Lue keskustelun säännöt.
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
Todistusvalinta psykassa (suomenkielinen) oli vuonna 2021 vain ensikertalaisille, kuten muillakin hakupainealoilla. Logopedian todistusvalinta oli kaikille. On epätodennäköistä, että psykan todistusvalintaa laajennettaisiin kaikille.
Olet yhteishaussa ensikertalainen, jos sinulla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettua Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa etkä ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Vanhemmat keskeneräiset opinnot tai ulkomailla suoritettu tutkinto pitävät sinut ensikertalaisena.
Psykan todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, muu reaali, yksi kieli. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä. Logopediassa on muutoin sama pisteytys, mutta reaaleissa katsotaan kaksi eniten pisteitä antavaa, eikä psykasta saa extrapisteitä - se pisteytetään kuten biologia ja kemia.
Suomenkieliset koulutukset ovat yhteisvalinnassa/valintakoeyhteistyössä keskenään. Ruotsinkielisiin haetaan Åbo Akademin gemensamma urvalsprovilla. ÅA:iin voi hakea ilman kielikoetta, jos keskipitkä ruotsi on L tai pitkä ruotsi E.
Jyväskylän avoimen väylässä haettiin vuonna 2021 psykan aineopintojen painotetulla keskiarvolla. Ei pääsykoetta. Siitä valmistuu FM:ksi, jolla pääsee tohtoriopintoihin, tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään, konsultiksi jne. mutta ei pätevöidy psykologiksi.
Maisterihakuun vaaditaan kotimainen tai ulkomainen vähintään alempi korkeakoulututkinto sekä psykan perus- ja aineopinnot vähintään arvosanalla 3 (hyvä).
Logopedian avoimen väylä (Oulu) koostuu perusopinnoista, ja on niin suosittu, että opiskelupaikat saatetaan joutua arpomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyödyllisiä linkkejä:
- Yhteisvalinnan tiedotussivu
- Opintopolku
- Todistuksen pisteytys
Pisteytystyökaluja:
- Korkeakouluun.com
- Todistusvalinta.fi
Vipunen (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Pistevipunen (kaikki pisterajat valintatavoittain)
https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20kork…
Psykan todistusvalinnan pisterajat ovat olleet noin 130-140 pisteessä. 130 pistettä saa pitkällä matikalla E-rivillä, lyhyellä tarvitaan yksi L. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Logon pisterajat ovat 120 pisteen tuntumassa (huom! hieman eri pisteytys kuin psykassa).
Koepisteitä psykassa tarvittiin n. 108-120 skaalattua pistettä (max. 120 p), Helsinkiin täydet skaalatut pisteet (ei tarkoita täysiä raakapisteitä itse kokeesta). Helsingin maisterin lopulliset pisteet (14/20) tulivat erillisestä etätehtävästä. Pisteraja kokeesta oli n. 106 pistettä. Avoimen väylän raja psykassa oli aineopintojen ka n. 4,5 ja logossa perusopintojen 5,0 jonka saavuttaneiden kesken paikat arvottiin.
Psykologian opetuksen painopistealueet yliopistoittain:
Helsinki (lääketieteellinen tdk):
kliininen psykologia, neuropsykologia, kognitiivinen ja havaintopsykologia, kehityspsykologia, persoonallisuus- ja terveyspsykologia, neurotiede
Joensuu (filosofinen tdk):
kliininen psykologia, elämänkulku, koulutettavuus, interventiot, perheet ja parisuhteet, työelämä, sosiaaliset erot sekä sivuaineina oikeuspsykologia ja työ- ja organisaatiopsykologia
Jyväskylä (kasvatustieteiden ja psykologian tdk):
kliininen psykologia, kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia, persoonallisuus- ja työpsykologia
Oulu (kasvatustieteiden tdk):
työ- ja organisaatiopsykologia, työhyvinvointi, muuttuva työelämä ja teknologia sekä lasten ja nuorten sosioemotionaaliset häiriöt ja niihin liittyvät psykologiset interventiot
Tampere (yhteiskuntatieteiden tdk):
kehityspsykologia, persoonallisuuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden psykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, työ-ja organisaatiopsykologia sekä psykologian tutkimusmenetelmät
Turku (yhteiskuntatieteiden tdk):
kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, psykologian tutkimusmenetelmät ja evoluutiopsykologian kokonaisuus
Psykonet-verkosto tarjoaa yhteisiä kursseja kaikille psykan opiskelijoille.
