Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Mitä luulette, laskeeko pisterajat kun paikkoja lisätty ja Oulukin mukana? Lisäksi uutena jokerina englanti
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette, laskeeko pisterajat kun paikkoja lisätty ja Oulukin mukana? Lisäksi uutena jokerina englanti
Olisiko niin, että englanti saattaa periaatteessa laskea raakapisteitä, mutta skaalatut pisteethän ei siitä hetkahda
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette, laskeeko pisterajat kun paikkoja lisätty ja Oulukin mukana? Lisäksi uutena jokerina englanti
Ei laske. Siitä pitää skaalaus huolen.
Eikä muutenkaan. Joensuun ja Jyväskylän piste-ero on pieni. Iso osa joensuulaisista on halunnut muualle, monelle Joensuu on ollut vasta hakutoiveena 5. Kaikki he ovat sen parin pisteen sisällä, mikä erotti paikan Jyväskylästä. Eiköhän yhtä moni, useampikin, ole jäänyt parin pisteen päähän Joensuuhun pääsystä.
Vielä prevalenssista. Itse olen laskenut 0,5:n prevalenssilla, sillä tehtävänannossa tehtävänannossa sanotaan: ”Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille”. Oletin siis, että prevalenssi otetaan myös uuden lukitestin arvoista, mutta nyt en ole enää yhtään varma...
Piinallinen odotus tosiaan tulossa kunnes tulokset tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko täällä muuten yhtään logopediaan hakevia? Kiinnostais kuulla mitä mieltä he olivat kokeesta? Tuleekohan niiden pisterajat olemaan selvästi alhaisemmat kuin psykan?
Hain nyt pelkästään logolle, mutta aiempina vuosina kokemusta myös psykan kokeista. Koetyyppi ei päässyt siis yllättämään, siihen oli saatu hyvin molempien kokeiden ominaspiirteitä, vaikka toteutus olikin...krhm, kyseenalainen. Toivon ainakin, että kokeen pisterajat jäävät vielä alle psykan, joskin hirvittää että kuinka moni psykan hakija on laittanut viimeiseksi oljenkorreksi logon. Todistusrajat logolla vielä yllättävän matalat, saa nähdä kuinka nopeasti nousevat, kun niin varmaan käy lähes kaikissa yliopiston pääaineissa.
Tuo sosiaalitieteiden todistuspisteraja kuulostaa tällaisesta keskinkertaisesta ylioppilaasta tosi korkealta jo. Onko tämä noussut paljonkin edellisistä vuosista?
Lisään vielä, että tää kokeiden yhdistyminen on kyllä ensisijaisesti logopediaan hakevien kannalta tosi paskamainen homma. Psykan taso todistuksissa on ollut niin paljon kovempi ja kokeet vaativampia, että ennen pitkää on mahdollista että iso osa paikoista menee niille, jotka jäävät psykalta ulos. Onhan se hiton kätevää hakea samalla kokeella moneen paikkaan, mutta näin pitkän linjan hakijana tietenkin kismittää, kun omat mahdollisuudet tässä heikkenee aikalailla. Enkä ihan täysin daiju ole vaikka itse sanonkin (E:n ylioppilas ja 5 ka avoimen perusopinnoista). Aloituspaikkoja on kuitenkin ihan älyttömän paljon vähemmän kuin psykalle ja niistä kilpailu on ollut jo ihan riittävän tiukkaa ennen tätä muutosta. Viiden vuoden aikana on tainnut olla neljä täysin erilaista koetyyppiä, joten niihin valmistautuminenkin on ollut lähes mahdotonta ja pitänyt aloittaa aina nollasta.
Peukku ylös, jos voisit kuvitella ottavasi paikan logolta vastaan (hait tai et), peukku alas ellet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko täällä muuten yhtään logopediaan hakevia? Kiinnostais kuulla mitä mieltä he olivat kokeesta? Tuleekohan niiden pisterajat olemaan selvästi alhaisemmat kuin psykan?
