Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vieläkö on varasijat liikkuneet?
Oliko uus ketju jo pystyssä, en löytänyt äkkiseltään linkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Oliko uus ketju jo pystyssä, en löytänyt äkkiseltään linkkiä?
https://www.vauva.fi/keskustelu/4221991/psykologia-logopedia-2022
Osaako joku sanoa, päivittyykö Vipunen viikonloppuisin? Opintopolku ilmeisesti ei päivity? Tuskaista odottaa maanataihin saakka, että näkee mitä 16.7. on tuonut tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, päivittyykö Vipunen viikonloppuisin? Opintopolku ilmeisesti ei päivity? Tuskaista odottaa maanataihin saakka, että näkee mitä 16.7. on tuonut tullessaan.
Vipunen ei päivity ja tuskin Opintopolkukaan nyt, kun pitää laskea niin paljon uusiksi paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.
Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."
Esimerkiksi 2.15 c Psykologinen joustavuus tarkoittaa muun muassa... läsnäoloa nykyhetkessä ilman menneisyyden ja tulevien tapahtumien vaikutusta.
Tietoinen läsnäolohan (mindfulness) tarkoittaa myös tätä. Sitä ei vaan ole mainittu Puolakanahon ym. (2019) artikkelissa, niin väite on mallivastausten mukaan väärin.
En ehdi kaivaa lähteitä psykologisen joustavuuden osalta tieteellisistä artikkeleista, koska eihän se oikaisuvaatimuksessa auta. Alla ihan vaan muutama linkki netistä.
https://www.tyodynamo.fi/blogi/tag/Psykologinen+joustavuus
https://blogs.tuni.fi/ryhmat/aikaansaaminen/hyvinvointikirje-psykologis…
https://fitmind.fi/psykoterapia/hyvaksymis-ja-omistautumisterapia/
Toivottavasti kukaan ei ärsyynny näiden mallivastausten läpikäymisestä. Se on meille henkilökohtaisesti tärkeää.
Musta tuo virke on yksiselitteisesti väärin. Ei noissakaan lähteissä sanota etteikö menneisyys vaikuttaisi, vaan että pystyt olla läsnä esimerkiksi murehtimatta niitä vanhoja.
Pitäisikö noissa lähteissä olla sanantarkasti sama lause kuin valintakokeessa, ennen kuin se sun mielestä ei olisi yksiselitteisesti väärin? Mihin muuhun ne menneisyys ja tulevat tapahtumat voisivat vaikuttaa tässä yhteydessä kuin ajatuksiin? Ja sitähän läsnäolo juuri myös on, että ei anneta niiden vaikuttaa. Varmasti aika moni HOT-asiantuntija pitäisi tuota lausetta sisällöllisesti oikeana, vaikka se ei kovin hienosti ole muotoiltukaan.
Tässä valintakokeessa väite oli väärin, koska sitä ei ole mainittu ennakkomateriaalissa. Pointti oli vain se, että mielestäni on asiatonta tehdä tuollaisia väittämiä, jotka sisällöllisesti ovat oikein, mutta niitä ei ole valintakomateriaalissa. Tuolla laillako uudet opiskelijat halutaan valita?
t. tutkija itsekin
Vierailija kirjoitti:
Onko Hesan opiskelijoille jotain omaa face-ryhmää? Löysin ig:stä kompleksi ry:n tilin, kannattaako laittaa muita tilejä seurantaan? Onko blogisuosituksia?
Nyt ne postas ig:seen niiden discord-servusta ja fuksikirjeestä!
Opintopolussa tänään päivittyneet varasijat: kaikkien koejono Tre 7 -> 5 ja Tku 5 -> 3. Pisterajat tosin ei oo päivittyny yhtään siitä, mitä olivat tulosten julkaisun aikaan...
Vierailija kirjoitti:
Opintopolussa tänään päivittyneet varasijat: kaikkien koejono Tre 7 -> 5 ja Tku 5 -> 3. Pisterajat tosin ei oo päivittyny yhtään siitä, mitä olivat tulosten julkaisun aikaan...
Sieltä on jonottajat ottaneet sitovasti vastaan alempia toiveita (Jyväskylä tai Joensuu), että pääsee hommaamaan kämppää. Tuskin on vapautunut paikkoja T-kaupungeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ne kokeen loogisen päättelyn tehtävät eivät mitanneet loogista päättelykykyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on vain mun mielipide. Oon aina ollut ihan hyvä loogista päättelyä vaativissa asioissa, kuten matikassa, kemiassa, shakissa, mensan testeissä, pulmatehtävissä jne. Mutta kokeen loogisista tehtävistä sain vain yhden oikein. En oo tottunut tekemään tuon tyyppisiä sanallisia tehtäviä. Mun mielestä loogista päättelykykyä olisi pitänyt mitata kokeessa monipuolisemmin. Tehtävät eivät mitanneet matemaattis-loogista älykkyyttä, vaan eri tyyppistä loogista päättelykykyä.
Älykkäänä ihmisenä varmaan käsität, että kyllä nyt oli ihan omasta osaamattomuudesta kiinni tämä. Mullakin meni 3-4 väärin, vaikka olen myös hyvä juuri mainitsemissasi asioissa. Totesin vaan, että rajallinen on äly painetimanteessa. Tollasia tehtäviä on esim. Högskoleprovetissa, ka harjoittelumateriaalia kyllä löytyy.
