Lue keskustelun säännöt.
Yliopiston eliittialat ovat HS:n mukaan lääketiede, oikeustiede, tekniikka ja kauppatiede
12.07.2020 |
Ja näihin valikoituu koulutetummasta perheestä tulevia opiskelijoita kuin muille aloille. Mielipiteitä?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka? Olen yllättynyt.
Täytyyhän joukossa edes yksi miesvaltainen ala olla. Noilla kaikilla muillahan vähintään puolet aloittaneista ja suurin osa valmistuneista on naisia.
Uutinen: enemmistö yliopisto-opiskelijoista ja valmistuneista on naisia.
Siis jonnekinhan niiden eliittipoikienkin on mentävä. Sitä tarkoitin. Nuo muut kun on naisvaltaisia niin siksi teknillinen nousee joukkoon. Niillä pojilla.
Ei se ole mikään selitys. Kun selvä enemmistö opiskelijoista on naisia, listalla voisi hyvin olla pelkästään maisvaltaisia aloja. Tekniikka on joukossa siksi, että se kuuluu niihin aloihin joissa monilla on koulutetut vanhemmat, ei sukupuolijakauman vuoksi.
Mutta kun osa niistä koulutettujen vanhempien lapsista on poikia. Sillä just se teknillinen nousee sinne joukkoon kun on ainoita aloja jolla on paljon niitä poikia. Ja poikien on oltava jossain. Ne tytöt on sitten noilla muilla mainituilla aloilla.
Ymmärrätkö vai tarvitsetko lisää rautalankaa?
Rautalangasta: pojat menevät tyttöjä harvemmin korkeakouluihin. Siksi niissä on vähemmän miesopiskelijoita kuin naisopiskelujoita.
En ymmärrä mitä näillä haetaan takaa. Itse sanoisin että alaa ei voi pitää elitistialana ellei sille hakeudu sekä miehiä että naisia. Etenkin miesten puute kertoo ettei ala ole todellisesti arvostettu, koska kaikesta tasa-arvosta huolimatta ne miehet edelleen etenevät parhaimpiin asemiin. Ohis
Kummasti lääkärin ammatti on kaikissa tutkimuksissa kaikkein arvostetuin ja ala on myös naisvaltainen. Lisäksi lääkäreiden palkat peittoaa mennen tullen muiden akateemisten alojen palkkatason.
Ei ole naisvaltainen. Nykyisistä lääkäreistä suurempi osa on miehiä. Opiskelijavalinnassa näkyy tyttöjen nykyinen yliedustus yliopistossa.
Nykyisin työikäisistä lääkäreistä enemmistö on naisia. Opiskelijoissa on ollut naisvalta jo kymmeniä vuosia. Eli sinusta kyseessä ei ole arvostettu ala?
Noilla jotka ulvoo palkasta unohtuu aina yksi asia
Miehillä on kymmenien vuosien etumatka joillain aloilla.
Ei oikiksesta tänään valmistuva nainen ole vielä vuosiin osakas vaikka hän olisi fiksuin ja osaavin kaikista. Sama juttu johtajissa. Ai pitäisi olla puolet naisia pomoina koska opiskelijoista on nyt enemmistö naisia? Katsotaan 30 vuoden päästä kun niillä on kokemusta.
Oikiksessa on ollut naisenemmistö jo pitkään.
Tuohon massaan, oikiksen naisopiskelijoihin siis, on helppo hukkua. Miehiltä perinteisesti vaaditaan vähemmän, varsinkin konservatiivisillä aloilla. Pärjäävät vähemmällä suorittamisella, ovat lähtöarvoisesti päteviä, eivät joudu ylitodistelemaan mitään. Tuosta enemmistöstä on myös miehenä helpompi erottua edukseen.
Tähän asenteeseen törmää aika usein koulutettujenkin ihmisten keskuudessa. Oletetaan että miehet saavat kaiken helpommalla, eikä heidän tarvitse nähdä vaivaa asioiden eteen. Pelkästään sukupuolen katsotaan takavaan oikopolun elämään. He kai sitten saavat hyviä arvosanoja ja työpaikkoja vain mieheytensä vuoksi.
Mutta jos asia tämä pitää paikkansa, niin toivottavasti Suomessa aletaan tehdä voimakkaammin feminististä politiikkaa ja lainsäädäntöä, jotta noiden miespuolisten roikaleiden pärjäämistä saataisiin jotenkin hillittyä.
