Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Yksi kommentti vielä ja sitten lopetan. Tässä siis yhteenveto siitä, miten näen tämä.
- uutta testiä halutaan verrata aikaisempaan testiin, joten kerätään 250 koehenkilöä, 125 pos ja 125 neg
- selvitetään uuden testin sensitiivisyys ja spesifisyys
- selvitetään uuden testin PPV ja NPV väestössäMikään tuosta ei ole ristiriidassa ennakkomateriaalin tai tehtävänannon kanssa. Bayesia ei tarvita ja 10% prevalenssi meille on annettu.
Kuulen mielelläni perusteltuja vastalauseita, koska voin hyvinkin olla väärässä. Tässä ei vaan ole tullut vielä yhtäkään erityisen vakuuttavaa argumenttia 10% prevalenssin sivuuttamisen puolesta. Sen sijaan porukkaa toteaa sen olleen hämäystä, missä taas ei ole mitään järkeä, koska testiryhmässä prevalenssi oli 50% eikä näin ollen vaikuttanut mihinkään.
Missään kohtaa tehtävässä EI puhuta siitä, että sitä testiä pitäisi VERRATA aikaisempaan testiin
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.
Tämä sun logiikka on sinänsä todella hämmentävä, sillä artikkelissa ei ole edes esitetty tuollaista kaavaa 0,1xTP/0,1xTP+0,9xFP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.Tämä sun logiikka on sinänsä todella hämmentävä, sillä artikkelissa ei ole edes esitetty tuollaista kaavaa 0,1xTP/0,1xTP+0,9xFP.
Samaa mietin. Mistä voidaan päätellä tai tietää, että prevalenssi tulee kertoimeksi TPlle ja FPlle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kommentti vielä ja sitten lopetan. Tässä siis yhteenveto siitä, miten näen tämä.
- uutta testiä halutaan verrata aikaisempaan testiin, joten kerätään 250 koehenkilöä, 125 pos ja 125 neg
- selvitetään uuden testin sensitiivisyys ja spesifisyys
- selvitetään uuden testin PPV ja NPV väestössäMikään tuosta ei ole ristiriidassa ennakkomateriaalin tai tehtävänannon kanssa. Bayesia ei tarvita ja 10% prevalenssi meille on annettu.
Kuulen mielelläni perusteltuja vastalauseita, koska voin hyvinkin olla väärässä. Tässä ei vaan ole tullut vielä yhtäkään erityisen vakuuttavaa argumenttia 10% prevalenssin sivuuttamisen puolesta. Sen sijaan porukkaa toteaa sen olleen hämäystä, missä taas ei ole mitään järkeä, koska testiryhmässä prevalenssi oli 50% eikä näin ollen vaikuttanut mihinkään.Missään kohtaa tehtävässä EI puhuta siitä, että sitä testiä pitäisi VERRATA aikaisempaan testiin
Se esiintyvyys on ihan sama väestössä riippumatta mitä testiä käytetään. Mitään vertailua ei ole tehty eikä 10% esiintyvyys ole minkään aiemman testin tulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.Tämä sun logiikka on sinänsä todella hämmentävä, sillä artikkelissa ei ole edes esitetty tuollaista kaavaa 0,1xTP/0,1xTP+0,9xFP.
Hän tarkottaa varmaan sitä, että PxTP/PxTP+1-PxFP
Mutta
oliko se sittenkin PxTP/PxTP+(1-P)x (1-FP)
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.
Tarjoat tässä vastaukseksi tehtävään kahta eri kaavaa, joista itse asiassa kumpaakaan ei löydy sellaisenaan artikkelista. Hämmentävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.Tämä sun logiikka on sinänsä todella hämmentävä, sillä artikkelissa ei ole edes esitetty tuollaista kaavaa 0,1xTP/0,1xTP+0,9xFP.
Hän tarkottaa varmaan sitä, että PxTP/PxTP+1-PxFP
Mutta
oliko se sittenkin PxTP/PxTP+(1-P)x (1-FP)
Joo, mutta tällaisia kaavoja ei löydy artikkelista.
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
Typo kännykällä, eli *fractions
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.Tarjoat tässä vastaukseksi tehtävään kahta eri kaavaa, joista itse asiassa kumpaakaan ei löydy sellaisenaan artikkelista. Hämmentävää.
ei kyl löydy, mutta se olisi pitänyt osata soveltaa siitä artikkelista? Tajuta mitä siinä haetaan?? En kyllä tiedä miten kukaan juuri lukiosta päässyt osaisi ilman ohjeita sitä päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Kaksi muuta lasketaan komplementteina.
todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.
