Työhaastattelu ens viikolla, eilen raskaustesti plussa, mitä teen?

No mun täytyy vielä lisätä se, että mun oma työsuhde vakinaistettiin ja hain sitä. Olen siis ollut sijainen tätä ennen. Ja kyllä, yritimme vauvaa kun töihn tulin, tosin sain kolme keskenmenoa ja aikaa tässä projektissa meni miltei 2 vuotta.

Että ei oo mitään itsestäänselvyyksiä ne yrittämiset tai ees positiiviset raskaustestit

T. se, joka oli raskaana työhaastattelussa vkolla 33

Vastaavassa tilanteessa kerroin itse ennen sopparin allekirjoitusta että jätetään väliin, olen raskaana. No vauva kuoli kohtuun rv 22. Kun olin toipunut fyysisesti soitin samaan firmaan ja he ottivat ilomielin töihin ja esimies kertoi arvostaneensa suuresti rehellisyyttä.

Piilottelu, valehtelu ja kertomatta jättäminen on luottamuksen murentamista puolin jos toisin. Jos jätät kertomatta ei suhunkaan tulla luottamaan jatkossa.

Sopimusta allekirjoittaessa työntekijä tiesi olevansa raskaana ja kertoi tämän. Työyhteisössä siihen suhtauduttiin hyvin ja onniteltiin useammalta taholta ja kerrottiin että "tässä tämä uusi Tiina, mutta jää kohta äitiyslomalle". Kunnes tuli keskenmeno. Hirvittävää oli palata lyhyen sairasloman jälkeen uuteen työpaikkaan, jossa vielä tuli kesälomalta uusia työkavereita tutustumaan ja onnittelemaan raskaudesta.

Pidä omana tietona mahdollisimman pitkään. Sinulla on siihen oikeus.

Mutta kun on yrityksiä, joissa ei ole hallussa reilu peli ja moraalisäännöt, vaikka itse tekisi mitä ihqudaadaata ja olisi rehti ja reilu! Oma selusta kannattaa turvata näissä jutuissa.

Nauti nyt raskaudesta ja hae sitä työpaikkaa kun lapsesi on syntynyt.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 15:00"]

Käsittääkseni myöskään koeajalla työsuhdetta ei saa päättää epäasiallisin perustein ja jos kyseessä on raskaana oleva työntekijä, työnantajalla on näyttövelvollisuus siitä, ettei koeaikapurku johtunut raskaudesta. Mikä taas voi käytännössä olla aika vaikeaa... t. AP

[/quote]

Aika hyvin nykyaikana (valitettavasti) pystyy sanomaan koeajalla työntekijän irti. Työnantajan ei tarvitse pahemmin mitään näyttövelvollisuutta edes antaa; riittää, että sanoo ettei työntekijästä ollut tähän työhön.

37 on väärässä. Raskauden aikana työnantajan velvollisuus on todistaa, ettei raskaus vaikuttanut koeaikapurkuun. Käytännössä tämä on aika mahdotonta, millään pikkuvirheillä työsuhteen purkamista ei voi perustella. Kaikki oikeusjutut joita aiheesta on käyty ovat päättyneet raskaana olevan voittoon.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 20:36"]

37 on väärässä. Raskauden aikana työnantajan velvollisuus on todistaa, ettei raskaus vaikuttanut koeaikapurkuun. Käytännössä tämä on aika mahdotonta, millään pikkuvirheillä työsuhteen purkamista ei voi perustella. Kaikki oikeusjutut joita aiheesta on käyty ovat päättyneet raskaana olevan voittoon.

[/quote]

En muuten ole väärässä. Työnantajan todistukset on menneet läpi monta kertaa, ja myös uskottu ne.

Olet väärässä. Joka ikinen tapaus on päättynyt työntekijän voittoon, tarkista itse vaikka Finlexistä. Ja vielä suurempi osa tapauksista on sovittu rahalla ilman oikeudenkäyntiä.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 20:44"]

Olet väärässä. Joka ikinen tapaus on päättynyt työntekijän voittoon, tarkista itse vaikka Finlexistä. Ja vielä suurempi osa tapauksista on sovittu rahalla ilman oikeudenkäyntiä.

