Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Onko tällainen ihan tavallista, mietiskelyä parisuhteesta
08.07.2020 |
Teen nyt tän julkaisun ihan päähänpistosta.
Periaatteessa meillä on kaikki ok, ollaan oltu kohta 20v yhdessä.
Missä määrin seksin vonkuminen ja siitä jankuttaminen on normaalia? Kun mä en jaksais sitä joka helkutin päivä. Sitä jankutusta ja vehkeen esittelyä. Ja mikä tahansa asia kääntyy seksistä puhumiseen. Kaupassa kurkun osto, mökillä virvelin käyttö, mikä tahansa asia.
Kaikki on kaksimielistä. Mä kuulema tein hänestä sellaisen. Meillä kuitenkin on seksiä viikottain.
Ja varmaan tän takia pelkään aina sanoa kun menkat alkaa. Hirveä surkuttelu, elämä suunnilleen loppuu siihen, ”noniin, se siitä sitten, menee taas viikkoja”, ihan kuin mä niihin menkkoihin voisin vaikuttaa.
Mä tiedän että mulla on taustalla vaikutusta, mutta onko tuollaista pakko kuunnella? Mä oon sanonut että en jaksais koko ajan jauhaa samaa kaksimielistä juttua, mutta loukkaantuu tietysti, viimeksi eilen suuttui.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä sitä mieltä, että kun toisiaan kohtaan on rakkautta ja vetovoimaa, niin seksi toimii luonnostaan ja luontevasti. Miehen ei tarvitse hinkutttaa ja vemputtaa elintään naisenpuutteessa ja nainen ei inhoa miestään.
Kun kumpikin tykkää toisistaan ja seksistä niin se vaan on luontevaa eikä ärsytä.
Ihan pienistä eleistä ja sanoista syttyy ja etenee seksiin. Joskus vaan ollaan ja halaillaan, ei aina tarvitse edetä, mutta usein kyllä etenee. ☺Olette vaan lopen kyllästyneet toisiinne, suurin osa kommentoijista. Ei se auta vaikka mies hinkutttaa tai ei, aina tekee väärin.
Jos ei hinkuttta niin ei välitä ja kun hinkutttaa niin on liian innokas.
Hyvin kirjoitettu, joko noilla ei ole sitä rakkautta ollutkaan tai sitten se on kuollut matkan varrella. Niin tai näin, en kyllä ymmärrä miksi tuollaisia suhteita ylläpidetään jossa kumpikaan ei ole tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama ongelma. Kaikki läheisyys on nykyisin sellaista laatua että mun tiskatessa mies tulee mun taakse ja nylkyttää mua vasten kuin joku kiimainen koira. Olen tästä ärsyyntynyt useammin kuin jaksan laskeakaan. Sanonut nätillä ja kun se ei ole tehonnut niin ihan huutanutkin että jos tuo iljettävä nylkytys ei lopu niin pakkaan kamat ja lähden. Ei tunnu ymmärtävän että se ei sytytä mua että teen kotihommia kuin joku piika ja tullaan takaa kourimaan ja nylkyttämään. Ei voi olla koko universumissa ainuttakaan naista kuka moisesta kiihottuisi!
Ehkä pitäisi erota ennen kuin ei huvita panna edes tätä vähää kuin nyt tekee mieli. Kaikki alkusuhteen flirttailu ja esileikki on muuttunut tuohon lapselliseen ällöttävyyteen. Seksikerrat on sen myötä harventunut joka toisesta päivästä joka toiseen viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeesti noin vaikeeta avata se suu ja sanoa sille toiselle mitä on mieltä??
No vastauksista päätellen ei, vaikeus näyttää olevan siinä, että sen mielipiteen ilmoittamisen jälkeen muutetaan käytöstä.
Esim. jos ilmoittaa, ettei pidä kaksimielisiä juttuja huvittavina, ei niitä sitten enää viljellä tai kertoo, ettei pidä puristelusta, niin sitten ei puristella.
