Lue keskustelun säännöt.
Yliopiston eliittialat ovat HS:n mukaan lääketiede, oikeustiede, tekniikka ja kauppatiede
12.07.2020 |
Ja näihin valikoituu koulutetummasta perheestä tulevia opiskelijoita kuin muille aloille. Mielipiteitä?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka? Olen yllättynyt.
Arkkitehdit ja diplomi-insinöörit.
DI:ksi opiskelemaan ei ole kovin vaikea päästä. Jopa poikani pääsi 😅
Riippuu alasta. Tuskin se tutaan pääsi.
Joku osaa matematiikkaa, toiselle se on tekemätön paikka.
Tämän takia oikeastaan vain lääkis ja oikis on ne eliittialat. Ei tarvitse tarkentaa mitä pääainetta lukee tai missä kaupungissa opiskelee. Varmasti vaikeammalla sisäänpääsyllä olevia oppilaitoksia löytyy ja vielä vaativampia opintoja mutta se on eri asia.
En tiedä tästä, mutta minun vanhempani pettyivät, kun pääsin oikeustieteelliseen enkä teknilliseen korkeakouluun. Näkevät minut humanistina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Tuohan ei nyt ole alkuunkaan totta. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsee kotoa tukea ja ohjausta. Jos sitä ei saa, mikä on hyvin tavallista köyhissä perheissä, niin ei ole rahkeita opiskellakkaan. Jep olen istunut yliopistossa ja ihmeen kaupalla päässyt sisään tällaiselle eliittilinjalle. Se vaati kyllä ihan hirveät ponnistelut. Ja nyt huomaan, että 99% opiskelutovereistani on samasta muotista. Vaaleita, hyvistä perheistä olevia nuoria naisia.
EI kai se ole toisten perheiden vika jos joku nuori ei saa kotona tukea ja apua koulunkäyntiin. Se on kyllä totta että jos ei koulutusta arvosteta kotona niin miten koululainen voisi sitä oppia itsekään arvostamaan. Voi olla että tarvitaan sosiaalitukea enemmän mutta en kyllä lähtisi nykyistä valintajärjestelmää muuttamaan niin että köyhille tai ongelmaperheille annettaisiin automaattisesti paikkoja. Voihan olla niin että opinnot eivät edes etenisi jos ei ole tottunut tekemään koulussa kovasti töitä..
Totta toinen puoli. Sosiaalisella tuella on Suomessa nuorten kannalta hyvin merkittävä rooli. - Akateemiset vanhemmat kun eivät ole samanaikaisesti taloudellisesti varakkaita, vaan taloudellisesti paremmassa asemassa voi hyvinkin olla sellaisen nuoren vanhemma joilla on vain "ammatikoulutason" koulutus, enkä ny tarkoia halveksia ketään ammattikoulun käynyttä.
On huomonarvoisa, että moni (ns.) duunari tienaa sen, mitä normi maisterit. - Eikä tähän liene äkkinäistä muutosta luvassa niin kauan kuin yliopisto ja (ammatti)korkeakoulu paikkoja on yli puolelle ikäluokasta tarjolla. (Ei toki jokaiselle nuorelle, heidän isensä oivomasta paikasta tai alalta). Eli vähintään puolen ikäluokasta odotetaan hankkivan korkeakoulu tai yliopistotutkinnon.
Jos pelkkää taloudellista rahasssa laskettavaa menesysä janoaa voisi yksinkertaistaa ja sanoa, etä kouluuksesta on ullu yhä useammin "riskisijoitus" - Asiaa ei tee yhään helpommaksi samanaikaisest puheet jatkuvasta oppimisen vaateesta ja vaikeutukset vaihtaa myöhemmin -syystä tai toisesta- koulutus ja opiskelupolkua; nuoria, erinomaisesti ylioppilaskirjoituksissa menestyneiä ja ensikertaa hakevia suositaan valinnoissa.
Mutta vaikka lähes kaikki ikäluokan nuoret ovat peruskoulun ja yleisen oppivelvollisuuden piirissä, niin silti on hämmentävää miten paljon vanhempien koulutus vaikuttaa tai on vaikuttanut siihen, missä nuori tulevaisuudessa opiskelee.
Yle kertoi pari vuotta sitten, kuinka akateemisista perheistä tulevilla nuorilla on muihin nähden kahdeksankertainen todennäköisyys päätyä yliopisto-opiskelijaksi. (https://yle.fi/uutiset/3-10352417)
Tämä nyt viimeksi kerrottu ja avauksessa mainitu Hesarin artikkeli on oikeasaan vain tuon Ylen uutisen epäsuoraa jatkoa.