[/quote]

Jankkaa mitä jankkaat. Olen sen verran ollut pitkään työelämässä, ja nähnyt kaikenlaista, että tiedän mistä puhun.

Se, että olet nähnyt laittomia koeaikapurkuja ei todista mitään. Sen sijaan oikeudenkäynnit todistavat, kiistätkö nekin?

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 20:48"]

Se, että olet nähnyt laittomia koeaikapurkuja ei todista mitään. Sen sijaan oikeudenkäynnit todistavat, kiistätkö nekin?

[/quote]

:D :D

Hihhii vaan. Jos jokainen syrjitty nainen nostaisi oikeusjutun, ehkä se saisi vähän miettimään. Ikävä kyllä useimmat eivät uskalla tai heille kelpaa sopiminen oikeussalin ulkopuolella.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 15:02"]

Jos kysytään lapsista, tietty kerrot rehellisesti olevat jne... ja toteat uudesta vain jotain yleisluontoista "olisi tervetullut jos luoja joskus suo"-tyyliin, jos nyt edes tulee puhetta. Sehän on normaalia haluta joskus se perhe!

[/quote]

laitonta kysyä

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 15:21"]

Epärehellisiä naisia täällä kaikki. Jos yrittää vauvaa, ei sitä kerro. Jos tietää, että on jo raskaana, niin sen kertoo. Ei ole rakettitiedettä tuo. Suomesta on täysin kadonnut luterilainen työn etiikka. Jokainen tavoittelee vain itsekkäästi omaa etuaan ja sitä, mistä parhaiten pystyy rahaa lypsämään. Sitten kun raskausaikana tulee pahoinvointia ja kremppaa, jäädään jo varhain sairauslomalle ja siitä äippälomalle. Eikä tarvitse olla kuuntelemassa työnantajan eikä työkavereiden (joiden niskaan työt kaatuu) kommentteja, pääasia että rahat juoksee.  Ei ihme, että pienyrittäjille on riski palkata hedelmällisessä iässä oleva nainen ;)

[/quote]

Kuule, on pikkasen epäreilua laittaa naiset maksamaan kaikin mahdollisin tavoin uuden sukupolven kasvattamisesta tähän maahan. Itse asiassa ihan helvetin epäreilua.

Nainen kantaa jo kaikki muut raskauteen liittyvät asiat kehonsa ja mielensä suhteen, nyt pitäisi vielä kantaa kaikenlainen taloudellinen vastuu paitsi omata, myös työnantajan puolesta... Ette kai te nyt ihan tosissanne voi olla?

Todellakin, missä on miesvaltaisten alojen vastuu? Vanhemmuuden kustannusten pitäisi todellakin tulla ihan kaikkien työnantajien maksettaviksi täysin tasapuolisesti.

 Mä ehdin tulla raskaaksi työhaastattelun ja aloittamisen välissä, aloitin vasta 3kk kuluttua valinnasta. Laitoin 4 viikkoa ennen aloittamista viestin esimiehelle, että olen raskaana ja äitiysloma alkaa x. päivänä.  Ilmoitin samalla äitiyslomani pituuden ja tästä pidin kiinni. Ehdin olla 4kk töissä ja muhun oltiin tosi tyytyväisiä. Nyt olen ollut 4kk äitiysloman jälkeen töissä ja vuosia edessä... mua ei palkattu pieneksi hetkeksi, vaan pysyvästi. Olin myös niin pätevä, että en olisi voinut kuvitellakaan saavani potkuja koeajalla.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 11:43"]

Neuvoisin kuten muutkin, mutta täytyy pitää mielessä että yleensä on 4kk koeaika, eli voi tulla ikäviä tilanteita jos/kun raskaus jo tuona aikana paljastuu. Esim. pahoinvoinnit voi olla ikäviä ja kiinnittää huomiota. Toisaalta jos kertoisit raskaudesta haastatteluvaiheessa, niin kyllähän sillä olisi varmaan merkitystä, jos niillä olisi joku toinenkin hyvä hakija. Vetoaisivat vaan sitten muihin seikkoihin.