Ei tämä ole asennekysymys. Olen nainen ja tiedostan, miten asiat menevät. Olenkin kiillottanut henkilöbrändiäni aika lailla. Tiedostan myös ettei mieheltä vaadita samanlaista, he voivat ottaa rennommin.
Tämä on niin väärin, ja olen todella pahoillani puolestasi. Toivottavasti Suomessa päästäisiin enemmän siihen suuntaan, että voitaisiin ihan rehellisesti suosia naisia rekrytointitilanteissa.
En kerännyt sympatiaa, vaikka kommenttini ehkä siltä kuulosti. Olen itse vahvasti puhtaan meritokratian kannattaja. Turha vaan tuota tosiasiaa muuksi muuttaa, se on silmien ummistamista. On ikävää, jos tasa-arvokeskustelu tulkitaan lähtökohtaisesti uliulivalivali-keskusteluksi, eikä objektiiviseksi ja arvoneutraaliksi.
Ääh, tästä kehkeytyi varsinainen aivopieru. Ihannemaailma on meritokratia, jossa sukupuoli ei ratkaise. Kun se ei ole todellisuutta nyt, täytyy tilanteesta tehdä paras mahdollinen. Tilanteelta silmänsä ummistaminen edes tasa-arvokeskusteluun nojaten ja väittäminen, et kyse on asenteesta, ei ratkaise mitään. Ei sekään, että jää surkuttelemaan tilannetta. Sitä tarkoitin. Vaikea laji, tämä viestintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkärivanhempien lapsi päätyy todennäköisesti itsekin lääkäriksi ja hyvä niin: lääkäriperheen lapsella on realistinen kuva vaativasta ammatista.
Todennäköisesti tarkoittaa yli 50 %, tiedäthän sen? Oletko ihan varma väitteestäsi, ja mikä on lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa mainittiin että myös psykologia on alkanut lähestyä noita vanhoja eliittialoja mitä se ei aiemmin ollut.
Psykologiaan on ihan hirveän vaikea päästä sisälle. Sisäänpääsyprossat ovat samaa luokkaa kuin oikiksessa ja lääkiksessä.
Psykologiaan on vuosikymmeniä ollut paljon alhaisempi sisäänpääsyprosentti kuin oikiksessa ja lääkiksessä, eli paljon vaikeampi siihen on päästä.
Jännä juttu. Olin uimakisoissa. 1 metristä oli paljon enemmän hyppääjiä kuin 10 metristä. Tarkoittaako tää siis sitä, että 1 metrin uimahyppy oli vaikeampi voittaa ja sen voittaja on taitavampi kuin kympin voittaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka? Olen yllättynyt.
Täytyyhän joukossa edes yksi miesvaltainen ala olla. Noilla kaikilla muillahan vähintään puolet aloittaneista ja suurin osa valmistuneista on naisia.
Uutinen: enemmistö yliopisto-opiskelijoista ja valmistuneista on naisia.
Siis jonnekinhan niiden eliittipoikienkin on mentävä. Sitä tarkoitin. Nuo muut kun on naisvaltaisia niin siksi teknillinen nousee joukkoon. Niillä pojilla.
Ei se ole mikään selitys. Kun selvä enemmistö opiskelijoista on naisia, listalla voisi hyvin olla pelkästään maisvaltaisia aloja. Tekniikka on joukossa siksi, että se kuuluu niihin aloihin joissa monilla on koulutetut vanhemmat, ei sukupuolijakauman vuoksi.
Mutta kun osa niistä koulutettujen vanhempien lapsista on poikia. Sillä just se teknillinen nousee sinne joukkoon kun on ainoita aloja jolla on paljon niitä poikia. Ja poikien on oltava jossain. Ne tytöt on sitten noilla muilla mainituilla aloilla.
Ymmärrätkö vai tarvitsetko lisää rautalankaa?
Rautalangasta: pojat menevät tyttöjä harvemmin korkeakouluihin. Siksi niissä on vähemmän miesopiskelijoita kuin naisopiskelujoita.
