Sivut

Kommentit (5756)

Vierailija

Sanokaapa te, jotka laskitte sillä 10% esiintyvyydellä, että mitä saitte vastaukseksi ja minkä ROC-käyrän valitsitte ja millä perusteella?

Itse en saa järkevää Roc-käyrää muutako sillä, että lasken taulukosta ilman prevalenssia ne PPV NPV

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
10% liittyy tehtävänantoon sillä tavalla, että tehtävänannossa sanotaan, että TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ LÄHDETÄÄN OLETUKSESTA, ETTÄ TIEDETÄÄN, ETTÄ 10%:lla väestöstä on lukihäiriö.

Joo, olen itse sitä mieltä, että tuo on todella keljulla tavalla muotoiltu, jos oletetaan että sitä ei olisi tarvinnut huomioida. Se olisi pitänyt muotoilla niin että "väestössä 10% on lukihäiriö". Mietin, onkohan se tahallaan muotoiltu keljusti, jotta se johtaisi ihmisiä harhaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10% liittyy tehtävänantoon sillä tavalla, että tehtävänannossa sanotaan, että TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ LÄHDETÄÄN OLETUKSESTA, ETTÄ TIEDETÄÄN, ETTÄ 10%:lla väestöstä on lukihäiriö.

Joo, olen itse sitä mieltä, että tuo on todella keljulla tavalla muotoiltu, jos oletetaan että sitä ei olisi tarvinnut huomioida. Se olisi pitänyt muotoilla niin että "väestössä 10% on lukihäiriö". Mietin, onkohan se tahallaan muotoiltu keljusti, jotta se johtaisi ihmisiä harhaan.

on tietenkin ja sen vuoksi en sitä huomioinut, koska ajattelin, että tuon täytyy olla keljuilua

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa te, jotka laskitte sillä 10% esiintyvyydellä, että mitä saitte vastaukseksi ja minkä ROC-käyrän valitsitte ja millä perusteella?

Itse en saa järkevää Roc-käyrää muutako sillä, että lasken taulukosta ilman prevalenssia ne PPV NPV

ROC-käyrään tarvitaan kaksi arvoa: sensitiivisyys (y-akseli) ja 1-spesifisyys (x-akseli). Siinä ei tarvi PPV ja NPV arvoja.

  • ylös 10
  • alas 0
Vierailija

Ihan samalla tavalla se olisi johtanut harhaan vaikka siinä ei olisi mainittu "tässä tehtävässä". Tuollaisenaan se on suorastaan käsky huomioida esiintyvyys väestössä.

Vierailija

Tämän yli 2 viikon väittelyn jälkeen oon sitä mieltä, että vika on tehtävässä. PPV ja NPV voidaan laskea sekä tutkimusryhmän henkilöille että väestöstä valitulle satunnaiselle henkilölle. Tästä tehtävästä ei nyt käy selkeästi ilmi, kumpaa on haettu. Tehtävästä on selvästi tehty tahallaan kelju ja monitulkintainen. Tehtävä on kuitenkin nyt liian monitulkintainen. Ei psykan hakijat mitään tyhmiä ole. Jos yli kahden viikon jälkeenkin vielä väitellään samasta asiasta, niin kyllä silloin vika on tehtävässä.

  • ylös 18
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämän yli 2 viikon väittelyn jälkeen oon sitä mieltä, että vika on tehtävässä. PPV ja NPV voidaan laskea sekä tutkimusryhmän henkilöille että väestöstä valitulle satunnaiselle henkilölle. Tästä tehtävästä ei nyt käy selkeästi ilmi, kumpaa on haettu. Tehtävästä on selvästi tehty tahallaan kelju ja monitulkintainen. Tehtävä on kuitenkin nyt liian monitulkintainen. Ei psykan hakijat mitään tyhmiä ole. Jos yli kahden viikon jälkeenkin vielä väitellään samasta asiasta, niin kyllä silloin vika on tehtävässä.