[/quote]

Jos raskaana olevan irtisanoo koeaikana on pystyttävä todistamaan että se ei johdu raskaudesta.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 11:58"]

Koeaikana ei tarvi kertoa syytä miksi annetaan kenkää. Voi sanoa vaan että ei kemiat kohtaa vaikka työnantajan puolelta olisikin syy raskaus.

[/quote]

Jos koeaikana irtisanoo raskaana olevan, työnantajan pitää pystyä todistamaan että se ei johdu raskaudesta.

Tottakai tuossa vaiheessa kannattaa vielä mennä haastatteluun sillä ajatuksella, että ei olisi vielä tehnytkään testiä. Ihan sen takia, että raskauden jatkuminenkaan ei ole vielä varmaa...

Sitten jos saa paikan ja on edelleen raskaana, niin itse kyllä kertoisin ennen sopimuksen allekirjoittamista, en kehtaisi millään olla kertomatta. Ja niin teinkin, monia vuosia sitten: olin alkuvaiheessa raskaana, kun kävin haastattelussa, enkä kertonut raskaudesta.

Sitten sain puhelun, että paikka olisi minun. Kerroin raskaudesta puhelimessa, ja rekrytoija meni hiljaiseksi. Hän sanoi, että täytyy kysyä joistain muodollisuuksista vielä ylemmältä taholta, että soittaa pian takaisin. Soittikin pian, ja sanoi, että paikkahan on toki minun, niinkuin aikaisemmin puhuttiin, ja olisin oikein tervetullut töihin, mutta että onhan se hänelle ja tiimilleen aika hankala tilanne, jos jäisin pian äitiyslomalle. Sanoin itse ymmärtäväni asian ja soittavani seuraavana päivänä takaisin.

Se olikin kyllä tuskainen yö, kun mietin ja mietin mitä tekisin! Minulla oli siis jo määräaikainen työ, ja uusikin työ olisi ollut määräaikainen, mutta selkeästi enemmän oman alan työtä. Päätin kuitenkin pysyä sen hetkisessä työssäni, ja päästää rekrytoijan pälkähästä, aika paljon nolottikin tuo tilanne. Olin hakenut työtä sillä ajatuksella, että vauvan saaminen kestäisi pidempään, ja pääsisin sitten ennen perheen perustamista oman alan työhön kiinni. Mutta tulinkin sitten nopeasti raskaaksi, mistä olin hurjan onnellinen. Ajattelin, että haen sitten äitiysloman jälkeen oman alan töitä uudestaan. Rekrytoija olikin todella helpottunut, kun sanoin, etten ota työtä vastaan. Hän myös sanoi, että hän kyllä muistaa minut, ja heiltä kannattaa hakea uudestaankin töitä.

En hakenut heiltä uudestaan töitä, virta on vienyt toista kautta oman alan töihin, ja urani on edennyt "kuin unelma" myös ilman tuota työpaikkaa. Vaikka tässä ei tasa-arvo täysin toteutunutkaan, niin itse olen edelleen tyytyväinen ratkaisuuni.

Ärsyttää lärpätys siitä kuinka työnantaja maksaa kaikki raskauden kulut.

Ei muuten todellakaan maksa. Yhteiskunta maksaa äitiyspäivärahan ja vanhempainrahan. Työnantajan kontolle jäävät äitiys- ja/tai vanhempainvapaan aikana kertyneet lomapäivät (yleensä 20 pv) sekä uuden työntekijän rekrytoinnin kulut, jos niitä tulee. Nykyään varsin tavallista, että äitiyslomalaisen tilalle ei palkata sijaista, vaan työt hajautetaan jo töissä olevien tehtäväksi. Se vasta halpaa onkin työnantajalle.