Hain nyt pelkästään logolle, mutta aiempina vuosina kokemusta myös psykan kokeista. Koetyyppi ei päässyt siis yllättämään, siihen oli saatu hyvin molempien kokeiden ominaspiirteitä, vaikka toteutus olikin...krhm, kyseenalainen. Toivon ainakin, että kokeen pisterajat jäävät vielä alle psykan, joskin hirvittää että kuinka moni psykan hakija on laittanut viimeiseksi oljenkorreksi logon. Todistusrajat logolla vielä yllättävän matalat, saa nähdä kuinka nopeasti nousevat, kun niin varmaan käy lähes kaikissa yliopiston pääaineissa.
Tuo sosiaalitieteiden todistuspisteraja kuulostaa tällaisesta keskinkertaisesta ylioppilaasta tosi korkealta jo. Onko tämä noussut paljonkin edellisistä vuosista?
Lisään vielä, että tää kokeiden yhdistyminen on kyllä ensisijaisesti logopediaan hakevien kannalta tosi paskamainen homma. Psykan taso todistuksissa on ollut niin paljon kovempi ja kokeet vaativampia, että ennen pitkää on mahdollista että iso osa paikoista menee niille, jotka jäävät psykalta ulos. Onhan se hiton kätevää hakea samalla kokeella moneen paikkaan, mutta näin pitkän linjan hakijana tietenkin kismittää, kun omat mahdollisuudet tässä heikkenee aikalailla. Enkä ihan täysin daiju ole vaikka itse sanonkin (E:n ylioppilas ja 5 ka avoimen perusopinnoista). Aloituspaikkoja on kuitenkin ihan älyttömän paljon vähemmän kuin psykalle ja niistä kilpailu on ollut jo ihan riittävän tiukkaa ennen tätä muutosta. Viiden vuoden aikana on tainnut olla neljä täysin erilaista koetyyppiä, joten niihin valmistautuminenkin on ollut lähes mahdotonta ja pitänyt aloittaa aina nollasta.
Peukku ylös, jos voisit kuvitella ottavasi paikan logolta vastaan (hait tai et), peukku alas ellet.
Eikö noilla papereilla jo pääse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Juuri näin! Laskekaa hyvät ihmiset ja miettikää, soveltakaa. Ei tarvinnut vääntää rautalangasta asiaa, koskaa on osattava soveltaa ja päätellä asia. Ilman esiintyvyyttä luku = vääristynyt.
Vastaan tähän vielä, vaikka en enää yhtään jaksais tätä vääntöä. Tässä on nyt kyse siitä, tulkitseeko sanan "henkilö" tutkimukseen osallistuneeksi henkilöksi vai satunnaisesti valituksi suomalaiseksi. Tehtävänannossa ei millään tavalla viitata siihen, että PPV pitäisi laskea satunnaisesti valitulle suomalaiselle. Ja huom, suomalaiselle. Missä tahansa muussa maailman kolkassa prevalenssi saattaa olla täysin eri. Tehtävässä puhutaan koko ajan tutkimukseen osallistuneista 250 henkilöstä ja sitten pyydetään laskemaan henkilölle PPV. Tästä ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä, että henkilö tarkottaisi tässä tapauksessa satunnaisesti valittua suomalaista. Jos PPV lasketaan tutkimukseen osallistuneelle henkilölle, niin yhtä lailla väestön prevalenssin sekoittaminen siihen tekee tuloksesta vääristyneen. Pointti on nyt se, että ketä tuolla henkilöllä tarkoitetaan. Psykologian pääsykokeet on tehty tarkoituksella hämääviksi. Niissä on kaikenlaisia jippoja, joilla pyritään johtamaan harhaan. 10% esiintyvyys ja huomio siitä, että "kaavaliitteen kaavoista saattaa olla hyötyä" ovat luultavasti tarkoituksellisia jippoja, joilla pyritään saamaan kokeen tekijän huomio epäolennaisiin asioihin. Heinäkuussa tulee vastaukset ja sitten ei tarvi enää vääntää asiasta. Nyt tää alkaa olemaan aika turhaa kehän kiertämistä.
