Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%
Jep, voimme lähteä oletuksesta, että Maa on litteä.
Sen jälkeen tutkimme asiaa.
Nyt sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Oletus on, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö. Tässä ei kuitenkaan tutkittu esiintyvyyttä.
Ei tietenkään tutkittu esiintyvyyttä, mutta esiintyvyys sisältyy aina PPV ja NPV ja se pitää huomioida tavalla tai toisella
Eihän sisälly AINA. Se v o i d a a n (can) laskea, jos haluaa tarkastella sitä populaatiossa
Mutta toisaalta artikkelissa tuodaan kahdesti esiin, että PPVn ja NPVn yksi ongelma on se, että prevalenssi vaikuttaa niihin. Miksi se ei tässä tilanteessa vaikuttaisi? Mikä on se jokin ennakkomateriaalista saatava informaatio, joka kumoaa tämän?
koska sitä ei tarvinnut tässä tehtävässä laskea sitä miten se esiintyy populaatiossa.
Ja missä kohti näin sanotaan? :D Perusteluja ihmiset, perusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%
Jep, voimme lähteä oletuksesta, että Maa on litteä.
Sen jälkeen tutkimme asiaa.
Nyt sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Oletus on, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö. Tässä ei kuitenkaan tutkittu esiintyvyyttä.
Ei tietenkään tutkittu esiintyvyyttä, mutta esiintyvyys sisältyy aina PPV ja NPV ja se pitää huomioida tavalla tai toisella
Eihän sisälly AINA. Se v o i d a a n (can) laskea, jos haluaa tarkastella sitä populaatiossa
Mutta toisaalta artikkelissa tuodaan kahdesti esiin, että PPVn ja NPVn yksi ongelma on se, että prevalenssi vaikuttaa niihin. Miksi se ei tässä tilanteessa vaikuttaisi? Mikä on se jokin ennakkomateriaalista saatava informaatio, joka kumoaa tämän?
koska sitä ei tarvinnut tässä tehtävässä laskea sitä miten se esiintyy populaatiossa.
Ja missä kohti näin sanotaan? :D Perusteluja ihmiset, perusteluja.
Tarkotatko artikkelissa vai tehtävässä. Nythän on oleellista se, mitä on kokeessa laskenut.
Vastaus löytyy kysymyksistä.
Laske aineiston perusteella a) testin sensitiivisyys
b)testin spesifisyys
c)Youdenin indeksi
d)(TESTIN) Positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukiTESTIN perusteella hänelle se luokitellaan.
e) (TESTIN) Negatiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa ei ole lukihäiriötä, kun hänelle uuden lukiTESTIN perusteella ei sitä luokitella
Missään kohtaan ei puhuta populaatiosta
Tehtävä1. Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 AINEIStossa kuvatulle lukitestille
Arvioidakseen kehittämänsä menetelmän toimivuutta tutkija on kerännyt 250 henkilön AINEISTON, joka muodostuu ....
....Aineistossa 125 henkilöllä ei ole todettu ja 125 on todettu Tulosten perusteella tutkija luokitteli AINEISTON
Vierailija kirjoitti:
Vastaus löytyy kysymyksistä.
Laske aineiston perusteella a) testin sensitiivisyys
b)testin spesifisyys
c)Youdenin indeksi
d)(TESTIN) Positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukiTESTIN perusteella hänelle se luokitellaan.
e) (TESTIN) Negatiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa ei ole lukihäiriötä, kun hänelle uuden lukiTESTIN perusteella ei sitä luokitella
Missään kohtaan ei puhuta populaatiosta
Tuo testijankkaus menee kyllä ihan ohi
aineistossa kuvatulle LUKITESTILLE!!!!
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä1. Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 AINEIStossa kuvatulle lukitestille
Arvioidakseen kehittämänsä menetelmän toimivuutta tutkija on kerännyt 250 henkilön AINEISTON, joka muodostuu ....
....Aineistossa 125 henkilöllä ei ole todettu ja 125 on todettu Tulosten perusteella tutkija luokitteli AINEISTON
Nyt menee tehtävän aineisto ja tutkimuksen aineisto sekasi. Tehtävän aineisto on kaikki se teksti mitä siinä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%
Jep, voimme lähteä oletuksesta, että Maa on litteä.
Sen jälkeen tutkimme asiaa.
Nyt sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Oletus on, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö. Tässä ei kuitenkaan tutkittu esiintyvyyttä.
What? Esiintyvyyden tutkiminen ei kyllä nyt liity mitenkään tähän tehtävään tai edes ennakkomateriaaliin. Esiintyvyys vaikuttaa PPV:n ja NPV:n. Ei sitä tarvitse erikseen tutkia, jotta se voitaisin huomioida :D Että se niistä puuroista ja velleistä. T. eri
Olemme siis samaa mieltä. Vastasin jollekin, joka kuvasi tehtävää toteamalla, että voihan sitä lähteä oletuksesta että maapalloa on litteä, sen jälkeen tutkitaan asiaa.
Esiintyvyys väestössä ei muutu tutkimalla uutta testiä. Eri asioita.
Litteyden pointti oli se, että voidaan olettaa ihan mitä tahdotaan. Se ei liity tutkittavaan testiin.