Kaikki yliopistot tuottavat saman kelpoisuuden ja näihin yhdenmukaisiin opintoihin menee melkein koko tutkinto. Painotuksilla on enemmän merkitystä yliopiston tutkimustoiminnassa. Kursseja ja opintokokonaisuuksia saa suoritettua toisista yliopistoista myös JOO-opintoina tai avoimesta yliopistosta. Hae huoletta lähimpään/mieluisimpaan yliopistoon, vaikka ei olisi suosikkipainotuksellasi!
YO-KIRJOITUKSET JA KOROTTAMINEN
• Keskiverron todistuksen korottaminen hyväksi tai täydentäminen reaalilla/matikalla on todennäköisesti helpompaa kuin pääsykoeväylä, mutta psykassa vain ensikertalaisten ulottuvilla.
• Tutkintoa voi täydentää eri oppimäärällä kuin alkuperäiset kirjoitukset: matikan tai kielen voi vaihtaa pitkään tai päinvastoin pitkän lyhyeen. Se ei vaadi kurssien suorittamista.
• Lyhyttä matikkaa ei tarvitse vaihtaa pitkäksi. Hyvin kirjoitettu lyhyt antaa enemmän pisteitä kuin keskinkertaisesti kirjoitettu pitkä (esim. lyhyen M 0,9 pistettä enemmän kuin pitkän C).
• Pitkän matikan vaihtaminen lyhyeksi voi suhteessa työmäärään olla hyvinkin kannattava vaihtoehto!
• Fysiikkaa ei ole pakko olla, seuraavaksi paras reaali (historia tai katsomusaine) antaa vain 2 pistettä vähemmän.
• Jos ruotsi taipuu paremmin kuin enkku, ruotsin voi vaihtaa pitkäksi, tosin keskipitkän L antaa pisteitä enemmän kuin pitkän kielen E.
• Lyhyen kielen L antaa pisteitä enemmän ja E saman verran kuin pitkän M. Jopa enkun voi kirjoittaa uusiksi lyhyenä!
5L paperit lyhyellä matikalla ja lyhyellä kielellä ilman fysiikkaa antaa jopa 142,4 pistettä. Sillä on toistaiseksi päässyt minne vaan.
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafisena
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukkona
https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Korkeakoulupaikan%20vastaanottaneet%2…
tekstinä (vanha)
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Tilastoja ylioppilaskirjoituksista
https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot
https://svenska.yle.fi/a/7-10000948
https://yotilastot.fi/
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Y…
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Y…
Ylen juttu kirjoitusten korottamisesta (2/21)
https://yle.fi/uutiset/3-11757311
VALINTAKOE JA TILASTOTIEDE
Pääsykoevaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina. Ennakkoon luettavaa tilastokirjaa ei enää ole, eikä tilaston osaamista enää edellytetä samassa laajuudessa. Tilastollisten menetelmien ymmärtäminen on edelleen tarpeen, että ymmärrät tieteelliset artikkelit ja niissä esiintyvät metodit! Se helpottaa ja nopeuttaa artikkelien haltuunottoa huomattavasti.
Valintakoevaatimukset julkistetaan loka-marraskuussa. Mahdollinen ennakkomateriaali julkaistaan yo-kirjoitusten jälkeen noin kuukautta ennen pääsykoetta.
Miten voi valmistautua ennalta tuntemattomaan pääsykokeeseen?
• Harjoittele artikkeleiden lukemista. Niissä on oma rakenteensa ja kielensä.
• Harjoittele englanninkielisten artikkelien lukemista!