Tehdäänpä tälläinen kartoitus:
Oletko psykan hakija käynyt itse psykologin vastaanotolla?
Kyllä= nuoli ylös
En= nuoli alas
Seuraava kartoitus:
Psykan hakija, oletko käynyt puheterapiassa?
Kyllä= nuoli ylös
En= nuoli alas
Logopedian hakija, oletko käynyt puheterapiassa?
Kyllä= nuoli ylös
En= nuoli alas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Juuri näin! Laskekaa hyvät ihmiset ja miettikää, soveltakaa. Ei tarvinnut vääntää rautalangasta asiaa, koskaa on osattava soveltaa ja päätellä asia. Ilman esiintyvyyttä luku = vääristynyt.
Vastaan tähän vielä, vaikka en enää yhtään jaksais tätä vääntöä. Tässä on nyt kyse siitä, tulkitseeko sanan "henkilö" tutkimukseen osallistuneeksi henkilöksi vai satunnaisesti valituksi suomalaiseksi. Tehtävänannossa ei millään tavalla viitata siihen, että PPV pitäisi laskea satunnaisesti valitulle suomalaiselle. Ja huom, suomalaiselle. Missä tahansa muussa maailman kolkassa prevalenssi saattaa olla täysin eri. Tehtävässä puhutaan koko ajan tutkimukseen osallistuneista 250 henkilöstä ja sitten pyydetään laskemaan henkilölle PPV. Tästä ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä, että henkilö tarkottaisi tässä tapauksessa satunnaisesti valittua suomalaista. Jos PPV lasketaan tutkimukseen osallistuneelle henkilölle, niin yhtä lailla väestön prevalenssin sekoittaminen siihen tekee tuloksesta vääristyneen. Pointti on nyt se, että ketä tuolla henkilöllä tarkoitetaan. Psykologian pääsykokeet on tehty tarkoituksella hämääviksi. Niissä on kaikenlaisia jippoja, joilla pyritään johtamaan harhaan. 10% esiintyvyys ja huomio siitä, että "kaavaliitteen kaavoista saattaa olla hyötyä" ovat luultavasti tarkoituksellisia jippoja, joilla pyritään saamaan kokeen tekijän huomio epäolennaisiin asioihin. Heinäkuussa tulee vastaukset ja sitten ei tarvi enää vääntää asiasta. Nyt tää alkaa olemaan aika turhaa kehän kiertämistä.
Jep. Tuhat kertaa parempi kysymys olisi ollut minkäsuuruinen on näiden kahden PPV:n/NPV:n ero.
Psykan hakija, onko suvussasi tietääksesi yhtään psykologia?
Ei= nuoli alas
On= nuoli ylös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko täällä muuten yhtään logopediaan hakevia? Kiinnostais kuulla mitä mieltä he olivat kokeesta? Tuleekohan niiden pisterajat olemaan selvästi alhaisemmat kuin psykan?
Hain nyt pelkästään logolle, mutta aiempina vuosina kokemusta myös psykan kokeista. Koetyyppi ei päässyt siis yllättämään, siihen oli saatu hyvin molempien kokeiden ominaspiirteitä, vaikka toteutus olikin...krhm, kyseenalainen. Toivon ainakin, että kokeen pisterajat jäävät vielä alle psykan, joskin hirvittää että kuinka moni psykan hakija on laittanut viimeiseksi oljenkorreksi logon. Todistusrajat logolla vielä yllättävän matalat, saa nähdä kuinka nopeasti nousevat, kun niin varmaan käy lähes kaikissa yliopiston pääaineissa.