Jaa, miten niin valikoituu koulutetuimmista perheistä?
Itsellä oli ihan maanviljelijät vanhemmat ja menin teknilliseen korkeakouluun Helsinkiin aikoinani.
Kyllä siellä oli ihan duunariperheistä ja maanviljelyperheistä lähtöisin olevia muitakin opiskelijoita.
Enemmän lääketieteelliseen ja tekniikan puolelle on kysymys opiskelijan älystä ja hoksottomista kuin muusta.
Tietenkin on akateemisten perheiden lapsilla suurempi todennäköisyys päästä yliopisto koulutukseen.
Heillähän on taidot ja äly jo geeneissä, koska vanhemmatkin ovat pystyneet hankkimaan korkeakoulututkinnon. Älykkyys periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on akateemisten perheiden lapsilla suurempi todennäköisyys päästä yliopisto koulutukseen.
Heillähän on taidot ja äly jo geeneissä, koska vanhemmatkin ovat pystyneet hankkimaan korkeakoulututkinnon. Älykkyys periytyy.
Geenit ja perimä, miä loistavia tekosyitä. - Samasta syystä reilusi ylipainoinenkin on niin paljon ylipainoinen, koska geenit. Tai minä itse kalju, koska suvussani on ollu kaljuja.... tai sisareni on keliaakikko koska myös isämme on keliaakikko.
Mutta joo. Toki geeneillä on varmasti jotain vaikutusta. Kuitenkin vain geeneillä selittäminen asian tilaa on vähän turhaa mutkien oikomista. Omat vanhempani ovat koulutus taustaltaan tohtori ja lisensiaatti.
Meistä lapsista toinen on valmistunut ammattikoulusta ja toinen yliopistosta. - Jos tämä on ollut vanhemmillemme pettymys, niin hyvin ovat piäneet asian omana tietonaan. Isovanhemmista ja suvusta löytyy niin yliopistosta valmisuneita kuin ammattikoulun käyneitä.
Yleisemmin: Sellaisia sukuja Suomessa, jossa kaikki oliva valmistuneet korkeakoulusa tai yliopistosta sanotaanko viimeisen sadan vuoden aikana toki varmasti on mutta erinomaisen vähän niitä on taatusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on akateemisten perheiden lapsilla suurempi todennäköisyys päästä yliopisto koulutukseen.
Heillähän on taidot ja äly jo geeneissä, koska vanhemmatkin ovat pystyneet hankkimaan korkeakoulututkinnon. Älykkyys periytyy.
Ei ole pelkästään tästä kyse. Jos vanhemmat ovat koulutettuja, niin todennäköisemmin kannustavat yliopistoon ja nuorella on vanhemmat mallinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin pikkukaupungista opiskelemaan TKK:lle, ja oma kokemukseni on, että opiskelukavereideni perhetausta oli keskimäärin aika hyvä (varallisuus ja vakaus, lasten kannustaminen opiskeluun).
Pääkaupunkiseutulaiset, ns. paremmissa lähiöissä kasvaneet vaan vertaavat itseään helposti samantaustaisiin tai sitten niihin vielä hienommista piireistä oleviin. Joten ei nähdä sitä omaa hyväosaisuutta.
En opiskellut tutalla, mutta keskimäärin teekkarit ovat ihan fiksua porukkaa. Keski-ikään mennessä useimmat ovat jonkinlaisessa päällikkö- tai vastuuasemassa. Eivät ihmisinä sen ihmeellisempiä tai sivistyneempiä tai sivistymättömämpiä kuin vaikkapa ne pikkukaupungin kaverini, mutta hyväosaisia kyllä.
Olen itse DI ja siitä on elitismi kaukana. Oikeastaan olemme joko avuttomia nörttejä tai boheemeja hippejä ja halveksimme ekonomeja, juristeja ja lääkäreitä.
Lisäksi Nokian romahduksen jälkeen työmarkkina-asemamme on surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vähän yli puolet työttömistä diplomi-insinööreistä on yli 50-vuotiaita. Tämän vuoden maaliskuussa oli kaikki ikäryhmät huomioiden noin 3 % työttöminä ja vasta valmistuneista vain 93 henkilö oli valmistuessaan työttömänä. Joillakin aloilla näiden vasta valmistuneiden työllistymisprosentit olivat lähellä sataa. Näistä on olemassa tilastot, niin ei tarvitse mutuilla. Olisiko niin, että alan kehitys on ajanut näiden yli 50-vuotiaiden ohi ja vaikka osaamista ja kokemusta on valtavasti, niin se ei kuitenkaan enää ole kaikilta osin relevanttia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tyollisyystilastot
Vierailija kirjoitti:
Olen itse DI ja siitä on elitismi kaukana. Oikeastaan olemme joko avuttomia nörttejä tai boheemeja hippejä ja halveksimme ekonomeja, juristeja ja lääkäreitä.