• Harjoittele artikkelin lukemista aikapaineessa! Saat käyttää lukemiseen max. 30 min.
• Käy läpi tilastollisten menetelmien perusteita.
• Harjoittele erilaisten taulukoiden lukemista ja tulkitsemista!
• Lue vanhoja pääsykoeartikkeleita! Tee muistiinpanot kuten teet tulevista artikkeleista, mutta älä opettele ulkoa!
• Analysoi vanhoja artikkelipääsykokeita hahmottaaksesi minkä tason asioita niissä kysytään. Poimitko oikeat asiat muistiinpanoihisi?
• Tee mitä tahansa älypähkinöitä/aivojumppaa! Netistä ja kirjastosta löytyy.
• Lue paljon englanniksi mitä vaan (esim. fantasiakirjoista opit päättelemään erikoista termistöä, jota et tunne)
• Treenaa näppäilemään nelilaskinta nopeasti ja tarkasti.
• Etsi itsellesi sopivimmat opiskelu- ja muististrategiat (netistä tai kirjastosta).
• Tutustu rentoutumistekniikoihin (esim. mindfulness) ollaksesi rennompi ja kestävämpi.
• Nyt saa olla välineurheilija: osta ne ihanat tussit, jos ne motivoivat sinua!
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L., Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Loogista päättelyä on psykassa, logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä. Kokeessa jaettuja artikkeleita on Vakavassa ja farmasiassa.
https://tkt-yhteisvalinta.fi/vanhat-valintakokeet/
Varjovalmennuksen maksuton materiaali
https://www.varjovalmennus.fi/kurssit/psykologia/
HY:n avoimen maksuttomat verkkokurssit Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen 1 ja 2
https://courses.helsinki.fi/fi/ayvalt-103
https://courses.helsinki.fi/fi/ayvalt-104
KvantiMOTV
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/intro.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VUODEN 2021 MATERIAALI
1. Hajian-Tilaki, K. (2013): Receiver Operating Characteristic (ROC) Curve Analysis for Medical Diagnostic Test Evaluation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3755824/
2. Harris, J.M. et al (2019): Neuropsychological Differentiation of Progressive Aphasic Disorders
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jnp.12149
3. Hyvönen, K. at al (2018): Profiles of Nature Exposure and Outdoor Activities Associated With Occupational Well-Being Among Employees
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00754/full
4. Jehkonen, M. & Yliranta, A. (2015): Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt eli apraksiat
https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/jehkonen_ylira…
5. Kohonen, I., Kuula-Luumi, A. & Spoof, S.-K. (2019): Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa – Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Luvut 3 ja 4.
https://tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi/ihmistieteiden-eettinen-en…
6. Levy, E. et al (2020): The effects of intensive speech treatment on intelligibility in Parkinson's disease: A randomized controlled trial
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2589537020301735
7. Puolakanaho, A., Kiuru, N., & Lappalainen, P. (2019): HOT-pohjaiset verkko- ja mobiili-interventiot nuorten koulutyön tukena
https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/puolakanaho_ki…
Ensimmäisessä artikkelissa on lukuisten kirjoitusvirheiden lisäksi virhe yhdessä kaavassa, oikea kaava selviää tekstistä. Erityisen paljon kysymyksiä herätti kolmosartikkelin taulukoiden tulkinta.
Kokeessa jaettu artikkeli:
https://pubs.asha.org/doi/abs/10.1044/2017_AJSLP-17-0043
Vuonna 2020 ei poikkeusoloista johtuen ollut ennakkomateriaalia.
