Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet kvaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

Yritän vielä kerran, vaikka se sun kanssa vaikuttaa toivotonta olevankin. Jätetään mielikuvitusleikki minimiin, jospa se selventäis asiaa. Halusit kuitenkin tuolla aiemmin kovasti saada tähän selvyyden.

19-vuotiaat kympintytöt ovat takakireitä jankkaajia. Voidaan myös ajatella, että suklaakonvehdit maistuvat hyvältä.

Jankkaajat voivat silti olla muitakin kuin edellä mainittuja. Myös salmiakit voivat maistua hyvältä, mutta se ei liity mitenkään suklaakonvehteihin. (Koita nyt hyvä ihminen päästä tässä ajatuksessa abstraktille tasolle, äläkä ala jauhamaan mistään maitoallergioista tai makumieltymyksistä)

Kuulostat todella ikävältä ihmiseltä. Alun perin pointti mulla oli se, että väite "19-vuotiaat kympintytöt ovat jankkaajia" ei pidä paikkaansa. Sulla ei ole mitään perusteita tälle väitteelle. Sulla pitäisi olla jokin tutkimus, jolla osoitat, että iän /koulumenestyksen ja jankkaamisen välillä on jokin yhteys. Kuulostaa siltä, että yrität vain halventaa "19v kympintyttöjä". Ehkä et oo itse niin menestynyt koulussa ja siitä on jäänyt jotain katkeruutta?

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Siis tämä. Itse oon ainakin tällä hetkellä aivan solmussa koko tehtävän kanssa, vaikka oon yliopistossa muutaman kurssillisen tilastotiedettä lukenutkin. Enkä siksi ota kantaa siihen, mikä oli tässä tapauksessa oikein.

Mua nyt lähinnä kiinnostaa, että missä kohti artikkelia kerrotaan, ettei prevalenssia tarvitse huomioida? Tämä lyhyt kaava on vain ja ainoastaan esitetty pienellä präntillä taulukon alla ilman avaavia selityksiä. Bayesia sen sijaan on avattu ja prevalenssin vaikutuksesta kerrottu pariinkin otteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet kvaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

Yritän vielä kerran, vaikka se sun kanssa vaikuttaa toivotonta olevankin. Jätetään mielikuvitusleikki minimiin, jospa se selventäis asiaa. Halusit kuitenkin tuolla aiemmin kovasti saada tähän selvyyden.

19-vuotiaat kympintytöt ovat takakireitä jankkaajia. Voidaan myös ajatella, että suklaakonvehdit maistuvat hyvältä.

Jankkaajat voivat silti olla muitakin kuin edellä mainittuja. Myös salmiakit voivat maistua hyvältä, mutta se ei liity mitenkään suklaakonvehteihin. (Koita nyt hyvä ihminen päästä tässä ajatuksessa abstraktille tasolle, äläkä ala jauhamaan mistään maitoallergioista tai makumieltymyksistä)

Kuulostat todella ikävältä ihmiseltä. Alun perin pointti mulla oli se, että väite "19-vuotiaat kympintytöt ovat jankkaajia" ei pidä paikkaansa. Sulla ei ole mitään perusteita tälle väitteelle. Sulla pitäisi olla jokin tutkimus, jolla osoitat, että iän /koulumenestyksen ja jankkaamisen välillä on jokin yhteys. Kuulostaa siltä, että yrität vain halventaa "19v kympintyttöjä". Ehkä et oo itse niin menestynyt koulussa ja siitä on jäänyt jotain katkeruutta?

ei olekaan t. jankkaaja (ei kympintyttö eikä 19v.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet kvaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

Yritän vielä kerran, vaikka se sun kanssa vaikuttaa toivotonta olevankin. Jätetään mielikuvitusleikki minimiin, jospa se selventäis asiaa. Halusit kuitenkin tuolla aiemmin kovasti saada tähän selvyyden.

19-vuotiaat kympintytöt ovat takakireitä jankkaajia. Voidaan myös ajatella, että suklaakonvehdit maistuvat hyvältä.

Jankkaajat voivat silti olla muitakin kuin edellä mainittuja. Myös salmiakit voivat maistua hyvältä, mutta se ei liity mitenkään suklaakonvehteihin. (Koita nyt hyvä ihminen päästä tässä ajatuksessa abstraktille tasolle, äläkä ala jauhamaan mistään maitoallergioista tai makumieltymyksistä)

Kuulostat todella ikävältä ihmiseltä. Alun perin pointti mulla oli se, että väite "19-vuotiaat kympintytöt ovat jankkaajia" ei pidä paikkaansa. Sulla ei ole mitään perusteita tälle väitteelle. Sulla pitäisi olla jokin tutkimus, jolla osoitat, että iän /koulumenestyksen ja jankkaamisen välillä on jokin yhteys. Kuulostaa siltä, että yrität vain halventaa "19v kympintyttöjä". Ehkä et oo itse niin menestynyt koulussa ja siitä on jäänyt jotain katkeruutta?

ei olekaan t. jankkaaja (ei kympintyttö eikä 19v.)