En ymmärrä mitä näillä haetaan takaa. Itse sanoisin että alaa ei voi pitää elitistialana ellei sille hakeudu sekä miehiä että naisia. Etenkin miesten puute kertoo ettei ala ole todellisesti arvostettu, koska kaikesta tasa-arvosta huolimatta ne miehet edelleen etenevät parhaimpiin asemiin. Ohis
Kummasti lääkärin ammatti on kaikissa tutkimuksissa kaikkein arvostetuin ja ala on myös naisvaltainen. Lisäksi lääkäreiden palkat peittoaa mennen tullen muiden akateemisten alojen palkkatason.
Ei ole naisvaltainen. Nykyisistä lääkäreistä suurempi osa on miehiä. Opiskelijavalinnassa näkyy tyttöjen nykyinen yliedustus yliopistossa.
Nykyisin työikäisistä lääkäreistä enemmistö on naisia. Opiskelijoissa on ollut naisvalta jo kymmeniä vuosia. Eli sinusta kyseessä ei ole arvostettu ala?
Noilla jotka ulvoo palkasta unohtuu aina yksi asia
Miehillä on kymmenien vuosien etumatka joillain aloilla.
Ei oikiksesta tänään valmistuva nainen ole vielä vuosiin osakas vaikka hän olisi fiksuin ja osaavin kaikista. Sama juttu johtajissa. Ai pitäisi olla puolet naisia pomoina koska opiskelijoista on nyt enemmistö naisia? Katsotaan 30 vuoden päästä kun niillä on kokemusta.
Oikiksessa on ollut naisenemmistö jo pitkään.
Tuohon massaan, oikiksen naisopiskelijoihin siis, on helppo hukkua. Miehiltä perinteisesti vaaditaan vähemmän, varsinkin konservatiivisillä aloilla. Pärjäävät vähemmällä suorittamisella, ovat lähtöarvoisesti päteviä, eivät joudu ylitodistelemaan mitään. Tuosta enemmistöstä on myös miehenä helpompi erottua edukseen.
Tähän asenteeseen törmää aika usein koulutettujenkin ihmisten keskuudessa. Oletetaan että miehet saavat kaiken helpommalla, eikä heidän tarvitse nähdä vaivaa asioiden eteen. Pelkästään sukupuolen katsotaan takavaan oikopolun elämään. He kai sitten saavat hyviä arvosanoja ja työpaikkoja vain mieheytensä vuoksi.
Mutta jos asia tämä pitää paikkansa, niin toivottavasti Suomessa aletaan tehdä voimakkaammin feminististä politiikkaa ja lainsäädäntöä, jotta noiden miespuolisten roikaleiden pärjäämistä saataisiin jotenkin hillittyä.
Ei tämä ole asennekysymys. Olen nainen ja tiedostan, miten asiat menevät. Olenkin kiillottanut henkilöbrändiäni aika lailla. Tiedostan myös ettei mieheltä vaadita samanlaista, he voivat ottaa rennommin.
Tämä on niin väärin, ja olen todella pahoillani puolestasi. Toivottavasti Suomessa päästäisiin enemmän siihen suuntaan, että voitaisiin ihan rehellisesti suosia naisia rekrytointitilanteissa.
En kerännyt sympatiaa, vaikka kommenttini ehkä siltä kuulosti. Olen itse vahvasti puhtaan meritokratian kannattaja. Turha vaan tuota tosiasiaa muuksi muuttaa, se on silmien ummistamista. On ikävää, jos tasa-arvokeskustelu tulkitaan lähtökohtaisesti uliulivalivali-keskusteluksi, eikä objektiiviseksi ja arvoneutraaliksi.
Ääh, tästä kehkeytyi varsinainen aivopieru. Ihannemaailma on meritokratia, jossa sukupuoli ei ratkaise. Kun se ei ole todellisuutta nyt, täytyy tilanteesta tehdä paras mahdollinen. Tilanteelta silmänsä ummistaminen edes tasa-arvokeskusteluun nojaten ja väittäminen, et kyse on asenteesta, ei ratkaise mitään. Ei sekään, että jää surkuttelemaan tilannetta. Sitä tarkoitin. Vaikea laji, tämä viestintä.