VUODEN 2019 MATERIAALI
1. Kantola, L. & Pirttimäki, T. & Nokia, M. S. (2017). Aikuisiän neurogeneesi hippokampuksessa mahdollistaa joustavan toiminnan. Psykologia, 52 (06), 436-456.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/kantolaym2017.p…
2. Keiski, P., Helminen, M., Lindroos, M., Kommeri, H., & Paavilainen, E. (2018) Nainen perheväkivallan tekijänä – ryhmäinterventio väkivaltakäyttäytymisen loppumiseksi. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018: 55: 143–155.
https://journal.fi/sla/article/download/70265/31280
3. Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru & Korpela, Kalevi & Mauno, Saija & Sianoja, Marjaana. (2017). Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla. Psykologia, 52 (04), 293-306.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/kinnunen_ym_psy…
4. Koivusalo, Laura & Aunola, Kaisa & Bertram, Raymond & Ryba, Tatiana V. (2018). Urheilija vai opiskelija? Urheilulukiolaisten identiteettiprofiilit. Liikunta ja tiede, 55 (2-3), 80-87.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58736/koivusaloaunolaetal…
5. Kontu, Elina & Ullgren, Iira-Maria & Törmänen, Minna & Nislin, Mari & Pirttimaa, Raija. (2013). Savant-lahjakkuus ja yleisen älykkyyden käsite. NMI-bulletin, 2013, Vol. 23, No. 1.
http://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kontu-ym.pdf
6. Linnansaari, A & Hankonen, N. (2019) Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kirjasta: Terveyden psykologia (toim. Sanna Sinikallio), 5, s. 89-134.
https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/miten_terveysk…
7. Pohjola, M., Kykyri, V.-L., & Laitila, A. (2018). Neuvottelu vastuusta ja toimijuudesta yhteistyön kehittämiseen liittyvässä konsultaatiossa. Psykologia, 53 (05-06), 386-401, 449.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/pohjola_ym.psyk…
8. Psykologian valintakoe 2019 - Tilastomatematiikan materiaali ja korjaussivu.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/tilastomateriaa…
9. Pyykönen, H., ym. (2019) Ajokyvyn arviointi MoCA-menetelmällä Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa. Lääkärilehti 11/2019 vsk 74, 686-694.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314524/SLL112019_686.p…
10. Silvonen, J. (2017) Sielutieteestä psykologiaan – suomalaisen psykologiahistorian haasteita. Psykologia, 52 (02-03), 84-94.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/silvonen_sielut…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VUODEN 2018 MATERIAALI
1. Arkkila, E., Smolander, S. & Laasonen, M. (2013). Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus. Duodecim, 129, 200-207.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/arkkila_2013_mo…
2. Berg S., Poutanen, M., Kangas, T., Peltomaa, K., Korkman, M., Lahti-Nuuttila, P. & Hokkanen, L. (2014). Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin. Psykologia, 49, 41-63.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/berg_2014_eri_n…
3. Laakasuo, M., Palomäki, J. & Lappi, O. (2015). Pokerin psykologiaa. Psykologia, 50, 180-193.
https://www.researchgate.net/profile/Jussi_Palomaeki/publication/301358…
4. Lyytinen, P. (2011). Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana. Psykologia, 2-3, 99-107.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/lyytinen_2011_v…
5. Nummenmaa, L. (2016). Tunteiden neurobiologia. Suomen Lääkärilehti, 71, 725-731a.
https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/nummenmaa_2016…
6. Närhi, V., Peltomaa, K., & Aro, M. (2014). Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta?. NMI-Bulletin, 24, 4-18.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47173/narhipeltomaaaronmi…
7. Pihko, H. & Vanhatalo, S. (2014). Aivojen kehityksestä. Kirjassa: Lastenneurologia, Duodecim, 12-20.
https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/pihko_2014_aiv…
8. Taipale, J. (2017). Vakiintunut väliaikaisratkaisu: addiktio, itsesäätely ja toistaminen. Psykoterapia, 36, 169-181.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56506/1/taipalevakiintunu…
Vuoden 2018 tilaston lisämateriaali
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/psykologia_2018…
Jos näidenkin jälkeen kaipaat lisää luettavaa, suomenkielisiä artikkeleita löytyy kirjastosta (Psykologia-lehti, Samalta viivalta -kirjat) ja suomen- ja englanninkielisiä Google Scholarista.