Lisäksi Nokian romahduksen jälkeen työmarkkina-asemamme on surkea.
Eikös DI:n keskipalkka ole 5000e/kk?
T. M20 DI:n ammatista haaveileva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HSEn adonis kirjoitti:
En itse pidä DI:tä ns. statuskoulutuksena, mutta muuten samaa mieltä.
Tietotekniikan DI oli yhdessä Iltalehden lyselyssä ihan arvostettu tutkinto, mutta naiset rankkasivat DI:t viimeiseksi, kun kysyttiin unelmamiehen ammattia. Tämä viimeinenkin kysely oli aikoinaan Iltalehdessä tai Ilta-Sanomissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vähän yli puolet työttömistä diplomi-insinööreistä on yli 50-vuotiaita. Tämän vuoden maaliskuussa oli kaikki ikäryhmät huomioiden noin 3 % työttöminä ja vasta valmistuneista vain 93 henkilö oli valmistuessaan työttömänä. Joillakin aloilla näiden vasta valmistuneiden työllistymisprosentit olivat lähellä sataa. Näistä on olemassa tilastot, niin ei tarvitse mutuilla. Olisiko niin, että alan kehitys on ajanut näiden yli 50-vuotiaiden ohi ja vaikka osaamista ja kokemusta on valtavasti, niin se ei kuitenkaan enää ole kaikilta osin relevanttia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tyollisyystilastot
Vanhoja työntekijöitä voi olla suurissa yrityksissä. Pienissä väki on nuorta ja imago täytyy olla dynaaminen ja nuorekas. Täytyy vakuuttaa, että tämä yritys on tulevaisuutta ja siihen ei oikein 50-vuotiaat sovi. Näillä 50-vuotialla ei ole edes minkäänlaista omaa brändiä somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkä kaupan, oikeuden ja tekniikanalat eivät maailmaa vie eteenpäin, tarvitaan matemaattis-luonnontieteitä tutkijoineen, jotka kehittävät mm. lääkkeitä, sekä tutkivat keinoja tautien ehkäisyyn. Näillä edesauttavat että on ylipäätään mahdollista elää tässä maailmassa. Siinä ei siltojen ja talojen suunnittelu, eikä kaupankäynti auta, jos taudit riehuvat väestössä. Jos nyt näin yksinkertaistetaan koko juttu näiden ja "elitti opinahjojen" hymistelyn sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vähän yli puolet työttömistä diplomi-insinööreistä on yli 50-vuotiaita. Tämän vuoden maaliskuussa oli kaikki ikäryhmät huomioiden noin 3 % työttöminä ja vasta valmistuneista vain 93 henkilö oli valmistuessaan työttömänä. Joillakin aloilla näiden vasta valmistuneiden työllistymisprosentit olivat lähellä sataa. Näistä on olemassa tilastot, niin ei tarvitse mutuilla. Olisiko niin, että alan kehitys on ajanut näiden yli 50-vuotiaiden ohi ja vaikka osaamista ja kokemusta on valtavasti, niin se ei kuitenkaan enää ole kaikilta osin relevanttia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tyollisyystilastot
Vanhoja työntekijöitä voi olla suurissa yrityksissä. Pienissä väki on nuorta ja imago täytyy olla dynaaminen ja nuorekas. Täytyy vakuuttaa, että tämä yritys on tulevaisuutta ja siihen ei oikein 50-vuotiaat sovi. Näillä 50-vuotialla ei ole edes minkäänlaista omaa brändiä somessa.
Minkä takia pitäisi olla oma brändi somessa? Ei me mitään viihdetaiteilijoita haluta olla. Me haluamme tehdä töitä eikä muuta.
(työttömyyttä pelkäävä 59 v DI)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Tuohan ei nyt ole alkuunkaan totta. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsee kotoa tukea ja ohjausta. Jos sitä ei saa, mikä on hyvin tavallista köyhissä perheissä, niin ei ole rahkeita opiskellakkaan. Jep olen istunut yliopistossa ja ihmeen kaupalla päässyt sisään tällaiselle eliittilinjalle. Se vaati kyllä ihan hirveät ponnistelut. Ja nyt huomaan, että 99% opiskelutovereistani on samasta muotista. Vaaleita, hyvistä perheistä olevia nuoria naisia.