Tuo sosiaalitieteiden todistuspisteraja kuulostaa tällaisesta keskinkertaisesta ylioppilaasta tosi korkealta jo. Onko tämä noussut paljonkin edellisistä vuosista?
Lisään vielä, että tää kokeiden yhdistyminen on kyllä ensisijaisesti logopediaan hakevien kannalta tosi paskamainen homma. Psykan taso todistuksissa on ollut niin paljon kovempi ja kokeet vaativampia, että ennen pitkää on mahdollista että iso osa paikoista menee niille, jotka jäävät psykalta ulos. Onhan se hiton kätevää hakea samalla kokeella moneen paikkaan, mutta näin pitkän linjan hakijana tietenkin kismittää, kun omat mahdollisuudet tässä heikkenee aikalailla. Enkä ihan täysin daiju ole vaikka itse sanonkin (E:n ylioppilas ja 5 ka avoimen perusopinnoista). Aloituspaikkoja on kuitenkin ihan älyttömän paljon vähemmän kuin psykalle ja niistä kilpailu on ollut jo ihan riittävän tiukkaa ennen tätä muutosta. Viiden vuoden aikana on tainnut olla neljä täysin erilaista koetyyppiä, joten niihin valmistautuminenkin on ollut lähes mahdotonta ja pitänyt aloittaa aina nollasta.
Peukku ylös, jos voisit kuvitella ottavasi paikan logolta vastaan (hait tai et), peukku alas ellet.
Eikö noilla papereilla jo pääse?
"Väärät" aineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko täällä muuten yhtään logopediaan hakevia? Kiinnostais kuulla mitä mieltä he olivat kokeesta? Tuleekohan niiden pisterajat olemaan selvästi alhaisemmat kuin psykan?
Hain nyt pelkästään logolle, mutta aiempina vuosina kokemusta myös psykan kokeista. Koetyyppi ei päässyt siis yllättämään, siihen oli saatu hyvin molempien kokeiden ominaspiirteitä, vaikka toteutus olikin...krhm, kyseenalainen. Toivon ainakin, että kokeen pisterajat jäävät vielä alle psykan, joskin hirvittää että kuinka moni psykan hakija on laittanut viimeiseksi oljenkorreksi logon. Todistusrajat logolla vielä yllättävän matalat, saa nähdä kuinka nopeasti nousevat, kun niin varmaan käy lähes kaikissa yliopiston pääaineissa.
Tuo sosiaalitieteiden todistuspisteraja kuulostaa tällaisesta keskinkertaisesta ylioppilaasta tosi korkealta jo. Onko tämä noussut paljonkin edellisistä vuosista?
Lisään vielä, että tää kokeiden yhdistyminen on kyllä ensisijaisesti logopediaan hakevien kannalta tosi paskamainen homma. Psykan taso todistuksissa on ollut niin paljon kovempi ja kokeet vaativampia, että ennen pitkää on mahdollista että iso osa paikoista menee niille, jotka jäävät psykalta ulos. Onhan se hiton kätevää hakea samalla kokeella moneen paikkaan, mutta näin pitkän linjan hakijana tietenkin kismittää, kun omat mahdollisuudet tässä heikkenee aikalailla. Enkä ihan täysin daiju ole vaikka itse sanonkin (E:n ylioppilas ja 5 ka avoimen perusopinnoista). Aloituspaikkoja on kuitenkin ihan älyttömän paljon vähemmän kuin psykalle ja niistä kilpailu on ollut jo ihan riittävän tiukkaa ennen tätä muutosta. Viiden vuoden aikana on tainnut olla neljä täysin erilaista koetyyppiä, joten niihin valmistautuminenkin on ollut lähes mahdotonta ja pitänyt aloittaa aina nollasta.
Peukku ylös, jos voisit kuvitella ottavasi paikan logolta vastaan (hait tai et), peukku alas ellet.
Eikö noilla papereilla jo pääse?
"Väärät" aineet.
Mene hyvä ihminen täydentämään!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai onko pisteraja haastatteluihin vain tosi korkea?