Psykan opinnot, kun on jo aiempia opintoja (tiedot poimittu vanhoista keskusteluista, juuri sinun tilanteesi katsotaan yksilöllisesti sen jälkeen, kun olet päässyt sisään):
• Perusopintojen kurssit ovat samat kaikissa yliopistoissa, joten yksittäinen kurssi todennäköisesti hyväksytään suoraan toiseen yliopistoon.
• Aineopinnoissa on eroja, toisen yliopiston yksittäisiä kursseja ei välttämättä hyväksytä, jos täysin vastaavaa kurssia ei ole omassa yliopistossa.
• Kokonaisuudeksi sidotut perus- ja aineopinnot hyväksytään sellaisenaan riippumatta yliopistosta, missä ne on suoritettu.
• AMK-opintoja hyväksiluetaan lähinnä kieli- ja yleisopintojen osalta sekä osia vapaavalintaisiin opintoihin. Pakollisia psykan kursseja niillä ei voi korvata.
• Opinnot vanhenevat nykyään, yli 10 vuotta vanhoja opintoja (kokonaisuuksissa kokonaisuuden suorituspäivä) ei välttämättä enää hyväksytä osaksi uutta tutkintoa!
• Hyväksiluvun suorituspäivämääräksi tulee alkuperäinen suorituspäivämäärä. Jos ei saa tutkintoa valmiiksi ennen kuin 10 v tästä on kulunut, pitää hyväksiluettuja kursseja uusia.
• Jos olet opiskellut saman yliopiston avoimessa yliopistossa, kaikki kurssisuoritukset ovat jo opintorekisterissä.
- Helsingin kandissa ja Oulussa ei hyväksytä aiempaa toisen aineen korkeakoulututkintoa, vaan joudut suorittamaan psykan kandintutkinnon ennen kuin voit aloittaa maisteriopinnot. Osia aiemmasta tutkinnosta voidaan hyväksilukea yllä esitettyjen suuntaviiojen mukaisesti. Helsingissä se tarkoittaa noin 40 op.
- Tampereella katsotaan tapauskohtaisesti.
- Joensuu, Jyväskylä ja Turku ovat sitä mieltä, että kandia ei tarvitse tehdä, jos on jo kandintutkinto. Psykan perus- ja aineopinnot sekä pääaineopiskelijalle pakolliset kurssit riittävät. Huom! Pääaineopiskelijan aineopinnot ovat laajemmat kuin sivuaineopiskelijoiden (eroa on noin 40 op).
- Helsingin maisterissa pääsee suorittamaan suoraan maisteria. Lisäksi kaikille tulee siltaopintoja (valitse ensin valikosta psykologian maisteriohjelma). Joku Helsingin kandiin päätynyt maisterihakija laski, että kandiväylää pitkin tutkinto on noin 32 op pidempi kuin maisterihaussa.
- Oulun yliopisto alkaa tarjota maisteriopintoja vasta, kun vuonna 2021 aloittaneet ekat omat opiskelijat ovat siinä vaiheessa. Kannattaa silti hakea Ouluunkin, jos se sopii omiin suunnitelmiin, jotain opiskeltavaa löytyy aina.
Oli psykologian maisterin tutkinto mitä tahansa reittiä pitkin suoritettu, se sisältää kaikilla pakolliset alakohtaiset kurssit. Tutkintoon kuuluu myös yleisopintoja ja vapaavalintaisia opintoja, kaikki 330 op ei ole tiukkaa psykologiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vaihtoehdoksi erityisesti psykalle?
Jos olet tuore ylioppilas, etkä nyt päässyt, voi ensikertalaisuutta varjella hetken ja yrittää uudestaan. Jos välivuosia on takana jo useita, kannattaa muita vaihtoehtoja jo pohtia tosissaan.
Vaihtoehtoja haarukoidessasi mieti ensimmäiseksi mikä sinua psykologiassa kiinnostaa ja tunnista sen jälkeen millä alalla on samoja teemoja. Mieti myös mitä haluaisit työksesi tehdä. Kaikki eivät halua auttamisammattiin, mutta jos juuri se kiinnostaa eniten, psykoterapeutiksi voi päästä myös muuta väylää pitkin.