Eri mieltä. Edelleenkään kuka ei ole perustellut, millä tavalla tutkija onnistuu testaamaan uuden testinsä valitsemalla kohderyhmäksi satunnaisen joukon ja hyödyntämällä 10% esiintyvyyttä. Täysin selvästi tehtävässä on sanottu, että tutkija halusi määritellä uuden testinsä paikkansäpitävyyden. Miten tämä asia jää monella nyt aivan huomiotta ja jumitetaan väestöesiintyvyyteen?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän yli 2 viikon väittelyn jälkeen oon sitä mieltä, että vika on tehtävässä. PPV ja NPV voidaan laskea sekä tutkimusryhmän henkilöille että väestöstä valitulle satunnaiselle henkilölle. Tästä tehtävästä ei nyt käy selkeästi ilmi, kumpaa on haettu. Tehtävästä on selvästi tehty tahallaan kelju ja monitulkintainen. Tehtävä on kuitenkin nyt liian monitulkintainen. Ei psykan hakijat mitään tyhmiä ole. Jos yli kahden viikon jälkeenkin vielä väitellään samasta asiasta, niin kyllä silloin vika on tehtävässä.

Eri mieltä. Edelleenkään kuka ei ole perustellut, millä tavalla tutkija onnistuu testaamaan uuden testinsä valitsemalla kohderyhmäksi satunnaisen joukon ja hyödyntämällä 10% esiintyvyyttä. Täysin selvästi tehtävässä on sanottu, että tutkija halusi määritellä uuden testinsä paikkansäpitävyyden. Miten tämä asia jää monella nyt aivan huomiotta ja jumitetaan väestöesiintyvyyteen?

Monta kertaa selitetty :D melkein jo aloin taas selittämään, mutta selvästi ihan turhaa

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Huomasitteko muuten artikkelitehtävissä, kun puhuttiin suhdekehysteoriasta ja väitteenä oli jotain, että se liittyy opittuun kykyyn luoda yhteyksiä asioiden välille? Piti käydä tarkistamassa, niin artikkelissa puhuttiin spontaanista kyvystä, eikä opitusta. Tuon huomasin kokeessa, mutta nyt mietin, kuinkahan paljon muita tällaisia meni ohi :D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän yli 2 viikon väittelyn jälkeen oon sitä mieltä, että vika on tehtävässä. PPV ja NPV voidaan laskea sekä tutkimusryhmän henkilöille että väestöstä valitulle satunnaiselle henkilölle. Tästä tehtävästä ei nyt käy selkeästi ilmi, kumpaa on haettu. Tehtävästä on selvästi tehty tahallaan kelju ja monitulkintainen. Tehtävä on kuitenkin nyt liian monitulkintainen. Ei psykan hakijat mitään tyhmiä ole. Jos yli kahden viikon jälkeenkin vielä väitellään samasta asiasta, niin kyllä silloin vika on tehtävässä.

Eri mieltä. Edelleenkään kuka ei ole perustellut, millä tavalla tutkija onnistuu testaamaan uuden testinsä valitsemalla kohderyhmäksi satunnaisen joukon ja hyödyntämällä 10% esiintyvyyttä. Täysin selvästi tehtävässä on sanottu, että tutkija halusi määritellä uuden testinsä paikkansäpitävyyden. Miten tämä asia jää monella nyt aivan huomiotta ja jumitetaan väestöesiintyvyyteen?