Se on todellisuutta nyt, mutta tuo haaveilemasi meritokratia se vasta hirveää tulee olemaan, ja tosiaan ottaa sukupuolen huomioon, koska tällä hetkellä suurempi osuus naisia kuin miehiä kouluttautuu. Meritokratiassa tehtävään valitaan pätevän miehen ylitse kouluttautunut (muodollisesti pätevämpi) nainen. Kohta mikään ei enää toimi :D elä maalaile tuollaisia piruja minun seinilleni t eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa mainittiin että myös psykologia on alkanut lähestyä noita vanhoja eliittialoja mitä se ei aiemmin ollut.
Psykologiaan on ihan hirveän vaikea päästä sisälle. Sisäänpääsyprossat ovat samaa luokkaa kuin oikiksessa ja lääkiksessä.
Psykologiaan on vuosikymmeniä ollut paljon alhaisempi sisäänpääsyprosentti kuin oikiksessa ja lääkiksessä, eli paljon vaikeampi siihen on päästä.
Jännä juttu. Olin uimakisoissa. 1 metristä oli paljon enemmän hyppääjiä kuin 10 metristä. Tarkoittaako tää siis sitä, että 1 metrin uimahyppy oli vaikeampi voittaa ja sen voittaja on taitavampi kuin kympin voittaja?
Olet asian ytimessä. Tämän kun tiedostaa ja noudattaa elämässään niin suorittaa vielä isoja asioita. Huipulla on nimittäin tilaa tuulla. Syystäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se huono asia, jos joillain aloilla on "yläluokkaisempaa" väkeä?
Ainakin lääkärien kohdalla on. Ala jossa vaaditaan empatiaa.
Tämä oli uutta. - Aikanaan kun hain ja pyrin opiskelemaan lähihoiajaksi myönnän. lähinnä kapinoidakseni vanhempien auktoriteettiasemaa vastaan, niin jouduin osallistumaan psykologisiin soveltuvuus testeihin. En ole ylpeä asiasa mutta en saanut paikkaa; ehkä oma uhmakkuuteni ja kapinahenkeni paistoi liian selkeästi minusta. Tai sitten totuus on, että korveinvälini ei ollu alalle sopivaa "tasoa"
Jatkoin opintojani seuraava kolme vuotta lukiossa ja kirjoiin ylioppilaaksi, jonka jälkeen pyrin lääkikseen. Lääkikseen hakiessani kukaan ei ollut kiinnostunut muusta kuin siitä, että hallitsin pääsykokeissa "riittävän hyvin" lukion biologian, kemian ja fysiikan opetussuunnitelman sisällön.
Jos olisin kirjoittanu ylioppilaaksi kuluneena vuonna samoilla arvosanoilla kuin pääsykoekeväänä, niin minun ei olisi edes tarvinnut käydä pääsykokeissa.
"Tänäkin vuonna vaikeinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen teatteri- ja tanssialalle sekä kuvataidealalle, joille hyväksyttiin 4 prosenttia hakeneista."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tänäkin vuonna vaikeinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen teatteri- ja tanssialalle sekä kuvataidealalle, joille hyväksyttiin 4 prosenttia hakeneista."
Teatteri- ja kuvataideala on jokaikinen vuosi vaikein ala päästä sisään.
Näissä pisterajoissa kannattaa ottaa myös huomioon kuinka monta paikkaa on jaossa. Tekniikan alojen osaajista on Suomessa niin iso pula, että paikka määrät ovat vain vähän pienemmät mitä pitkän matematiikan lukijoiden määrä. Valtio ja teollisuusyritykset ovat vuosikausia kampanjoineet, jotta enemmän nuoria valitsisi lukiossa matemaattisluonnontiteellisiä aloja. Kyllähän pääsykoerajat ja "elitistisyys" nousisi, jos paikkoja olisi 200:n sijasta 20, mutta ei tämä palvelisi ketään. Ne parhaat 10% kyllä erottuvat edukseen ja muista 180:stä aloittaneesta lähes jokainen täyttää jonkin yrityksen tarpeen, sillä työllisyys on monella alalla valmistuneilla lähes 100%. Omalla alalla esimerkiksi on ollut eräs paikka auki vuosikausia, kun valtio ei kykene maksamaan osaajille kilpailukykyistä palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa mainittiin että myös psykologia on alkanut lähestyä noita vanhoja eliittialoja mitä se ei aiemmin ollut.
Psykologiaan on ihan hirveän vaikea päästä sisälle. Sisäänpääsyprossat ovat samaa luokkaa kuin oikiksessa ja lääkiksessä.