Itse teen kyllä tuota kaikkea edellä mainittua, mutta toki lopettaisin, jos vaimo ilmoittaisi, ettei pidä moisesta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä sitä mieltä, että kun toisiaan kohtaan on rakkautta ja vetovoimaa, niin seksi toimii luonnostaan ja luontevasti. Miehen ei tarvitse hinkutttaa ja vemputtaa elintään naisenpuutteessa ja nainen ei inhoa miestään.
Kun kumpikin tykkää toisistaan ja seksistä niin se vaan on luontevaa eikä ärsytä.
Ihan pienistä eleistä ja sanoista syttyy ja etenee seksiin. Joskus vaan ollaan ja halaillaan, ei aina tarvitse edetä, mutta usein kyllä etenee. ☺Olette vaan lopen kyllästyneet toisiinne, suurin osa kommentoijista. Ei se auta vaikka mies hinkutttaa tai ei, aina tekee väärin.
Jos ei hinkuttta niin ei välitä ja kun hinkutttaa niin on liian innokas.Hyvin kirjoitettu, joko noilla ei ole sitä rakkautta ollutkaan tai sitten se on kuollut matkan varrella. Niin tai näin, en kyllä ymmärrä miksi tuollaisia suhteita ylläpidetään jossa kumpikaan ei ole tyytyväinen.
Sehän oliskin ihanne, että seksi toimisi luonnostaan ja pelkkä vetovoima riittäisi. Vaikea kuitenkaan ”suorittaa” vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan samanlaista. Ollaan 45-vuotiaita, seksiä useampi kerta viikossa. Välillä 2krt päivässä, menkkojen takia tauko, mutta mies sanoo myös ”blowjob week”.
Kun tapasimme, olin itsekin innokas seksiin, ihan seksin itsensä takia. Emme koskaan oikein mätsänneet kunnolla kuitenkaan. Lasten synnyttyä oli taukoa sen aikaa kun jälkivuoto kesti. Mies ei tahtonut ymmärtää, miten väsynyt olin. Vaikka miten selitin, yritin ymmärtää, sanoin että eppariarpi on kipeä, on univelkaa, alapää on kuiva, siksi ei haluta - ei ymmärrystä. Mies selitti aina saman litanian, että en anna hänelle, koska rooli on muuttunut ja sitäpaitsi hänen kullinsa ei ole tarpeeksi iso eikä hänellä seiso riittävän tormakasti. Sanoin että tuo ei ole totta, koska ”selitys”, mutta ei hän kuunnellut, tai viesti ei mennyt perille.
Jossain vaiheessa kun olin tosi ahdistunut, aloin uhata erolla, sanoin että en yksinkertaisesti jatkuvaa vonkaamista, meillä on vuosia (poikkeuksia lukuunottamatta) ollut seksiä joka päivä tai lähes joka päivä. Määrä ei edes riitä, kun pitäisi olla himoa ja halua, intoa ja aloitteita. Mutta se on vaikeaa, kun on ollu ”pakko antaa”, sen lisäksi jatkuvat seksivitsit, kalun esittely, vaatiminen, vitsailu, painostaminen.
Ymmärrän itse, että seksi on herkkä aihe, mutta ei ole kivaa jos tuntee, ettei toinen kunnioita omaa seksuaalisuutta ollenkaan, vaan vaatii jatkuvaa suoriutumista ja viihdytystä. Olemme olleet 15v yhdessä.
Yök mikä mies. En voisi olla tuollaisen ällötyksen ja henkisesti vajaan ulisijan kanssa päivääkään.
Pidän seksistä, mutta tuollainen käytös on täysi turn off. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta, mutta on todella uuvuttavaa jos se on ainoa asia mikä pyörii mielessä. Jokainen ”pakko antaa tai muuten se suuttuu” vain vähentäisi haluja kyseiseen mieheen entisestään.
Onko miehessä jotain hyviä puolia, miksi olet ihmisen kanssa joka ei ymmärrä esimerkiksi synnytyksen runteleman alapään kipuja vaan vetää homman marttyroinniksi oman navan ympärillä? Tuskin empatiaa tai myötätuntoa heruu muutenkaan elämässä jos on henkisesti tuolla tasolla.