Kyllä, harjoittelumateriaalia löytyy. Nuo ovat juuri sen tyylisiä logiikkatehtäviä, joita on helppo harjoitella. Mut jos niitä ei oo koskaan tehnyt, niin ne on vaikeita kun ei ymmärrä sitä logiikkaa niissä heti. Sellaiset numeeriset logiikkatehtävät mittaa musta paremmin älykkyyttä, koska niitä ei voi harjoitella samalla tavalla. Esim. mensan testissä tulosta on vaikea nostaa, vaikka harjoittelisi sen tyyppisiä tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä 2.14
Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...
A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.
B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.
C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.
D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.Artikkelista lainaus sivulta 35:
" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”Mallivastauksien mukaan vain d oikein.
Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.
En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.
Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.
Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.
7553 täällä vielä. Helle pehmentänyt aivoja, mutta aloin vielä muistelemaan, että olikos HOT enemmänkin käyttäytymisterapian poikanen kuin kog.? Siinä korostetaan toiminnan tärkeyttä. Englanniksi lyhenne ei ole HOT vaan ACT, joka suoraan myös korostaa toimintaa ja tekoja. Ajkatuksena on kirkastaa omata arvot ja sitten toimia niiden mukana. Ajatukset ja tunteet tulevat siinä sivussa "pakollisena painolastina", mutta niiden pohtimista ei nähdä tarpeellisena tai hyödyllisenä. Niistä yritetään päästää irti ja hyväksyä ne sellaisena kuin ne ovat. Hotissa käytetään paljon metaforia. Yksi on ilmapallo, jotta henkilö yrittää väkisin pitää veden pinnan alla. Ilmapallo kuvastaa ajatuksia ja tunteita. On tosi työlästä yrittää pitää ilmapalloa hallinnassa ja se rajoittaa mahdollisuuksia tehdä mitään mutaa. Sen sijaan siitä voi päästää irti, jolloin on vapaampi toimimaan haluamallaan tavalla.
tulipa paljon kirjoitusvirheitä, sori!!! :D
7552: Olen samaa mieltä siitä, että olisi ihan perusteltua käyttää esim Ravenin matriiseja, mikäli logiikkaosuuden tarkoitus olisi mitata älykkyyttä. Me emme kuitenkaan tiedä, onko se osuuden tarkoitus. Siitä olen aika varma, että validoidun älykkyystestin käyttäminen pääsykokeessa rikkoisi jotain yhdenvertaisuusperiaatetta. Kuten itsekin mainitsit, niin älykkyttä ei voida juurikaan kehittää harjoittelemalla. Suomessa ei voida rajata, että vain top 2% älykkäimmät sopivat psykalle. 2% oli tietysti täysi arbitraarinen luku, en osaa arvioida mihin raja asettuisi. Kovin oikeudenmukaiselta tuo edellä kuvailtu menettely ei tunnu, rajasta riippumatta.
Moro, ite kans pääsin sisään alempaan kohteeseen, ja kokeen virheet turhauttivat. Ajattelin tehdä oikaisuvaatimuksen, mutta en oikeastaan enää halua päästä ylempään. Mikäli se menisi läpi, onko tuo ylempi kohde pakko ottaa vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä 2.14
Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...
A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.
B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.
C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.
D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.Artikkelista lainaus sivulta 35:
" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”Mallivastauksien mukaan vain d oikein.
Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.
En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.
Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.
Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.
Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.
Vierailija kirjoitti:
Moro, ite kans pääsin sisään alempaan kohteeseen, ja kokeen virheet turhauttivat. Ajattelin tehdä oikaisuvaatimuksen, mutta en oikeastaan enää halua päästä ylempään. Mikäli se menisi läpi, onko tuo ylempi kohde pakko ottaa vastaan?
Oikaisuvaatimukseenhan pitää sisällyttää miltä osin vaatii muutosta niin kai siihen voi pyytää muutosta pisteytykseen muttei lopulliseen valintapäätökseen? Jos tulee hyväksytyksi ylemmäs kaikkien yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen, saa päättää ottaako vastaan alemman hyväksytyn vai ylemmän, joten voisin kuvitella, että vaikka sinulle toista paikkaa tarjottaisiin ei sitä tarvitse ottaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä 2.14
Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...
A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.
B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.
C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.
D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.Artikkelista lainaus sivulta 35:
" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”Mallivastauksien mukaan vain d oikein.
Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.
En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.
Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.
Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.
Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.
Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:
a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)
b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)
c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)
d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Hesan opiskelijoille jotain omaa face-ryhmää? Löysin ig:stä kompleksi ry:n tilin, kannattaako laittaa muita tilejä seurantaan? Onko blogisuosituksia?
Nyt ne postas ig:seen niiden discord-servusta ja fuksikirjeestä!
Miten löydän tämän ig:n? Minut hyväksyttiin opiskelijaksi (huomasin opintopolusta), mutta mitään sähköpostia en ole saanut enkä ole varma miten nyt edetä paikan vastaanottamisen jälkeen.
Kyllä on niin, että pisteytys on tehty virheellisten mallivastausten mukaan. Aloin tarkistamaan heti mallivastausten tultua omia vastauksiani artikkelienn avulla ja heti aloin huomaamaan virheitä. Sen verran olivat artikkelien asiat vielä tuoreessa muistissa. En ollut tässä vaiheessa vielä katsonut tietoa omasta sijoituksestani, olinko tullut valituksi. Jäin varasijalle. Onneksi kävi nyt niin, että pisteeni riittivät pääsemään 1. varasijalta sisään ja olen todella kiitollinen siitä! Olen silti harmissani tästä kokeesta, sillä ainakin 10 raakapistettä jäi minulta puuttumaan virheellisen arvostelun takia ja varmasti monella muullakin! Tsemppiä kaikille oikaisupyynnön tekijöille!