Sitä mäkinihmettelen...Olin sinne yhteyksissä yhden maissa, ja silloin sanottiin, että kutsut lähetetään tänään tai lähipäivinä (ei siis ainakaan silloinvielä ollut lähetetty).
Kiitos tuosta tiedosta!
Eipä sit tullu tänään...Tai sit ei todistus riittänyt.
Aika korkea pisteraja täytyy olla. Yksi tuntemani hakija pääsi kakkosvaihtoehtoon, eli Helsinkiin, pisteillään. Åa ykkönen, mutta sinne ei siis pisteillä ilmeisesti pääse haastatteluun, jos kaikki kutsut olis nyt lähteneet...
Mutta sitä ei vielä tiedä, että ovatko kutsut lähteneet. Sanottiin "tänään tai lähipäivinä". Luulisi ainakin tuon tuttusi pääsevän - aika hurjaa jos sinne kovemmat rajat ku Hesaan 😬
Joo, aikamoinen juttu jos näin on. Pidän peukkuja teille molemmille! Ja siis Helsinkihän on todella hyvä vaihtoehto, jos näin käy.
Kiitos. Itselläni ÅA ykkösenä. Kuvittelin, että todistukseni riittäisi, mutta nyt vähän hirvittää...En hakenut Hesaan, mutta sinne olis heti valinnan tultua jäänyt puuttumaan 0,6 pistettä.
Nyt tuli kuulemma kutsu ÅA-haastatteluun :) Toivottavasti sinulle myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks hassu pointti ROC-tehtävässä vielä on muuten se, että Youden Index:n laskeminen tehtävänannon perusteella ei ole yksiselitteisesti mahdollista.
Tehtävän aineistossa sanotaan, että:
"tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajana ROC-analyysin tarjoamaa parasta katkaisupistettä."
ja tehtävänä oli vastata Youden Indexin arvo aineistossa kuvatulle lukitestille.
Mikäli tutkija käytti aineiston luokittelussa jotain muuta menetelmää kuin Youden Index:iä katkaisupisteen määrittämiseksi, niin tällöin testin Youden Index:iä ei voi laskea taulukon yksi arvoista, vaan se voi olla jotain muutakin kuin a)-vastaus + b)-vastaus - 1.
Youdenin indeksi saa eri arvot eri kohdissa käyrää, sen voi kyllä laskea vaikka yksittäisestä pisteestä mutta sitä ei voi maksimoida jos ei tiedä useampaa pistettä. Laskeminen onnistuu kyllä, vaikka ei se kovin mielekästä tässä ole. Tehtävä ei kuitenkaan edellyttänyt minkäänlaista tilastollista tulkintaa, vaan testasi sitä, osaatko käyttää oikeaa kaavaa oikein.
"Youden Index maximizes the difference between TPF and FPF." Eli Youden Index saa vain yhden arvon per ROC-käyrä. Tämä siis valintakoemateriaalin perusteella.
Youtubessa hyviä videoita tästäkin. Youdenin indeksille lasketaan arvoja roc-käyrän eri pisteissä (käyrä koostuu kokonaisuudessaan näistä pisteistä), joista suurin antaa tiedon siitä, missä kohtaa käyrä on kauimpana chance leveliltä ts. mikä on optimaalisin cut off.
Tuon perusteella Youden Index saa useita eri arvoja 0:n ja 1:n välillä.
Silloin tehtävänannossa olisi pitänyt pyytää laskemaan Youden Index:n maksimi.
Mutta Youden Indexin maksimiakaan ei voi laskea taulukon 1 aineistosta, ellei ole tarkasti sanottu että tutkija oli käyttänyt Youden Indexiä määrittämään parhaimman katkaisupisteen.Miksi ois pitänyt? Tehtävänannossa käskettiin määritellä Youdenin indeksin arvo aineiston tiedoilla, ei mitään maksimia yhtään mistään. Ei kannata lisäillä kokeen tehtävänantoihin omin päin mitään, menee vain sekaisin - kuten huomaat.