EI kai se ole toisten perheiden vika jos joku nuori ei saa kotona tukea ja apua koulunkäyntiin. Se on kyllä totta että jos ei koulutusta arvosteta kotona niin miten koululainen voisi sitä oppia itsekään arvostamaan. Voi olla että tarvitaan sosiaalitukea enemmän mutta en kyllä lähtisi nykyistä valintajärjestelmää muuttamaan niin että köyhille tai ongelmaperheille annettaisiin automaattisesti paikkoja. Voihan olla niin että opinnot eivät edes etenisi jos ei ole tottunut tekemään koulussa kovasti töitä..
Mun mielestä voisi muuttaa niin, että aikuisille olisi myös olemassa oma väylänsä esim. avoimen opintojen kautta, koska monella tällaisesta perheestä lähtöisin olevalla se herääminen opiskeluun saattaa tulla vasta myöhemmin, kun on ensin saatu oma pää esim. raskaan nuoruuden jälkeen tasaantumaan. Juttelin esim. yhden 30 vuotiaan henkilön kanssa, joka oli vasta aikuisiällä opiskellut sairaanhoitajaksi. Hänellä oli rankka lapsuus ja nuoruus ja vanhemmat käytti päihteitä, sijoitustaustaa yms. Hän totesi, että häneltä kesti semmonen 10 vuotta nuoruuden jälkeen siihen, etät sai oman päänsä tasaantumaan ja innostui opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vähän yli puolet työttömistä diplomi-insinööreistä on yli 50-vuotiaita. Tämän vuoden maaliskuussa oli kaikki ikäryhmät huomioiden noin 3 % työttöminä ja vasta valmistuneista vain 93 henkilö oli valmistuessaan työttömänä. Joillakin aloilla näiden vasta valmistuneiden työllistymisprosentit olivat lähellä sataa. Näistä on olemassa tilastot, niin ei tarvitse mutuilla. Olisiko niin, että alan kehitys on ajanut näiden yli 50-vuotiaiden ohi ja vaikka osaamista ja kokemusta on valtavasti, niin se ei kuitenkaan enää ole kaikilta osin relevanttia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tyollisyystilastot
Syynä on ihan ikärasismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Tuo on samaa höpöä kuin suurten ikäluokkien eläköityminen ja työvoimapula. Kortisto on täynnä kokeneita 50-55v dippainssejä, mutta työelämä ei ime, vaikka osaamista löytyisi.
Vähän yli puolet työttömistä diplomi-insinööreistä on yli 50-vuotiaita. Tämän vuoden maaliskuussa oli kaikki ikäryhmät huomioiden noin 3 % työttöminä ja vasta valmistuneista vain 93 henkilö oli valmistuessaan työttömänä. Joillakin aloilla näiden vasta valmistuneiden työllistymisprosentit olivat lähellä sataa. Näistä on olemassa tilastot, niin ei tarvitse mutuilla. Olisiko niin, että alan kehitys on ajanut näiden yli 50-vuotiaiden ohi ja vaikka osaamista ja kokemusta on valtavasti, niin se ei kuitenkaan enää ole kaikilta osin relevanttia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tyollisyystilastot
Vanhoja työntekijöitä voi olla suurissa yrityksissä. Pienissä väki on nuorta ja imago täytyy olla dynaaminen ja nuorekas. Täytyy vakuuttaa, että tämä yritys on tulevaisuutta ja siihen ei oikein 50-vuotiaat sovi. Näillä 50-vuotialla ei ole edes minkäänlaista omaa brändiä somessa.
Minkä takia pitäisi olla oma brändi somessa? Ei me mitään viihdetaiteilijoita haluta olla. Me haluamme tehdä töitä eikä muuta.
(työttömyyttä pelkäävä 59 v DI)
Tek ja insinööriliitto järjestävät aina silloin tällöin kursseja henkilöbrändäyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, miten niin valikoituu koulutetuimmista perheistä?
Tilastojen perusteella vanhempien (etenkin äidin) koulutustaso on yksi suurin ennustava tekijä lapsen korkealle koulutustasolle. Yliopistotasolla tämä korostuu. Toki mukana on opiskelijoita joiden vanhemmilla ei ole yliopistokoulutusta, mutta enemmistöllä on.
Koulutuksen arvostuksen ja perheen odotusten ohella yksi aika karu syy on myös se että älykkyys on vahvasti perinnöllistä ja ohjaa osaltaan sitä ketkä menestyy opinnoissa ja etenee yliopistoon halutuimmille aloille.
Tämän takia oikeastaan vain lääkis ja oikis on ne eliittialat. Ei tarvitse tarkentaa mitä pääainetta lukee tai missä kaupungissa opiskelee. Varmasti vaikeammalla sisäänpääsyllä olevia oppilaitoksia löytyy ja vielä vaativampia opintoja mutta se on eri asia.