mikään tai kukaan ei takaa etteikö Stina-Susanna ota koiraa, jota pitää helliä ja paapoa ja jonka eläinlääkärikäyntien takia pitää tämän tästä olla pois töistä.Moi, mä oon Stiina-Susanna 26v. Tiesitkö että minun ikäpolveni tulee tuskin koskaan pääsemään eläkkeelle? Viime eläkelaskelmassa eläkeikäni oli melkein 70v. Monet suvussani eivät edes eläneet noin vanhaksi.
Burnoutit ovat yleisiä ikäryhmässäni ja vähän vanhemmissa. Ei ihme, kun joka puolelta on paineita - kallis kämppä, pätkätyöt, tulospaine töissä, pitäisi vielä pelastaa yhteiskunta tekemällä vauvoja. Tuliko mieleen että haluan ehkä lomat rahana että "joskus" voisin saada kasaan asunnon käsirahan? 1700 euron palkalla ja jollain tonnin vuokralla kun ei paljon säästetä.
Nuorikin voi olla väsynyt. Omat työmatkani ovat 4 tuntia päivässä ja pitää aina herätä kuudelta junaan. Kotona olen iltaseitsemältä. Vaihdetaanko? Asun itse hornan kuusessa halvemman vuokran perässä, muuten 1700 euron palkastani menisi juurikin 800-900 euroa vuokraan. Nyt säästän 600 kuussa omistuskämppää varten, mutta työpäivät+matkat ovat tämän takia naurettavan pitkiä.
Tällä Stina-Susannalla ei ole perintöäkään tiedossa kun sain sen jo. Alkkarivanhemmalta jäi 500 euroa jaettua kolmelle lapselle. Tarvitsen siis työpaikkani ja palkkani, kuten kuka tahansa omillaan pärjäävä ihminen. Vanhan kollegan eläkekertymän voivottelu ei minua todellakaan kiinnosta. Olisi säästänyt oman perintönsä, jos se on kerran siitä kiinni.
Ilosta riemuen vaihtaisin osia jonkun vanhemman kollegan kanssa - vakipaikka, omakotitalo, kaikki koulutukset maksetaan heille. Itse saan aina vastaukseksi "ei meillä ole ollut tapana..." / "nämä edut on vakipaikkalaisille". Jo heti työsopimuksesta alkaen - vanhemmilla kollegoilla on 40h/vko sopimus, me nuoremmat saamme palkan 38 tunnista ja kaksi flexisaldotuntia per viikko. Käytännössä 95% palkasta ja usein töitä enemmän kuin 40h. Vapaat on toki kivoja, mutta ei niillä vuokraa tai asuntoa maksella.
No sittenhän me olemme samassa tilanteessa, minullakin on eläkeikä melkein 70v, vaikka voisin olla äitisi!
4 tunnin työmatkat ovat oma valinta! Olen 100% varma, että saisi lähempää samanhintaisen asunnon, jolloin säästäisit kuukaudessa noin 400 e, jonka matkakulusi tällä hetkellä tekevät. Ja vielä jäisi rahaa juna-tai bussimatkojen maksamiseen. Olet itse tehnyt tuon valinnan, joten enpä oikein katso, että sinulla on oikeutta siitä rutista.
Olet kateellinen Pirjo-Irmelin vakipaikasta ja työtunneista, mutta sitten kerrot itse tekeväsi yhtä paljon tunteja. Että mitenkä? On kokonaan oma ongelmasi, jos suostut tekemään palkatta töitä, niistä on turha edes esimiestä syytellä.
Entä jos työpaikallasi on Laura-Linnea, jolla on varakas mies, pitäisikö Laura-Linnean jättää vakipaikkansa, koska miehellä on hyvät tulot? Entä Tiina-Tuulia, joka on ollut siellä kohta 10 vuotta, vaikka ikää on vasta 38, pitääkö hänet irtisanoa, koska äitinsä kuoli ja Tiina-Tuulia peri kesämökin Päijänteen rannalta? Tai Onni-Oskari, hänhän kertoi sijoittavansa osan tuloistaan ja tienaa puheittensa mukaan kuukaudessa pääomatuloja melkein 800 e, olisiko aika irtisanoa hänet, jotta Stina-Susanna saisi vakipaikan, jonka hän on ansainnut nimenomaan siksi, että ei osaa hoitaa omia asioitaan järjestykseen ja tekee toistuvasti vääriä valintoja?
Täälä 55-vuotias pijo-irmeli.Olen ollut 5 vuotta työtön. Viime sain 6 kuukaudeksi vuorotteluvapaasijaisuuden. Lähdin aamulla kotoa kohti bussipysäkkiä bussilla 6:20. töissä olin 8:20. Töistä lähdin 1630 ja kotioven aukasin klo 19. köteen jäi 1700 e josta pois vielä n. 400 e matkakukut/kk.
Meillä firmassa sai yt::ssä lähteä ne kokeneet ja vanhemmat työntekijät. Että ei se enää nykyään katso sitä onko ollu kauan vai ei. Varmaan ala kohtaista.
Alue: Aihe vapaa
Mitä aloittaja haluaa? Että Pirjo-Irmeli saa kenkää ja hänet otetaan tilalle? Tuosta noin vaan?