Ja juuri tämän takia minä ainaki laskin sen Youdenin siitä ROC käyrästä. Ihan vammanen tehtävä ku ei käsketä tekemään oikein.
Tehtävänannossa sanotaan: "Tulosten perusteella tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajat ROC-analyysin tarjoamaan parasta katkaisupistettä." Minä tulkitsin tämän niin, että taulukosta saatavat Sen ja Spe on ne optimaalisimman cut off-pisteen arvot ja laskin Youden indeksin niistä. Eihän sillä käytännön kannalta ole enää mitään merkitystä, tehtävässä vaan testataan, osaatko laskea sen.
Mä laskin optimaalisimmat kynnysarvot kaikista niistä ROC käyristä, jotka oli siihen viereen piirretty. Yhdessäkään ei ollut optimaalisin nuo, jotka oli valittu siihen taulukkoon.
No tässä nyt on ainakin menty kuperkeikalla metsään. Ne esimerkkikäyräthän ei liittyneet välttämättä ollenkaan siihen aineistoon, vaan f) kohdassa oli tarkoitus arvioida, mitkä niistä voisivat kuvata annettua aineistoa. Ja tehtävänä oli ilmoittaa pyydetty arvo aineistossa kuvatulle lukitestille.
No jos siellä oli kerta sanottu, että on kynnyarvo on opyimaalisin ni pitäähän se silloin se käyrän mukaan myös olla. Ja niissä kahdessa käyrässä (eka ja vika) oli molemmilla sama optimaalisin kynnysarvo ja se oli kyllä youdenin mukaan eri kuin taulukodda olevat.
Kerran kävin psykologilla (sijainen) ja sano että kysyt liian vaikeita. En tullut hullua hurskaammaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks hassu pointti ROC-tehtävässä vielä on muuten se, että Youden Index:n laskeminen tehtävänannon perusteella ei ole yksiselitteisesti mahdollista.
Tehtävän aineistossa sanotaan, että:
"tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajana ROC-analyysin tarjoamaa parasta katkaisupistettä."
ja tehtävänä oli vastata Youden Indexin arvo aineistossa kuvatulle lukitestille.
Mikäli tutkija käytti aineiston luokittelussa jotain muuta menetelmää kuin Youden Index:iä katkaisupisteen määrittämiseksi, niin tällöin testin Youden Index:iä ei voi laskea taulukon yksi arvoista, vaan se voi olla jotain muutakin kuin a)-vastaus + b)-vastaus - 1.
Youdenin indeksi saa eri arvot eri kohdissa käyrää, sen voi kyllä laskea vaikka yksittäisestä pisteestä mutta sitä ei voi maksimoida jos ei tiedä useampaa pistettä. Laskeminen onnistuu kyllä, vaikka ei se kovin mielekästä tässä ole. Tehtävä ei kuitenkaan edellyttänyt minkäänlaista tilastollista tulkintaa, vaan testasi sitä, osaatko käyttää oikeaa kaavaa oikein.
"Youden Index maximizes the difference between TPF and FPF." Eli Youden Index saa vain yhden arvon per ROC-käyrä. Tämä siis valintakoemateriaalin perusteella.
Youtubessa hyviä videoita tästäkin. Youdenin indeksille lasketaan arvoja roc-käyrän eri pisteissä (käyrä koostuu kokonaisuudessaan näistä pisteistä), joista suurin antaa tiedon siitä, missä kohtaa käyrä on kauimpana chance leveliltä ts. mikä on optimaalisin cut off.
Tuon perusteella Youden Index saa useita eri arvoja 0:n ja 1:n välillä.
Silloin tehtävänannossa olisi pitänyt pyytää laskemaan Youden Index:n maksimi.
Mutta Youden Indexin maksimiakaan ei voi laskea taulukon 1 aineistosta, ellei ole tarkasti sanottu että tutkija oli käyttänyt Youden Indexiä määrittämään parhaimman katkaisupisteen.Miksi ois pitänyt? Tehtävänannossa käskettiin määritellä Youdenin indeksin arvo aineiston tiedoilla, ei mitään maksimia yhtään mistään. Ei kannata lisäillä kokeen tehtävänantoihin omin päin mitään, menee vain sekaisin - kuten huomaat.
Ja juuri tämän takia minä ainaki laskin sen Youdenin siitä ROC käyrästä. Ihan vammanen tehtävä ku ei käsketä tekemään oikein.
Tehtävänannossa sanotaan: "Tulosten perusteella tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajat ROC-analyysin tarjoamaan parasta katkaisupistettä." Minä tulkitsin tämän niin, että taulukosta saatavat Sen ja Spe on ne optimaalisimman cut off-pisteen arvot ja laskin Youden indeksin niistä. Eihän sillä käytännön kannalta ole enää mitään merkitystä, tehtävässä vaan testataan, osaatko laskea sen.
Mä laskin optimaalisimmat kynnysarvot kaikista niistä ROC käyristä, jotka oli siihen viereen piirretty. Yhdessäkään ei ollut optimaalisin nuo, jotka oli valittu siihen taulukkoon.
No tässä nyt on ainakin menty kuperkeikalla metsään. Ne esimerkkikäyräthän ei liittyneet välttämättä ollenkaan siihen aineistoon, vaan f) kohdassa oli tarkoitus arvioida, mitkä niistä voisivat kuvata annettua aineistoa. Ja tehtävänä oli ilmoittaa pyydetty arvo aineistossa kuvatulle lukitestille.
No jos siellä oli kerta sanottu, että on kynnyarvo on opyimaalisin ni pitäähän se silloin se käyrän mukaan myös olla. Ja niissä kahdessa käyrässä (eka ja vika) oli molemmilla sama optimaalisin kynnysarvo ja se oli kyllä youdenin mukaan eri kuin taulukodda olevat.
Oli täsmälleen sama kuvaajissa ja taulukossa. Mikä se sun mielestä kuvaajissa sitten oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai onko pisteraja haastatteluihin vain tosi korkea?
Sitä mäkinihmettelen...Olin sinne yhteyksissä yhden maissa, ja silloin sanottiin, että kutsut lähetetään tänään tai lähipäivinä (ei siis ainakaan silloinvielä ollut lähetetty).
Kiitos tuosta tiedosta!
Eipä sit tullu tänään...Tai sit ei todistus riittänyt.
Aika korkea pisteraja täytyy olla. Yksi tuntemani hakija pääsi kakkosvaihtoehtoon, eli Helsinkiin, pisteillään. Åa ykkönen, mutta sinne ei siis pisteillä ilmeisesti pääse haastatteluun, jos kaikki kutsut olis nyt lähteneet...
Mutta sitä ei vielä tiedä, että ovatko kutsut lähteneet. Sanottiin "tänään tai lähipäivinä". Luulisi ainakin tuon tuttusi pääsevän - aika hurjaa jos sinne kovemmat rajat ku Hesaan 😬
Joo, aikamoinen juttu jos näin on. Pidän peukkuja teille molemmille! Ja siis Helsinkihän on todella hyvä vaihtoehto, jos näin käy.
Kiitos. Itselläni ÅA ykkösenä. Kuvittelin, että todistukseni riittäisi, mutta nyt vähän hirvittää...En hakenut Hesaan, mutta sinne olis heti valinnan tultua jäänyt puuttumaan 0,6 pistettä.
Ootko tällä hetkellä sisällä jossain muualla? Toisin sanoen vapautuuko jostain kaupungista paikka jos pääset ÅA?
Todennäköisesti ovat jakautuneet pareihin, joista toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Voivat sitten vähän trollailla välillä.