Olen Anja Jankka

Table 1. Frequencies of test outcome for n1 patients with disease and n2 patients without disease

Summary Indices of Test Performance

TPF=True Positive Fraction (Sensitivity)= TP/ (TP+FN)= a/(a+c)

FNF=False Negative Fraction (1-Sensitivity)= FN/ (TP+FN)= c/(a+c)

TNF=True Negative Fraction (Specificity)= TN/ (TN+FP)= d/(b+d)

FPF=False Positive Fraction (1-specificity)= FP/ (TN+FP)= b/(b+d)

PPV=Positive Predicted Value=TP/(TP+FP)=a/(a+b)

NPV=Negative Predicted Value=TN/(TN+FN)=d/(c+d)

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Keskiverto keskusteluun osallistuja ei ole 19-v (he ovat pääsääntöisesti Jodelissa). Täällä on paljon aikuisia alanvaihtajia ja monella on kuulunut aiempaan koulutukseen tilastotiedettä muodossa tai toisessa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Eli kokonainen taulukko olisi loogisemmin hämäystä kuin yksi yksittäinen lukuarvo tehtävän johdannossa? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Esitätkö lukuina, miten väestätason esiintyvyyden 10% huomioiminen laskelmassa auttaa tutkijaa tietämään, onko luomansa testi luotettava vai meneekö sen antama arvio testattavista aivan metsään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Esitätkö lukuina, miten väestätason esiintyvyyden 10% huomioiminen laskelmassa auttaa tutkijaa tietämään, onko luomansa testi luotettava vai meneekö sen antama arvio testattavista aivan metsään?

Sinusta on arvokkaampaa tietää kuinka hyvin testi ennustaa sairautta sellaiselle, jonka tilan me tiedämme? Sensitiivisyyden ja spesifisyyden me tiedämme jo. Voin hyvin olla väärässäkin ja odotan vastauksia innolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Esitätkö lukuina, miten väestätason esiintyvyyden 10% huomioiminen laskelmassa auttaa tutkijaa tietämään, onko luomansa testi luotettava vai meneekö sen antama arvio testattavista aivan metsään?

Sinusta on arvokkaampaa tietää kuinka hyvin testi ennustaa sairautta sellaiselle, jonka tilan me tiedämme? Sensitiivisyyden ja spesifisyyden me tiedämme jo. Voin hyvin olla väärässäkin ja odotan vastauksia innolla.

Tottakai se tutkittavan sairauden oikea tila pitää tietää! Eihän uutta testiä voisi muuten edes tutkia! Jos tuossa tutkimuksessa TP olisi 0 ja NP olisi 135, niin PPV olisi 0.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Esitätkö lukuina, miten väestätason esiintyvyyden 10% huomioiminen laskelmassa auttaa tutkijaa tietämään, onko luomansa testi luotettava vai meneekö sen antama arvio testattavista aivan metsään?

Sinusta on arvokkaampaa tietää kuinka hyvin testi ennustaa sairautta sellaiselle, jonka tilan me tiedämme? Sensitiivisyyden ja spesifisyyden me tiedämme jo. Voin hyvin olla väärässäkin ja odotan vastauksia innolla.

Ei arvokkaampaa, vaan se oli asia, jonka tehtävän tutkija halusi tietää uudesta itse kehittämästään testistä. Joten hän värväsi 50/50 tunnetusti lukihäiriöisiä ja ei-lukihäiriöisiä, testasi heidät uudella testillään. Nyt lasketaan, kuinka luotettavasti testi kummankin ryhmän tunnisti.

Ei arvokkuus liity tähän mitenkään. Haluisin kuulla perustelut, miten se 10% esiintyvyys liittyy tehtävänantoon.

Seinäjoella on mahdollista suorittaa Jyväskylän yliopiston perusopinnot psykologiassa 25 op. 

Jos suoritan sen, niin miten pääsen opiskelemaan psykologiksi? 

Nim. tradenomi, ei hajuakaan yliopiston käytännöistä

Vierailija kirjoitti:

Seinäjoella on mahdollista suorittaa Jyväskylän yliopiston perusopinnot psykologiassa 25 op. 

Jos suoritan sen, niin miten pääsen opiskelemaan psykologiksi? 