Yök, yök ja vielä kerran yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Meilläkin minä lopetin vonkaamisen ja keskityn omaan seksielämääni ja sitten kerran kuukaudessa ollaan vaimon kanssa ihan sitä traditionaalista seksiä. Hän menetti kykynsä nauttia seksistä saatuaan lapset ja tämä on kuulemma ihan normaalia, kun olen kysellyt ystäväpiirissä muilta miehiltä.
Toiset ne on vähemmän innokkaita ja toiset on keskiarvolta tasaisia parittelemaan.
Ennen luultiin ettei naiset nauti seksistä ollenkaan, mutta totuus lienee, niin että lasten saannin jälkeen enemmistö kokee hormonaalisen muutoksen elimistössään ja unohtaa seksin nautinnon tunteen.
Siksi ennen yleisesti luultiin ettei naiset nauti seksistä ollenkaan. Kyseessä on hormonaalinen muutos johon ei liene löydy lääkettä.
Älkää yleistäkö. Mulla on 3 lasta. Aikuisia jo. Seksiä olen halunnut lähes aina viikottain. Te olette vain valinnut vääriä naisia. Ei se lasten syntymä niitä haluja vie. Ehkä niitä ei oo koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan samanlaista. Ollaan 45-vuotiaita, seksiä useampi kerta viikossa. Välillä 2krt päivässä, menkkojen takia tauko, mutta mies sanoo myös ”blowjob week”.
Kun tapasimme, olin itsekin innokas seksiin, ihan seksin itsensä takia. Emme koskaan oikein mätsänneet kunnolla kuitenkaan. Lasten synnyttyä oli taukoa sen aikaa kun jälkivuoto kesti. Mies ei tahtonut ymmärtää, miten väsynyt olin. Vaikka miten selitin, yritin ymmärtää, sanoin että eppariarpi on kipeä, on univelkaa, alapää on kuiva, siksi ei haluta - ei ymmärrystä. Mies selitti aina saman litanian, että en anna hänelle, koska rooli on muuttunut ja sitäpaitsi hänen kullinsa ei ole tarpeeksi iso eikä hänellä seiso riittävän tormakasti. Sanoin että tuo ei ole totta, koska ”selitys”, mutta ei hän kuunnellut, tai viesti ei mennyt perille.
Jossain vaiheessa kun olin tosi ahdistunut, aloin uhata erolla, sanoin että en yksinkertaisesti jatkuvaa vonkaamista, meillä on vuosia (poikkeuksia lukuunottamatta) ollut seksiä joka päivä tai lähes joka päivä. Määrä ei edes riitä, kun pitäisi olla himoa ja halua, intoa ja aloitteita. Mutta se on vaikeaa, kun on ollu ”pakko antaa”, sen lisäksi jatkuvat seksivitsit, kalun esittely, vaatiminen, vitsailu, painostaminen.
Ymmärrän itse, että seksi on herkkä aihe, mutta ei ole kivaa jos tuntee, ettei toinen kunnioita omaa seksuaalisuutta ollenkaan, vaan vaatii jatkuvaa suoriutumista ja viihdytystä. Olemme olleet 15v yhdessä.
Yök mikä mies. En voisi olla tuollaisen ällötyksen ja henkisesti vajaan ulisijan kanssa päivääkään.
Pidän seksistä, mutta tuollainen käytös on täysi turn off. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta, mutta on todella uuvuttavaa jos se on ainoa asia mikä pyörii mielessä. Jokainen ”pakko antaa tai muuten se suuttuu” vain vähentäisi haluja kyseiseen mieheen entisestään.
Onko miehessä jotain hyviä puolia, miksi olet ihmisen kanssa joka ei ymmärrä esimerkiksi synnytyksen runteleman alapään kipuja vaan vetää homman marttyroinniksi oman navan ympärillä? Tuskin empatiaa tai myötätuntoa heruu muutenkaan elämässä jos on henkisesti tuolla tasolla.