Psykologiaan on vuosikymmeniä ollut paljon alhaisempi sisäänpääsyprosentti kuin oikiksessa ja lääkiksessä, eli paljon vaikeampi siihen on päästä.
Ensihoitajaksi ja esim. terveydenhoitajaksi Laureaan AMK:iin on ollut alle 5 % sisäänpääsyprosentti eli paljon pienempi kuin psykologiaan. Tarkoittaako tämä sun logiikalla että niihin on siis vaikeampi päästä kuin psykologiaa opiskelemaan? Kun väität että lääkikseen ja oikikseen on helpompi päästä.
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka? Olen yllättynyt.
Miksi? Ai kun palstamyytin mukaan tekniikan opiskelijat on hirveitä juntteja.
No minusta tekniikan puolelle on helppo päästä sisään ja siellä on aika keskinkertaista porukkaa opiskelemassa. Ja sanon tämän siis DI:na eli mitään vastaan heitä mulla ei ole, kunhan ihmettelen kun en koe alaa mitenkään arvostettuna tai hohdokkaana.
Helpompi on diplomi-insinööriksi päästä opiskelemaan kuin valmistua. Jokaiseen koulutusohjelmaan taitaa edelleen kuulua jonkin verran matematiikan opintoja jotka ovat kertaluokkaa lukion pitkää matematiikkaa vaikeampia ja monelle todellinen haaste opintojen etenemisessä. Aika moni opiskellija karsiutuu matkalla ja siirtyy muualle opiskelemaan jotain helpompaa alaa.
Jos on kykyä ja halua niin Suomestakin löytyy tekniikan aloja joissa voi päästä etenemään pitkälle. Vanhoilla perinteisillä teikniikan aloilla suuri osa firmojen toimitusjohtajista on edelleen taustaltaan diiplomi-insinöörejä (mm. Pekka Lundmark, Mikko Helander, Jussi Pesonen, Annica Bresky).
Viime vuosina digitalisaatio ja internetin käyttö on tullut mukaan jokaiselle alalle ja sen alan hallitseminen tuntuu olevan koko ajan tärkeämpää yritysten toiminnassa. Osaajille on siiis todella kysyntää nyt ja tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen veli lääkäri vaikka koko muu suku amiksen käyneitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Tuohan ei nyt ole alkuunkaan totta. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsee kotoa tukea ja ohjausta. Jos sitä ei saa, mikä on hyvin tavallista köyhissä perheissä, niin ei ole rahkeita opiskellakkaan. Jep olen istunut yliopistossa ja ihmeen kaupalla päässyt sisään tällaiselle eliittilinjalle. Se vaati kyllä ihan hirveät ponnistelut. Ja nyt huomaan, että 99% opiskelutovereistani on samasta muotista. Vaaleita, hyvistä perheistä olevia nuoria naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Tuohan ei nyt ole alkuunkaan totta. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsee kotoa tukea ja ohjausta. Jos sitä ei saa, mikä on hyvin tavallista köyhissä perheissä, niin ei ole rahkeita opiskellakkaan. Jep olen istunut yliopistossa ja ihmeen kaupalla päässyt sisään tällaiselle eliittilinjalle. Se vaati kyllä ihan hirveät ponnistelut. Ja nyt huomaan, että 99% opiskelutovereistani on samasta muotista. Vaaleita, hyvistä perheistä olevia nuoria naisia.
koen, että en kuulu joukkoon, jossa on lääkäreiden yms lapsia. En kehtaa heille kertoa isäni ammattia :( Kerran kerroin ja siitä tuli yleinen vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se huono asia, jos joillain aloilla on "yläluokkaisempaa" väkeä?
Ainakin lääkärien kohdalla on. Ala jossa vaaditaan empatiaa.
Se on kyllä niin että sisäänpääsyssä ei empatialla ole mitään merkitystä ja ei saakaan olla. Tiedot ja taidot ratkaisevat siinä kenet otetaan opiskelemaan. Psykologiset testit ova yhtä tyhjän kanssa jos sen tekee yksi tai kaksi ihmistä eikä sille pidä antaa kovinkaan paljon painoa. Aikoinaan Karolinskaan valittiin lääketidettä opiskelemaan haastattelun kautta vankilassa istunut murhaaja joka oli tehnyt viharikoksen ampumalla niin että siinä ei valinta mennyt ihan kohdalleen.