Joo mä oon samaa mieltä, että se piti laskea näin. Laskin itse tp/tp+fp kaavalla ja toivon ja uskon, että se piti laskea näin. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi jotkut ovat laskeneet 10% esiintyvyydellä. Ilmaisu "tässä tehtävässä lähdetään liikkeelle oletuksesta..." antaa ikään kuin ymmärtää, että 10% esiintyvyydellä olisi merkitystä tässä tehtävässä. Ymmärrän molempia näkökulmia ja kummallekin näkökulmalle löytyy perusteita. Tässä kun on väitelty asiasta yli kaksi viikkoa, niin oon miettinyt, miten hyvä piirre se on psykologissa, että pitää kynsin ja hampain kiinni omasta näkökulmasta, eikä kykene katsomaan asiaa toisesta näkövinkkelistä. Mun mielestä psykologin olisi hyvä katsoa asioita eri näkökulmista ja kyetä ymmärtämään asioiden monia eri puolia, vaikka olisikin asioista eri mieltä. Tässäkään meistä kukaan ei voi 100% varmuudella tietää, kumpaa laskutapaa haettiin. Silti kumpikin osapuoli pitää kiinni omasta näkökulmastaan, vaikka varmaa vastausta asiaan ei vielä ole.

Vierailija

Kaikki toki haluavat oman ratkaisun olevan oikein, kun panokset ovat näin kovat (mahdollisesti sisäänpääsy ).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kaikki toki haluavat oman ratkaisun olevan oikein, kun panokset ovat näin kovat (mahdollisesti sisäänpääsy ).

Pääsin jo todistuksella sisään, eli mulla ei ole mitään pelissä. Silti minulla on vahva näkemys siitä, mikä ratkaisu on oikein.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki toki haluavat oman ratkaisun olevan oikein, kun panokset ovat näin kovat (mahdollisesti sisäänpääsy ).

Pääsin jo todistuksella sisään, eli mulla ei ole mitään pelissä. Silti minulla on vahva näkemys siitä, mikä ratkaisu on oikein.

Kumpi on mielestäsi oikein?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko muuten artikkelitehtävissä, kun puhuttiin suhdekehysteoriasta ja väitteenä oli jotain, että se liittyy opittuun kykyyn luoda yhteyksiä asioiden välille? Piti käydä tarkistamassa, niin artikkelissa puhuttiin spontaanista kyvystä, eikä opitusta. Tuon huomasin kokeessa, mutta nyt mietin, kuinkahan paljon muita tällaisia meni ohi :D

En huomannut. Meni täysin ohi. Mullakin varmaan liuta tuollaisia virheitä, joita en edes kotona ole huomannut...

Vierailija

Toinen mitä mietin (yritän vaihtaa aihetta :D) oli afasia-artikkelista joku väite, ehkä että nimeämisen tehtävillä ei saatu eroa ryhmien välille? Saatan muistaa ihan väärin kun ei ole sitä koetta, mutta joku tällainen kohta oli, että artikkelissa sanottiin, että testi ei luonut eroja ryhmien välille PAITSI yhdellä ryhmällä joku osa testistä huonompaa kuin muilla. Sitten kokeessa väitettiin, että testi ei luonut eroja ryhmien välille. Mitenhän tuo olisi pitänyt tulkita? Muistaakseni ajattelin sen niin, että kyllä sillä jotain eroja saatiin eli väite oli väärin.
Muistaako kukaan tuota tarkemmin?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Toinen mitä mietin (yritän vaihtaa aihetta :D) oli afasia-artikkelista joku väite, ehkä että nimeämisen tehtävillä ei saatu eroa ryhmien välille? Saatan muistaa ihan väärin kun ei ole sitä koetta, mutta joku tällainen kohta oli, että artikkelissa sanottiin, että testi ei luonut eroja ryhmien välille PAITSI yhdellä ryhmällä joku osa testistä huonompaa kuin muilla. Sitten kokeessa väitettiin, että testi ei luonut eroja ryhmien välille. Mitenhän tuo olisi pitänyt tulkita? Muistaakseni ajattelin sen niin, että kyllä sillä jotain eroja saatiin eli väite oli väärin.
Muistaako kukaan tuota tarkemmin?

Nyt palautui mieleen, että oli siis ehkä kyse nimeämisen testistä, jossa ainoa ero oli, että sd ryhmäläiset nimesi vähemmän substantiivejä suhteessa adjektiiveihin (tai toisin päin) kuin muut. Tehtävän muotoilua en muista

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla