Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheen rahanmenosta, varsinkin teille jotka elätte hyvin pihisti.
10.05.2013 |
Olen aina ihmetellyt täällä palstalla olevia kommentteja siitä miten vähällä ihmiset elävät. Meillä kun tuntuu ettei mikään raha kohta riitä lasten kasvaessa ja menojen noustessa.
Moni kehuu miten eläisi herroiksi jos laskujen ja ruokamenojen jälkeen jäisi edes satanen tai pari.
Meillä jää yleensä n. 1400€ käteen laskujen jälkeen. Jokaisella oma tapansa miten hahmottaa menoja, mutta tuolla rahalla pitää maksaa ruoka. bensa, vaatteet, lääkekulut, lahjat yms. kaikenlaiset pienet sekalaiset menot 5: lle ihmiselle.
Pakollisten laskujen tähän kuukauteen osuu mm. seuraavia menoja.
- remppakuluja n. 100€
- apteekki (d-vitamiini ja allergialääkkeitä n. 50€)
- 2 synttärit (lasten kavereita)
- äitienpäivälahjat
- pienet muistamiset opettajille, päiväkotiin ja iltapäiväkerhon ohjaajille
- koulun disco mihin osallistuu 2 lasta
- oma meno n. 100€
- lapselle uudet kengät
Edellisessä kuussa rahaa meni mm. 3 lenkkareihin ja urheiluvälineisiin (jalkapallo, sählymailoja ja -palloja, 2 pyöräilykypärää), lasten kesävaatteisiin, lääkekuuriin, vappuun ja ties mihin.
Nyt edessä vielä sandaalien hankinnat lapsille, polkupyörä, kesäleirimaksut jne. Syntymäpäiväjuhliakin on joka kuukausi vähintään muutamat. Kesän alesta pitää ostaa taas välikausivaatteita.
Miten te muut selviätte ilman tällaisia menoja? Vai onko kaikki pihistelijät vauvojen/ taaperoiden äitejä? Mielestäni käytän rahaa ihan järkevästi, mutta kyllä lasten kasvaessa kasvavat myös menot. Tässä jotain tämän kuun menoja, joka kuussa on omat menonsa, koskaan ei ole sellaista kuukautta mihin ei osuisi mitään ylimääräistä.
Kommentit (132)
Kiitos edelliselle. Tämä aloitus lähti juuri siitä että oivalsin vihdoin sen että mikä on meille normaalia ei ole sitä muille, itse en kuitenkaan koe eläväni leveästi tai pröystäilevästi vaan kulutan tarpeelliseen.
Täällä olen joskus saanut haukkuja ja kummastelua siitä kun rahaa ei jää säästöön tuloillamme. Itse taas koen, että olisi julmaa esim. kieltää lapselta uusi ja tarpeellinen polkupyörä ja samaan aikaan panna rahaa sivuun pahan päivän varalle. Tai laittaa lapsi koulun discoon ilman karkkirahaa kun kaikilla muilla on useampi euro mukanaan. Toiset ilmeisesti elävät näinkin, osa vielä täysin vapaaehtoisesti.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 21:32"]
Kiitos edelliselle. Tämä aloitus lähti juuri siitä että oivalsin vihdoin sen että mikä on meille normaalia ei ole sitä muille, itse en kuitenkaan koe eläväni leveästi tai pröystäilevästi vaan kulutan tarpeelliseen.
Täällä olen joskus saanut haukkuja ja kummastelua siitä kun rahaa ei jää säästöön tuloillamme. Itse taas koen, että olisi julmaa esim. kieltää lapselta uusi ja tarpeellinen polkupyörä ja samaan aikaan panna rahaa sivuun pahan päivän varalle. Tai laittaa lapsi koulun discoon ilman karkkirahaa kun kaikilla muilla on useampi euro mukanaan. Toiset ilmeisesti elävät näinkin, osa vielä täysin vapaaehtoisesti.
t. ap
[/quote]
Kuinka usein te niitä uusia polkupyöriä ostatte?
Itse selvisin aikoinaan kolmella pyörällä: ensipyörä 3-4 -vuotiaana, isompi lasten pyörä, joka toimi välivaiheena aikuisten pyörään ja sitten 10-vuotiaana aikuisten pyörä joka kestikin sitten 19 vuotta. Tuo ensipyörä ja välivaiheen pyörä siirtyivät nuoremmille sisaruksilleni aikanaan. Toki, jos on monta samanikäistä, niin sittenhän tarvitaan useampia pyöriä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 21:32"]
Kiitos edelliselle. Tämä aloitus lähti juuri siitä että oivalsin vihdoin sen että mikä on meille normaalia ei ole sitä muille, itse en kuitenkaan koe eläväni leveästi tai pröystäilevästi vaan kulutan tarpeelliseen.
Täällä olen joskus saanut haukkuja ja kummastelua siitä kun rahaa ei jää säästöön tuloillamme. Itse taas koen, että olisi julmaa esim. kieltää lapselta uusi ja tarpeellinen polkupyörä ja samaan aikaan panna rahaa sivuun pahan päivän varalle. Tai laittaa lapsi koulun discoon ilman karkkirahaa kun kaikilla muilla on useampi euro mukanaan. Toiset ilmeisesti elävät näinkin, osa vielä täysin vapaaehtoisesti.
t. ap
[/quote]
Kuinka usein te niitä uusia polkupyöriä ostatte?
Itse selvisin aikoinaan kolmella pyörällä: ensipyörä 3-4 -vuotiaana, isompi lasten pyörä, joka toimi välivaiheena aikuisten pyörään ja sitten 10-vuotiaana aikuisten pyörä joka kestikin sitten 19 vuotta. Tuo ensipyörä ja välivaiheen pyörä siirtyivät nuoremmille sisaruksilleni aikanaan. Toki, jos on monta samanikäistä, niin sittenhän tarvitaan useampia pyöriä.
[/quote]
Polkupyörä oli nyt vain esimerkki, yhyä hyvin olisin voinut kirjoittaa vaikka sählymaila.
Ja jos pyörän koosta puhutaan niin 10-v esikoiseni ei todellakaan pysty ajamaan aikuisten pyörällä!
Tuntuu käsittämättömältä, että aapeen mielestä mekin elämme varmasti hyvin askeettista (ja kamalaa??) elämää :D 4 henkeä, käteen jää 2700-3000 euroa ja nyt tulee 3300 euroa veronpalautuksia joille on jo kohde ensi kesälle pihahommiin. Näistä tuloistamme säästimme mm. häihin 8000 euroa 1.5 vuodessa, asunnon ostoon 10000 euroa kahdessa vuodessa jne enkä todellakaan koe, että eläisimme mitenkään askeettisesti. Meillä on uusi omakotitalo, 2 vanhaa/vanhahkoa autoa. Toinen lapsi ei harrasta (vielä) mitään, toinen on liikuntakerhossa ja partiossa jotka on todella halpoja. Toki hällä on ma mopo, mutta ei ne bensat nyt niiiiin paljoa vie :) Autot korjataan itse ja osat tukkuhintaan, toki polttoaineisiin menee. Nuorimmalle löytää 90 % vaatteista kirppiksiltä, hamstraan etukäteen ja ostan vaan tarpeeseen. Muutenkin ennakoin ja ostan ulkovaatteet- ja kengät mahdollisuuksien mukaan alesta. Aina ei tietenkään löydä, viime kuussa meni tennareihin ja lenkkareihin yli 100 euroa. Mä en ymmärrä miten joku ei osaa ostaa etukäteen oikean kokoisia vaatteita?! Mitä jättiläisiä te kasvatatte, jos ette osaa arvioida seuraavaa kokoa? :D Meillä on kivasti sisustettu koti, itse suunniteltu ja rakennettu talo, miehellä harrastuksena harrasteauto jota laittaa ihan varallisuuden mukaan, lähinnä värkkäilee muuta sen kans. Minä käyn uimassa, joka on edullista, muuta maksullista ei sinänsä ole. Me vanhemmat ostamme vaatteita lähinnä tarpeen mukaan, emme todellakaan ole mitään kulutusintoilija, inhoan sinänsä shoppailla, mutta kirppiksillä viihdyn jos aikaa on. Pari kertaa vuodessa käymme halvalla kylpylälomalla tms. kyttään tarjouksia. Viime kesänä ostimme hyväkuntoisen pyörän tytölle 25 eurolla ja pojalle 50 eurolla eivätkä he taatusti kärsi siitä että pyörät ei olleet uusia :D:D
Pakollisia menoja: asumiseen ihan kaikkineen n. 1300 euroa. Päivähoito 117, todella kattavat vakuutukset 100 euroa / kk, puhelimet 60, netti 20. Opintolaina 50 euroa vielä muutaman kuukauden. Tuossa pakolliset menot. Ostamme sellaista ruokaa kuin haluamme ja elämme sellaista elämää kuin haluamme :)
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 12:14"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:15"]
Eli susta rahan laittaminen elämiseen NYT on pröystäilyä? Sitä pitää kituuttaa ja nuukailla tuonne kuudenkympin ja kuoleman välille vaikka tarvetta ei edes olisi? Aika mielenkiintoinen on ajatustapasi. Ja jos on varaa lapsille laittaa jotain kalliimpaa niin sitten ei ole aikaa ja halua viettää lasten kanssa aikaa? Nämä sulkevat toisensa pois jotenkin?
[/quote]
En ole aiempi kirjoittaja (vaan numero 58) ja ihmettelen että mikä sua vaivaa? MIKSI lapsille pitäisi hankkia kalliit lelut ja vaatteet ja pelit ja kaikki mahdollinen sen sijaan, että eläisi "vaatimatonta" perusarkea, olisi enemmän lasten kanssa (meillä edelleen minä osa-aikainen vaikka lapset "isoja) jos kuitenkaan mitään ei puutu ja lapset saa vapaasti harrastaa. Meillä ei huvin vuoksi "turhuutta" ostella. Nyt poika halusi kalliin merkkivaatteen (lippiksen) ja sai itse säästää rahat siihen.
[/quote]
Ai etkkö sinä osta mitään huvin vuoksi? Aika askeettista on elämä jos kaikki on hamaan tappiin asti vain tarpeeseen ostettua. Ja siltikään ei tarvitse ostaa kaikkea mitä lapsi haluaa mutta jotain extraa on ihan kiva joskus antaa. MIten se elämä on sen parempaa vaatimattomana eläen kuin että joskus ostetaan jotain isompaa lapsille tai itselle tai puolisolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:24"]
. Varmaan pystyttäisiin asuntolainaa maksamaan enemmän mutta tällä hetkellä kuussa siihen menee 2900€ ja on ihan sopiva summa ja elämiseen jää rahaa. Me halutaan elää nyt, ei vasta viisikymppisinä.
[/quote]
Tuota, pakko kysyä että mitä sä teet tässä ketjussa? Meidän nettotulot on kuussa max tuon 2900 :D
[/quote]
Otsikossa luki "varsinkin," ei "vain"
Itse olen usein ihmetellyt, että miten perhe pärjää esim. 2000-3000 euron nettotuloilla. Ilmeisesti elämäntyylit sitten todellakin ovat vain niin erilaisia. Kyllä meilläkin rahaa säästöön jää, mutta kyllä helposti ihan peruskulut ylittää 3000-4000 euroa kuussa ja meillä vain 1 lapsi ja sekin päiväkoti-ikäinen, joka ei vielä varsinaisesti harrasta mitään erityistä.
Ruokakaupasta ostetaan periaatteessa sitä mitä nyt sattuu tarvimaan, yleensä käyn kerran viikossa kaupassa ja silloin menee n. 100-150 euroa.
Oma autolaina n. 400 euroa kk, miehen n,600-700 euroa kk. Itsellä menee bensaan n. 400 e kk ja miehellä paljon vähemmän. Ajan työn takia n. 40 000 km vuodessa.
Ulkona syödään varmaan vähintään 3-4 kertaa viikossa, kuitenkin edullisissa paikoissa tyyliin Rosso, Fransmanni, SubWay, Mäkkäri, Amarillo.
Ulkomailla on yleensä käyty n. 1-2 kertaa vuodessa, matkaa kohti menee n, 3000-4000 euroa + käyttörahat.
Asuntolainaan menee 1500 e ja muut asumiskulutu n. 500.
Eikä tässä ollut edes vielä mitään vakuutuksia, vaatekuluja, polkupyöriä, kiinteistöveroja, kenkiä, päiväkotimaksuja, lahjoja, juhlia yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:24"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 00:33"]
Se erohan on visusti elävien ja pröystäilijöiden välillä lähinnä se, että me visukintut ollaan 40-vuotiaiaina täysin velattoman omakotitalon ja auton omistajia. Sellaisetkin joille ei ole mamma ja pappa antanut jetnan latia! Kiva sitten alkaa elämään teini-ikäisten lasten kanssa vähän leveämmin. Niin ja jäädä 50- vuotiaana säästöjen turvin eläkkeelle. Tämmöinen suunnitelma meillä.
[/quote]
Eihän se kyllä ihan noinkaan mene. Eivät kaikkien työpaikat ole alusta hamaan tappiin saakka sama ja palkka nouse koko ajan. Puhumattakaan että 50-vuotiaana voitaisiin jäädä eläkkeelle, joillakin ura on tuossa iässä parhaimmassa vauhdissa vielä.
Meillä tosin on se tilanne että ei tarvitse nuukailla eikä säästetä erikseen mitään mihinkään. On velaton auto ja vanhimmalla lapsella moottoripyörä, talosta ja mökistä on vielä lainaa jäljellä 11v. Olen 36v ja mies on 46v. Me matkustellaan, harrastetaan golfia, laskettelua, lapset harrastaa paria eri lajia (3 lasta), kaupassa ei tuijoteta hintoja vaan ostetaan mitä halutaan. Varmaan pystyttäisiin asuntolainaa maksamaan enemmän mutta tällä hetkellä kuussa siihen menee 2900€ ja on ihan sopiva summa ja elämiseen jää rahaa. Me halutaan elää nyt, ei vasta viisikymppisinä.
[/quote]
Siis te lyhennätte asuntolainaa melkein kolme tonnia kuussa ja elätte senkin jälkeen leveästi? Eihän teidän tarvitsekaan pihistellä yhtään, kun olette niin hyvätuloisia. Tämä ketju ei ehkä ole teitä varten.
Me olemme pienipalkkaisia ja pärjätään ihan hyvin sopivalla rahankäytöllä. Nyt viisikymppisenä olen tosi iloinen, että säästössä on rahaa. Töissä on yt:t menossa ja kyllä oma kohtalo huolettaa. Sairauden vuoksi työkyky on viime vuosina kovasti alentunut ja ikää alkaa olla viisikymmentä, joten uutta työpaikkaa en todennäköisesti enää saa.
Yksi työkavereistani on elänyt kuten sinä, että elää pitää juuri nyt eikä myöhemmin. Hän on itse kertonut, että miehen kanssa menee huonosti ja he ovat miettineet eroa. Nyt kun siihen tuli vielä pelko työpaikan menettämisestä on työkaveri suhteellinen peloissaan. Turha se on nyt parkua, että voi kun hänkin olisi älynnyt säästää pahanpäivänvaraa.
[/quote]
Voi kuule, olen minäkin ollut välissä työttömänä ja hyvin on pärjätty sekin aika ja Yt-neuvotteluja on ollut tässä uran varrella jo 13. Miehen ei tarvitse pelätä työpaikan puolesta, sen verran headhunterit ovat koko ajan soittelemassa.
Ja mitä tekee työkaverisi suhteen tila tässä ketjussa? Luuletko sinäkin että kun on varaa johonkin niin sitten automaattisesti liitto on perseellään?
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 13:30"]
Ai etkkö sinä osta mitään huvin vuoksi? Aika askeettista on elämä jos kaikki on hamaan tappiin asti vain tarpeeseen ostettua. Ja siltikään ei tarvitse ostaa kaikkea mitä lapsi haluaa mutta jotain extraa on ihan kiva joskus antaa. MIten se elämä on sen parempaa vaatimattomana eläen kuin että joskus ostetaan jotain isompaa lapsille tai itselle tai puolisolle?
[/quote]
Huoh. Ainako pitää oikeasti olla ääripäät? Vastaa sinä noihin minun kysymyksiin jos pystyt. Kyllä, joskus ostan huvin vuoksi mutta saan siitä hyvin äkkiä "ähkyn" ja sitten ei kiinnosta ostaa mitään turhaa moneen kuukauteen. Esimerkiksi viime vuonna rakensimme talon ja sisustimme sitä ja siinä on ollut todellakin kerrakseen. Parina kuukautena ostin itselleni kirppikseltä vaatteita, paitoja, mekkoja ja housuja ja meni joku 150 euroa ja nyt ei todellakaan kiinnosta ostella mitään. Kyllä, olemme ostaneet huvin vuoksi nyt mm. pari pelikonsolia (HALVALLA, eikä tosiaan mitään uusinta uutta) ja mm. mopon pojalle mutta emme tee näitä ostoksia jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän pieni ja melko uusi perhe pärjää oikein hyvin pienellä rahalla (miehen työt.tuki 800, äit.tuki 770 + asumistuki 390 ja lapsilisä 100e = yht 2060e.).
Olen aiemminkin ostanut kaiken käytettynä ja kirpputorilta, koko aikuisikäni. Ihan siksi, ettei omatunto kestäisi ostaa uutena kun luontoa ja maailmanmenoa muutenkin ajattelen. Käytettynä saa kaikkea todella hyväkuntoisena, lähes uutena, varsinkin Helsingissä kun asuu.
Vauva on vasta pieni 6 kk, hänen kaikki menonsa tähän mennessä yhteensä on olleet alle 500 euroa. Tähän sisältyy sairaalamaksut (196e), lastenvaunut (90e), kestovaipat, vaatteet, autonistuimet, hoitopöydät, ammeet... ihan kaikki. Kaikki käytettynä.Meille matkustaminen on tärkeämpää kuin tavaroiden uutena ostaminen, ja näistä pienistä varoista saatiinkin säästettyäkin sen verran, että vietimme juuri reilun kuukauden jenkeissä :) Kun kerran "lomalla" ollaan ;)
Jos luontoa ja maailmanmenoa oikeasti ajattelisitte, niin jättäisitte ne lentomatkat sikseen.
Kyllä se on niin että tiukilla on. Pitää vaan aika huolellisesti etsiä kaikkialta. Ajansäästämiseksi koitan etsiä nettikirppareilta ja muualta. Tori.fi, löytyy paljon kaikkea, Zadaa.com jos tarvitsee välillä ostaa itselleenkin jotain. Oon myös hiljan löytänyt tällasen kuin suomennettikauppa.fi, missä on tosi edullista uutta tavaraa, kun vain etsii.
Onko muita keinoja löytynyt?
Katsos ap, elämä on tosiaan valintoja. Sinä (ja minä itsekin) pidän elämäntyylistä, jossa lapsilla on ehjät ja sopivat vaatteet, he saavat harrastaa ja käymme perheenä erilaisissa tapahtumissa ja joskus jopa kalliisti ulkona syömässä. Ostamme opettajille ja ystäville sopivia lahjoja ja joskus itsekin virkistäydymme jossakin aikuisten menossa. Emme kuitenkaan pröystäile, ajamme vahnalla autolla ja elämme aika vaatimattomasti esim. vaatteiden suhteen. Mutta sen myönnän, jos alkaisin kituuttaa, säästäisin helposti usean sata euroa. Mutta olisiko se minunlaiseni elämäntapa? Ei.
Mutta meidänlaisella elämäntyylillä täytyy sitten hyväksyä se tosiasia, että rahaa ei ehkä ole ihan niin paljon kuin tarvitsisi. Ei ehkä ole varaa siihen etelänmatkaan, mutta toisaalta arjen pyörittäminen on minulle kuitenkin valintoja ja haluan että arjessani on sellaisia asioita, joista pidän ja nautin. En kuitenkaan nauttisi siitä, että kituuttaisin arjessani. Toiset taas kituuttavat, jotta heillä olisi rahaa lähteä kerran vuodessa kanarialle säästämään. Itse en nauttisi siitä.
joten täytyy vaan miettiä miten sen oman talouden järjestää. Tämä kesti minulta aika kauan oivaltaa. ja tämä ei ollut ap mitään ilkeilyä sinulle, vaan ihan fakta, että ihmiset tosiaan elävät hyvin eri tavalla.