Yök, yök ja vielä kerran yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää muualle yököttelemään, sammalpillut. Tälle miehelle on yhtä normaalia haluta seksiä, kuin tälle naiselle on olla haluamatta. Kumpikaan ei ole väärässä. Halujen kohtaamattomuus tulee eteen aika monessa suhteessa, se ei ole mikään leikin asia ja se voi olla todella vaikea ratkaista.
Mikään ei ole niin ällöttävää kuin seksuaaliset lähentelyt mieheltä, joka ei kiihota itseä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan samanlaista. Ollaan 45-vuotiaita, seksiä useampi kerta viikossa. Välillä 2krt päivässä, menkkojen takia tauko, mutta mies sanoo myös ”blowjob week”.
Kun tapasimme, olin itsekin innokas seksiin, ihan seksin itsensä takia. Emme koskaan oikein mätsänneet kunnolla kuitenkaan. Lasten synnyttyä oli taukoa sen aikaa kun jälkivuoto kesti. Mies ei tahtonut ymmärtää, miten väsynyt olin. Vaikka miten selitin, yritin ymmärtää, sanoin että eppariarpi on kipeä, on univelkaa, alapää on kuiva, siksi ei haluta - ei ymmärrystä. Mies selitti aina saman litanian, että en anna hänelle, koska rooli on muuttunut ja sitäpaitsi hänen kullinsa ei ole tarpeeksi iso eikä hänellä seiso riittävän tormakasti. Sanoin että tuo ei ole totta, koska ”selitys”, mutta ei hän kuunnellut, tai viesti ei mennyt perille.
Jossain vaiheessa kun olin tosi ahdistunut, aloin uhata erolla, sanoin että en yksinkertaisesti jatkuvaa vonkaamista, meillä on vuosia (poikkeuksia lukuunottamatta) ollut seksiä joka päivä tai lähes joka päivä. Määrä ei edes riitä, kun pitäisi olla himoa ja halua, intoa ja aloitteita. Mutta se on vaikeaa, kun on ollu ”pakko antaa”, sen lisäksi jatkuvat seksivitsit, kalun esittely, vaatiminen, vitsailu, painostaminen.
Ymmärrän itse, että seksi on herkkä aihe, mutta ei ole kivaa jos tuntee, ettei toinen kunnioita omaa seksuaalisuutta ollenkaan, vaan vaatii jatkuvaa suoriutumista ja viihdytystä. Olemme olleet 15v yhdessä.
Yök mikä mies. En voisi olla tuollaisen ällötyksen ja henkisesti vajaan ulisijan kanssa päivääkään.
Pidän seksistä, mutta tuollainen käytös on täysi turn off. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta, mutta on todella uuvuttavaa jos se on ainoa asia mikä pyörii mielessä. Jokainen ”pakko antaa tai muuten se suuttuu” vain vähentäisi haluja kyseiseen mieheen entisestään.
Onko miehessä jotain hyviä puolia, miksi olet ihmisen kanssa joka ei ymmärrä esimerkiksi synnytyksen runteleman alapään kipuja vaan vetää homman marttyroinniksi oman navan ympärillä? Tuskin empatiaa tai myötätuntoa heruu muutenkaan elämässä jos on henkisesti tuolla tasolla.
Yök, yök ja vielä kerran yök.
On hyviä puolia. Monet muut asiat, luotettavuus, haluaa elää perhe-elämää, tekee osansa arjessa, on ennakoitava.
Mutta kyllä toi on iso asia, ei hän ole pahuuttaan törppö tai itsekäs, joten on ollut tavallaan vaikea olla vihainen. Samalla tuntuu ikävältä, että tämmöistä ei saa ratkaistua ”muuten hyvän miehen” kanssa. Ollaan käyty parisuhdeterapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Menkää muualle yököttelemään, sammalpillut. Tälle miehelle on yhtä normaalia haluta seksiä, kuin tälle naiselle on olla haluamatta. Kumpikaan ei ole väärässä. Halujen kohtaamattomuus tulee eteen aika monessa suhteessa, se ei ole mikään leikin asia ja se voi olla todella vaikea ratkaista.
Seksiä saa haluta, mutta vaatiminen, marttyyrius ja uhriutuminen jos päivä jää väliin, ja esim. kipeän puolison pakottaminen seksiin ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käytöstä.
Jos mies käyttäytyisi kunnioittavasti ja empaattisesti, niin saattaisi naistakin seksi kiinnostaa. Jos puoliso on ilmaissut, että jatkuva kouriminen ja vehkeen esittely, vonkaaminen ja syyllistäminen on vastenmielistä, ei ole mitään järkevää selitystä sille miksi mies jatkaa toimintaa päivästä toiseen.
Ei sellainen toimi että nainen on miehelle lähinnä reikä johon tyhjentää kassinsa monta kertaa päivässä, eikä naisen haluilla/haluttomuudella, kivuilla tai muilla toiveilla ole miehelle mitään merkitystä.
Se, että haluaa seksiä, ei ole ongelma, vaan se miten käyttäytyy sitä saadakseen, ja samoin se, ettei välitä seksikumppanin toiveista ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksissä vaikeinta musta on se, että jotta se toimisi vuosia eteenpäin, pitää olla ns. samalla aaltopituudella. Se on aika kova vaatimus perhe-elämässä!
Pitäisi olla samankaltaiset ajatukset siitä, millaista on arki. Pitäis osata selvittää ongelmat. Jaksaa toista huonona ja hyvänä päivänä. Ymmärtää ja olla empaattinen. Avata suunsa, jotta voi tulla kuulluksi - ja kuunnella itse. Täytyy olla sopivan luotettava. Jne jne.
Näiden lisäksi pitäisi olla sitä yhteistä himoa ja jotain kipinää - edes sellaista minkä voi kaivaa väsymyksenkin alta - ei joka hetki mutta hyvänä päivänä.
Miten ihmeessä löytää ihminen, jonka kanssa kaikki em asiat toimii tarpeeksi hyvin? Ettei yhdessä oleminen perustu vain kunniallisuuteen tai pelkoon.
Selvä seksiriippuvuus. Psykiatrilta saa apua. Terveen ihmisen ei kuulu miettiä koko ajan seksiä. Elämä menee kaikin tavoin hukkaan jos se pyörii vain seksin ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla on halu läheisyyteen, itsetunnon vahvistamiseen, ihailuun, varmistukseen parisuhteen kestävyydestä ja/tai huomioon. Se voi tulla esille jatkuvana seksin vonkaamisena. Toisilla seksi voi olla ainoa keino rentoutua. Mitään pahaa tässä ei ole, mutta silloin kun seksiin tarvitaan toinen ihminen, on hänelläkin sanansa sanottavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää muualle yököttelemään, sammalpillut. Tälle miehelle on yhtä normaalia haluta seksiä, kuin tälle naiselle on olla haluamatta. Kumpikaan ei ole väärässä. Halujen kohtaamattomuus tulee eteen aika monessa suhteessa, se ei ole mikään leikin asia ja se voi olla todella vaikea ratkaista.
Seksiä saa haluta, mutta vaatiminen, marttyyrius ja uhriutuminen jos päivä jää väliin, ja esim. kipeän puolison pakottaminen seksiin ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käytöstä.
Jos mies käyttäytyisi kunnioittavasti ja empaattisesti, niin saattaisi naistakin seksi kiinnostaa. Jos puoliso on ilmaissut, että jatkuva kouriminen ja vehkeen esittely, vonkaaminen ja syyllistäminen on vastenmielistä, ei ole mitään järkevää selitystä sille miksi mies jatkaa toimintaa päivästä toiseen.
Ei sellainen toimi että nainen on miehelle lähinnä reikä johon tyhjentää kassinsa monta kertaa päivässä, eikä naisen haluilla/haluttomuudella, kivuilla tai muilla toiveilla ole miehelle mitään merkitystä.
Se, että haluaa seksiä, ei ole ongelma, vaan se miten käyttäytyy sitä saadakseen, ja samoin se, ettei välitä seksikumppanin toiveista ollenkaan.
Turhautuminenhan se on mikä purkautuu sitten sitä vehjettä esittelemällä. Kun muuten tykkää vaimostaan mutta seksiä ei ole tarpeeksi, eikä kuitenkaan haluaisi aloittaa erokeskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Selvä seksiriippuvuus. Psykiatrilta saa apua. Terveen ihmisen ei kuulu miettiä koko ajan seksiä. Elämä menee kaikin tavoin hukkaan jos se pyörii vain seksin ympärillä.
Siitä puhe mistä puute. Se pyörii mielessä mihin ei saa tyydytystä. Köyhällä pyörii raha mielessä koska sitä ei ole tarpeeksi ja niin edelleen.
Ongelman ydin on kohtaamattomuus, erilaset tarpeet. On myös naisia, jotka turhautuvat seksin puutteessa ja ottaisivat kiljuen miehen, joka on noin aktiivinen vielä keski-ikäisenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää muualle yököttelemään, sammalpillut. Tälle miehelle on yhtä normaalia haluta seksiä, kuin tälle naiselle on olla haluamatta. Kumpikaan ei ole väärässä. Halujen kohtaamattomuus tulee eteen aika monessa suhteessa, se ei ole mikään leikin asia ja se voi olla todella vaikea ratkaista.
Seksiä saa haluta, mutta vaatiminen, marttyyrius ja uhriutuminen jos päivä jää väliin, ja esim. kipeän puolison pakottaminen seksiin ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käytöstä.
Jos mies käyttäytyisi kunnioittavasti ja empaattisesti, niin saattaisi naistakin seksi kiinnostaa. Jos puoliso on ilmaissut, että jatkuva kouriminen ja vehkeen esittely, vonkaaminen ja syyllistäminen on vastenmielistä, ei ole mitään järkevää selitystä sille miksi mies jatkaa toimintaa päivästä toiseen.
Ei sellainen toimi että nainen on miehelle lähinnä reikä johon tyhjentää kassinsa monta kertaa päivässä, eikä naisen haluilla/haluttomuudella, kivuilla tai muilla toiveilla ole miehelle mitään merkitystä.
Se, että haluaa seksiä, ei ole ongelma, vaan se miten käyttäytyy sitä saadakseen, ja samoin se, ettei välitä seksikumppanin toiveista ollenkaan.
Turhautuminenhan se on mikä purkautuu sitten sitä vehjettä esittelemällä. Kun muuten tykkää vaimostaan mutta seksiä ei ole tarpeeksi, eikä kuitenkaan haluaisi aloittaa erokeskustelua.
Miksi keskustelun pitäisi alkaa erosta? Eikö se voisi alkaa sillä lailla, että: ”mä haluan sua ihan hirveästi”?
Siis eikä mikä ongelma. Tai siis itse olisin onneni kukkuloilla ongelmastasi.
Meillä ei varmasti ehdota yhtään mitään. Päinvastoin näyttää rangaistus vangilta kun ehdotan. Täällä myös +20v yhdessä.
Jestas miten ihana mies sinulla! Hän haluaa sinua. Onnekas!
Vierailija kirjoitti:
Siis eikä mikä ongelma. Tai siis itse olisin onneni kukkuloilla ongelmastasi.
Meillä ei varmasti ehdota yhtään mitään. Päinvastoin näyttää rangaistus vangilta kun ehdotan. Täällä myös +20v yhdessä.Jestas miten ihana mies sinulla! Hän haluaa sinua. Onnekas!
Mun mies on samaa mieltä. Syytä olla iloinen.
Kahdenvälisessä suhteessa jos mikä vain asia on toiselle ongelma, se on ongelma suhteessa. Ei ole ongelmaa, joka olisi vain yhdellä.
Alue: Seksi
Aika saman kuuloista. Täällä kuksittiin kuin kanit monta kertaa päivässä useamman vuoden ajan, kunnes tuli lapsia niin kuihtui kerta viikkoon. Ehkä tuossa on perää että kun lapset tulee niin keho ajattelee että elämäntyö tehty. Jätin sen emakon ja aloin yh-isäksi, hyvä päätös näin 10 vuoden jälkeen mietittynä. Mitä sitä tuhlaamaan ainutta elämää johonkin mistä ei nauti.