Tehtävässä on tarjottu epärelevanttia informaatiota, jota osa on käyttänyt. Se sama porukka sitten väittää, että 2x2-taulukko oli epärelevanttia informaatiota.
Siitä tässä väännetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä1. Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 AINEIStossa kuvatulle lukitestille
Arvioidakseen kehittämänsä menetelmän toimivuutta tutkija on kerännyt 250 henkilön AINEISTON, joka muodostuu ....
....Aineistossa 125 henkilöllä ei ole todettu ja 125 on todettu Tulosten perusteella tutkija luokitteli AINEISTON
Nyt menee tehtävän aineisto ja tutkimuksen aineisto sekasi. Tehtävän aineisto on kaikki se teksti mitä siinä on.
niin meni, mutta siis tämä:
Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille.
Sitten vain vastaamaan ne arvot sille testille
Se, että laitat sulkuihin sanan "TESTIN", ei tarkoita sitä, että se lukisi siellä oikeasti. Miksi a ja b kohdassa lukee "testin", mutta d ja e kohdassa ei?
On täysin itsestäänselvää, että PPV lasketaan testille. Testin PPV on kuitenkin eri populaatiossa, jossa prevalenssi on 10%, kuin populaatiossa, jossa prevalenssi on 50%. Me emme tiedä kumpaa tässä haettiin. Sitä ei voi tehtävänannon perusteella sanoa varmaksi. Tämä onkin ongelman ydin.
nii tossa ei ole määritelty että mille henkilölle. Testihenkilölle vai random henkilölle. Mutta koska pyydetään arvot aineistossa 1 esitetylle lukitestille, joka esitellään siinä taulukossa, niin olettaisi, että on kyse niistä henkilöistä siinä testissä
Tarkoituksena on tutkia näyttääkö testi oikein. Millä todennäköisyydellä positiivisen tuloksen saanut on oikeasti positiivinen, millä todennäköisyydellä negatiivinen. Negatiivisesta samat.
Tutkitaan testin hyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoituksena on tutkia näyttääkö testi oikein. Millä todennäköisyydellä positiivisen tuloksen saanut on oikeasti positiivinen, millä todennäköisyydellä negatiivinen. Negatiivisesta samat.
Tutkitaan testin hyvyyttä.
Eli???? Pitää ottaa 10% huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoituksena on tutkia näyttääkö testi oikein. Millä todennäköisyydellä positiivisen tuloksen saanut on oikeasti positiivinen, millä todennäköisyydellä negatiivinen. Negatiivisesta samat.
Tutkitaan testin hyvyyttä.
Eli???? Pitää ottaa 10% huomioon?
Ei. Vaan 50%, koska tiedetään, että testattavista puolet on lukihäiriöisiä.
KRITEERIT
lukihäiriö Ei-lukihäiriötä YHT
TESTIN TULOS lukihäiriö 105 30 135
Ei- lukihäiriötä 20 95 115
_________________________________________________________________________________________
YHT 125 125 250
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoituksena on tutkia näyttääkö testi oikein. Millä todennäköisyydellä positiivisen tuloksen saanut on oikeasti positiivinen, millä todennäköisyydellä negatiivinen. Negatiivisesta samat.
Tutkitaan testin hyvyyttä.
Eli???? Pitää ottaa 10% huomioon?
Ei. Vaan 50%, koska tiedetään, että testattavista puolet on lukihäiriöisiä.
Ai p= 0,50?
Ei me tarvita mitään erillistä p:tä, koska se sisältyy taulukon lukuihin.
Esiintyvyys vaikuttaa PPV:n ja NPV:n, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aina ja kaikkialla väestön esiintyvyys pitäisi ottaa huomioon laskuissa. Se on vain hyvä tiedostaa, että esiintyvyys vaikuttaa, jotta tietää, että tutkimusryhmälle lasketut PPV ja NPV vaihtelevat esiintyvyyden mukaan. Sensitiivisyyteen ja spesifisyyteen esiintyvyys ei vaikuta. Artikkelissa todetaan, että esiintyvyys vaikuttaa ennustusarvoihin, mutta siellä ei sanota, että PPV ja NPV pitäisi aina laskea väestön esiintyvyyden mukaan. Sitä paitsi monissa sairauksissa ja taudeissa esiintyvyys vaihtelee jatkuvasti, esim. korona.
Vierailija kirjoitti:
Esiintyvyys vaikuttaa PPV:n ja NPV:n, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aina ja kaikkialla väestön esiintyvyys pitäisi ottaa huomioon laskuissa. Se on vain hyvä tiedostaa, että esiintyvyys vaikuttaa, jotta tietää, että tutkimusryhmälle lasketut PPV ja NPV vaihtelevat esiintyvyyden mukaan. Sensitiivisyyteen ja spesifisyyteen esiintyvyys ei vaikuta. Artikkelissa todetaan, että esiintyvyys vaikuttaa ennustusarvoihin, mutta siellä ei sanota, että PPV ja NPV pitäisi aina laskea väestön esiintyvyyden mukaan. Sitä paitsi monissa sairauksissa ja taudeissa esiintyvyys vaihtelee jatkuvasti, esim. korona.
ugh
tää ROC jäi parhaiten mieleen