Eli Henkilöllä, joka lukitestin teki, on lukihäiriö. Näin ymmärsin, eikä niin, että jollakin random tyypillä where ever on lukihäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Kaksi muuta lasketaan komplementteina.
joo mutta mun muistaakseni tehtävässä ei edes kysytty TNF ja FNF?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis trollaako jengi täällä vai oletteko oikeasti noin pihalla? Tiedän kyllä, että PPV voidaan laskea eri prevalensseilla ja myös ilman, mutta ennakkomateriaalin mukaan esiintyvyys väestössä huomioidaan. Bayesia laskemiseen ei tarvita, eli mitään ristiriitaa materiaalin ja tehtävän välillä ei ole. Jos tämä on epäselvää niin voi nyt kotona kokeilla laskea laatikon luvuilla 0,1xTP/0,1×TP+0,9×FP ja sen jälkeen 0,1×sen/0,1xsen + 0,9×1-spe, tulos voi ehkä saada miettimään tätä uudesta kulmasta. En ymmärrä minkälaisella päättelyketjulla päädyttiin siihen, että minä väittäisin, että materiaalissa väärin ollut Bayes olisi pitänyt osata oikeassa muodossaan.
Mitään prosenttiosuuksia ei tarvittu muuten kuin esiintyvyyden osalta.
Joku ei ymmärtänyt mistä kohtaa tehtävää olisi pitänyt päätellä, että lasketaan väestön prevalenssilla. Siitä, että ennakkomateriaalissa sanotaan niin ja tehtävänannossa annettiin prevalenssi väestössä.Tarjoat tässä vastaukseksi tehtävään kahta eri kaavaa, joista itse asiassa kumpaakaan ei löydy sellaisenaan artikkelista. Hämmentävää.
ei kyl löydy, mutta se olisi pitänyt osata soveltaa siitä artikkelista? Tajuta mitä siinä haetaan?? En kyllä tiedä miten kukaan juuri lukiosta päässyt osaisi ilman ohjeita sitä päätellä.
Ei vaan, tästä tehtävästä yritetään nyt tehdä monimutkaisempi, mitä se oli. Oikea vastaus on tp/tp+fp. Sanokaa mun sanoneen. Toki ymmärrän, että tehtävän voi helposti tulkita toisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Kaksi muuta lasketaan komplementteina.
joo mutta mun muistaakseni tehtävässä ei edes kysytty TNF ja FNF?
TNF = sensitiivisyys, FNF = spesifisyys
Vierailija kirjoitti:
todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.
Eli Henkilöllä, joka lukitestin teki, on lukihäiriö. Näin ymmärsin, eikä niin, että jollakin random tyypillä where ever on lukihäiriö.
Tai sitten voi olla niin, että uutta lukitestiä kokeillaan random henkilöillä ja pitää laskea todennäköisyys, että hänellä on lukihäiriö uuden lukitestin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Kaksi muuta lasketaan komplementteina.
joo mutta mun muistaakseni tehtävässä ei edes kysytty TNF ja FNF?
TNF = sensitiivisyys, FNF = spesifisyys
TPF= sensitiivisyys ja FPF spesivisyys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja jos ois pitänyt käyttää prevalenssia, niin olisi pitänyt laskea prosenttiosuudet siitä taulukosta. Kuinka monta prosenttia testiin osallistuneista oli lukihäiriöisiä jne.
ja sitten vasta kertoa sillä p=10% jne.
Mutta tuossa ei annettu kuin frekvenssinä ne henkilöt. Mutta en tiedä sitten olisiko se pitänyt tajuta tehdä tuossa.
Nimenomaan kerrottiin TPF, FPF, TNF, FNF, eli osuudet (franctions). Ne tuli itse osata laskea ja kaksi niistä laskettiinkin tehtävän alkuosassa :)
ai niin hitto joo, niin olikin. Paitsi en muista että olisi noi kaikki ollut vaan vain noi kaksi ensimmäistä
Kaksi muuta lasketaan komplementteina.
joo mutta mun muistaakseni tehtävässä ei edes kysytty TNF ja FNF?
TNF = sensitiivisyys, FNF = spesifisyys
Eikun siis TPF = sensitiivisyys, FPF = spesifisyys. Helle sulattaa aivot.
Positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.
KUN UUDEN LUKITESTIN PERUSTEELLA SE HÄNELLE LUOKITELLAAN
e) Negatiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa ei ole lukihäiriötä, kun hänelle uuden lukitestin perusteella ei sitä luokitella
KUN HÄNELLE UUDEN TESTIN PERUSTEELLA EI SITÄ LUOKITELLA