Lääketieteen koulutukseen kuuluu (tai ainakin opiskellessani kuului) ns kasvaminen lääkäriksi jaksot koko opiskelun ajan. Siinä opetetaan potilaan kohtaamista ja käyttäytymistä mm. näyttelijöiden avulla. Valmiit lääkärit ovat tietysti roolimalli opiskelijoille kuinka potilas kohdataan vaikeasskin tilanteessa. Lääkäri saa ja pitää osoittaa empatiaa kun on sen aika mutta hätätilanteessa tunteet on työnnettävä sivuun jotta voidaan toimia potilaan hengen pelastamiseksi.
Liisa Keltinkangas kirjoitti tästä aiheesta aikoinaan hyvän jutun ja tässä linkki siihen https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kolumni-soveltuvat-laakarit/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille aloille suuntaa pääasiassa koulutetun keskiluokan ja vanhoista varakkaista perheistä tulevien jälkeläisiä. Suomesta on 70-luvusta lähtien yritetty saada yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Nyt on valitettavasti havaittavissa, että yläluokka tekee paluuta, eikä se ole lainkaan hyvä asia.
Suomi on edelleen maailman tasa-arvoisimpia maita päästä opiskelemaan. Ei tarvitse kirjoittaa motivaatiokirjettä, pyytää suosituksia tai maksaa rahaa yliopistolle. Opiskelijat valitaan pääsykokeiden tai todistusten perusteella ja valintaperusteet ovat kaikille samat. Opintotukea ja muita etuja saa myös paremmin kuin ehkä missään muussa maassa.
Mitä pitäii tehdä että opiskelemaan pääsy olisi vielä tasa-arvoisempaa? Ei kai keskiluokkaa tai varakkaita perheitä voi siitä syyttää että he suosittelevat jälkeläistensä hakevan jollekkin alalle. Pikemmin se on oma vika jos ei kiinnosta lähteä opiskelemaan vaikka kykyä olisi. Ehkä opinto-ohjausta voisi lisätä peruskoulussa tai lukiossa.
Kaikista tasa-arvoisin tapa olisi tietysti arpoa uudet opiskelijat halukkaiden joukosta jolloin todistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Jotenkin en kyllä usko että kaikista parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat valikoituisivat opiskelemaan tällä tavallla.
Tuohan ei nyt ole alkuunkaan totta. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsee kotoa tukea ja ohjausta. Jos sitä ei saa, mikä on hyvin tavallista köyhissä perheissä, niin ei ole rahkeita opiskellakkaan. Jep olen istunut yliopistossa ja ihmeen kaupalla päässyt sisään tällaiselle eliittilinjalle. Se vaati kyllä ihan hirveät ponnistelut. Ja nyt huomaan, että 99% opiskelutovereistani on samasta muotista. Vaaleita, hyvistä perheistä olevia nuoria naisia.
EI kai se ole toisten perheiden vika jos joku nuori ei saa kotona tukea ja apua koulunkäyntiin. Se on kyllä totta että jos ei koulutusta arvosteta kotona niin miten koululainen voisi sitä oppia itsekään arvostamaan. Voi olla että tarvitaan sosiaalitukea enemmän mutta en kyllä lähtisi nykyistä valintajärjestelmää muuttamaan niin että köyhille tai ongelmaperheille annettaisiin automaattisesti paikkoja. Voihan olla niin että opinnot eivät edes etenisi jos ei ole tottunut tekemään koulussa kovasti töitä..
En nyt kyllä ihan ymmärrä tuotakaan, ettei amistaustaisessa perheessä ymmärrettäisi tai kannustettaisi opiskeluun. Minun vanhempani ovat duunareita, mutta heille oli itsestäänselvää, että menen lukioon eikä kumpikaan katsonut mitenkään kieroon, kun hain yliopistoon.
Et tietenkään, koska käytit jo ensikertalaisuuden.
Älkää nyt viittikö väittää tuollaista että lääkis ja oikis olisi muka vähemmän arvostettuja kuin psyka. Ja psykologin ammatti muka arvostetumpi kuin lääkärin, juristin, toimitusjohtajan, arkkitehdin ja ekonomin yhteensä. Mistä nää psykahullut aina löytää jokaisen keskustelun?