Kiinnitä huomiota valitsemasi koulutusalan tasoon. Jos haluat opiskella tiedettä, sitä tarjotaan yliopistossa. Jos haluat käytännöllisemmät opinnot, oikea osoite on AMK tai jopa ammattikoulu, amistutkinto ei poista ensikertalaisuutta! Sekä avoimet yliopistot että avoimet AMK:t järjestävät niin maksuttomia tutustumiskursseja (esim. HY) kuin kokonaisia opintokokonaisuuksia välivuotta pitäville, joilla voi hakea opinto-oikeutta! Jo yksi kurssi voi osoittaa haluatko mieluummin opiskella yliopistossa vai AMK:ssa. Mieti myös työllistymistä, siinä on eri alojen välillä isoja eroja.
Tutustu valitsemaasi alaan huolella! Mikään ala ei korvaa psykologiaa eivätkä eri alat ole keskenään rinnasteisia. Koulutusalan ei myöskään tarvitse liittyä mitenkään psykologiaan, vaikka olisikin ollut alkujaan siitä kiinnostunut!
Esimerkkejä:
• Sosiaalipsykologia (psykologia keskittyy yksilöön, sosiaalipsykologia yksilöön ryhmän jäsenenä, hyvä koulutus organisaatiopuolelle)
• Sosiologia (ihmisten keskinäinen vuorovaikutus)
• Sosiaalityö (yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi, sosiaaliturvajärjestelmä, konkreettista auttamista ja varma työllistyminen, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Teologia (yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hengellistä toimintaa ja kasvua, "sielutiede", Helsingissä oikeus psykologiaan sivuaineena. Lukion opettaja, terapiatyö, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Erityispedagogiikka (erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oppimaan auttaminen, Luki-testien yms. tekoa, varma työllistyminen, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Yleinen ja aikuiskasvatustiede (kehitys, kasvaminen, oppiminen, motivaatio, persoonallisuus, HR, työelämä ja organisaatiot)
• Kasvatuspsykologia (Oulussa oma aineensa, Helsingissä luokanopettajan pääainemahdollisuus), soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi
• Logopedia (puheen, kielen ja vuorovaikustaitojen kehitys, kuntoutus/auttamisammatti, varma työllistyminen, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Liikuntatieteet (liikuntakasvatus, terveyskäyttäytyminen, urheilupsykologia)
• Terveystieteet (soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi
• Sosionomi (kasvatuksen, ohjauksen ja sosiaalityön tehtävät, koulukuraattori, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (mielenterveyspuolelta soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Toimintaterapeutti (kuntoutus, testaus, tutkimus, neuro, soveltuu terapeutin pohjakoulutukseksi)
• Yhteisöpedagogi (työyhteisökehittäminen, nuorten ja aikuisten koulutus ja ohjaus)
Psykologiasta tuttuja elementtejä käytetään myös esim. kauppatieteissä (markkinointi, johtaminen, työelämä) ja viestinnässä. Moni psykologiasta kiinnostunut on samoista syistä kiinnostunut esim. filosofiasta tai biologiasta.
Koulutus ei määrittele työuraa: samoihin tehtäviin (kliinisen psykologin työtä lukuun ottamatta) voi päätyä hyvinkin monenlaisella koulutuksella. Muista maisterihaku! Maisterihakuja on psykan lisäksi myös moniin mielenkiintoisiin aineisiin, joita ei opeteta kandintutkintoina. Esimerkiksi kognitiotiede, neurotiede, johtamisen psykologia, sosiaali- ja terveystutkimuksen johtaminen.
Uudelleenkouluttautuminen on aina mahdollista ja radikaalitkin suunnanmuutokset sallittuja.