Nim. tradenomi, ei hajuakaan yliopiston käytännöistä

Samalla tavalla kuin kaikki muutkin, pääsykokeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on kaikki nyt jotain tilastotieteilijöitä ja monet selittää faktana ihan mitä sattuu

Tämä on täysin totta. Kirjoitan itse hyvinkin kärkkäästi ajoittain, vaikka en ole ollenkaan varma asiastani. Toivottavasti kukaan ei ota mitään kirjoituksia täällä absoluuttisena totuutena, vaikka kirjoittaja perustelisi asiansa hyvin. Sitä ei koskaan tiedä kuka siellä näytön takana näitä viestejä nakuttelee.

Keskustelu tuntuu muutenkin polkevan paikallaan eikä vaikuta siltä, että kukaan olisi oivaltanut mitään uutta pitkään aikaan. Olen taas palanut lähtöruutuun enkä osaa sanoa kumpi tapa on oikein. Kyllä minä ehkä kuitenkin kallistuisin 10% prevalenssin huomioimisen puoleen. Mielestäni on järjetöntä logiikkaa sanoa, että se oli hämäystä, jonka tarkoitus oli johtaa harhaan, samalla kun itse lisäilee sanoja ja tulkitsee tehtävänantoa oman mielen mukaan. Testille se PPV lasketaan joka tapauksessa, mutta tulos vaihtelee populaation mukaan. Tämä on selitetty ennakkomateriaalissa. Samaan aikaan ennakkomateriaalissa on esitetty 2x2 kaavio, jossa prevalenssia ei erikseen huomioida. Kaikki on nyt kiinni siitä, kuka tämän positiivisen tuloksen saanut henkilö on.

Esitätkö lukuina, miten väestätason esiintyvyyden 10% huomioiminen laskelmassa auttaa tutkijaa tietämään, onko luomansa testi luotettava vai meneekö sen antama arvio testattavista aivan metsään?

Sinusta on arvokkaampaa tietää kuinka hyvin testi ennustaa sairautta sellaiselle, jonka tilan me tiedämme? Sensitiivisyyden ja spesifisyyden me tiedämme jo. Voin hyvin olla väärässäkin ja odotan vastauksia innolla.

Ei arvokkaampaa, vaan se oli asia, jonka tehtävän tutkija halusi tietää uudesta itse kehittämästään testistä. Joten hän värväsi 50/50 tunnetusti lukihäiriöisiä ja ei-lukihäiriöisiä, testasi heidät uudella testillään. Nyt lasketaan, kuinka luotettavasti testi kummankin ryhmän tunnisti.

Ei arvokkuus liity tähän mitenkään. Haluisin kuulla perustelut, miten se 10% esiintyvyys liittyy tehtävänantoon.

Ennakkomateriaali antaa mielestäni aika vahvasti ymmärtää, että prevalenssi vaikuttaa PPV ja NPV ja tämä on nimenomaan ongelmallista. Artikkelissa ei esitetä tilannetta, jolloin prevalenssia ei tulisi huomioida. Paitsi tuossa taulukon kuvatekstissä, jota ei sen koommin avata. Että sen perusteella itse käyttäisin nyt 10% prevalenssia, vaikka kokeessa valitsinkin lyhyen kaavan. Artikkeliin palattuani en löydä yhtään sen parempia perusteluita tälle lyhyelle kaavalle.

Se prevalenssi on edelleen sisällä taulukon luvuissa. PPV kertoo tässä tapauksessa, että millä varmuudella testi erottelee oikeat positiiviset kaikkien positiivisten joukosta. Testiä testatessa on mielrkästä käyttää joukkoa, jossa prevalenssi on korkea.495

Toi 495 on typo

Kun testejä testataan tutkimusryhmälle, niin tietenkään siinä vaiheessa ei oteta väestön esiintyvyyttä huomioon. Jos on kyseessä harvinainen sairaus, jota esiintyy vaikkapa 0,1 prosentilla väestöstä, niin sittenhän pitäisi luoda asetelma, jossa tutkittavista yhdellä olisi sairaus ja 999 ei olisi sairautta. Eihän tässä olisi mitään järkeä. Tottakai järkevintä on tutkia testiä tutkimusryhmällä, jossa esiintyvyys on korkeampi. 50% esiintyvyys on testin tutkimusvaiheessa paras. Kun testiä lähdetään soveltamaan käytännön tilanteisiin, otetaan väestön esiintyvyys huomioon.

10% liittyy tehtävänantoon sillä tavalla, että tehtävänannossa sanotaan, että TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ LÄHDETÄÄN OLETUKSESTA, ETTÄ TIEDETÄÄN, ETTÄ 10%:lla väestöstä on lukihäiriö.