Ulkomailla opiskelu: keskustelussa ulkomaista on esiintynyt lähinnä Ruotsi, Hollanti ja Britannia/Skotlanti, joskus myös Norja ja Tanska. Hollannissa on englanninkielinen kandiohjelma ja karsinta tapahtuu ekan vuoden opintomenestyksellä, Ruotsiin haetaan yo-todistuksella (korotuksia ei lasketa) tai Högskoleprovetilla. Tärkeä huomio! Jos koulutus ei lähtömaassa pätevöitä psykologiksi (esim. se vaatisi tohtorintutkinnon, mutta on opiskellut vain maisteriksi), pätevöityminen psykologiksi Suomessa vaatii suomalaiset psykologian maisteriopinnot. Niihin päästäkseen täytyy osallistua pääsykokeisiin kaikkien hakijoiden tavoin, ohituskaistaa tai erillisopintomahdollisuutta ei ole.
Psykoterapeuttihaun pohjakoulutukset:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/ammatillinen-ja…
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/taydennyskoulutus/psykoterapeu…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2021 kohti normaalia, logoyhteisvalinta
https://www.vauva.fi/keskustelu/3812111/psykologia-2021
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Logopedian vähän hiljaisemmat ketjut:
2020
https://www.vauva.fi/keskustelu/3661723/logopedia-2020
2019
https://www.vauva.fi/keskustelu/3461853/logopedian-paasykoe-2019
Näin on julistettu vuosi 2022 - juuri sinun vuotesi! - avatuksi!
WAU! Teit sen :) Tästä se taas alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Lisäiskö joku tähän sen päivän kun ilmoitetaan kevään yhteishausta ja hakuvaatimukset. Sitäkin aina jännätään, vaikka ne ei hirveästi koskaan muutu vaikka kuinka toivottaisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Lisäiskö joku tähän sen päivän kun ilmoitetaan kevään yhteishausta ja hakuvaatimukset. Sitäkin aina jännätään, vaikka ne ei hirveästi koskaan muutu vaikka kuinka toivottaisiinkin.
Päivämääriä ei ole julkaistu vielä. Loka-marraskuussa tulee hakuvaatimukset.
Olettehan huomanneet, että nyt syksyn yhteishausta eteenpäin haku tehdään uudessa Opintopolussa?
https://beta.opintopolku.fi/konfo/fi/
Tämä on keskustelupalsta, ei mikään netin ilmoitustaulu.
Kävin katsomassa omat raakapisteet ja jotenkin huojentavaa oli, että huonoiten oli mennyt se etukäteismateriaali, eli 2 tehtävä. En käyttänyt lukemiseen, kuin pari viikonloppua. Antaa toivoa, että jos otan ensi vuonna lomaa pääsykoemateriaalin lukua varten koko kuukaudeksi saattaisin pärjätä paremmin. Se englannin kielinen yllärikin ja logiikka oli mennyt paremmin kuin luulin. Ei muuta kuin treenaamaan matematiikkaa.
Mutta mistä pääsee näkemään sen kokeen kokonaisuudessaan. Haluaisin tehtäväkohtaisesti nähdä miten vastasin. En enää muista. Ja ihmeellistä on, että todellakin luulin, että ennakkomateriaaliin liittyvä osio meni hyvin ja se logiikka ja englanti huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on keskustelupalsta, ei mikään netin ilmoitustaulu.
Tämä keskustelu onkin käynnissä jo kuudetta vuotta samasta teemasta. ❤️
Haluatko opiskelemaan psykologiaa?
• Psykaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
• Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon voi hakea aiemmalla korkeakoulututkinnolla.
• Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä psykan kandi + filosofian maisteri pääaineena psykologia.
Haluatko opiskelemaan logopediaa?
• Puheterapeutiksi voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
• Oulussa on myös avoimen väylä.
Psyka on avointen yliopistojen kestosuosikki! Myös logopediaa voi lukea avoimessa! Psykasta on lisäksi tarjolla työ- ja organisaatiopsykaa (perus- ja aineopinnot) sekä oikeuspsykaa (jos sinulla sattuu olemaan oikeustieteellinen koulutus).
Psyka on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Logopedia on helpompi. Vuonna 2021 psykologiaa tai logopediaa pyrki opiskelemaan noin 9 350 hakijaa, joista vain psykaan noin 6 200 ja vain logoon alle 2 000 (lähde Yle).