Onko nainen/parisuhde normaali jos siihen "ei todellakaan kuulu miehen omat matkat jätkien kanssa"?
Jos naisen ajatusmaailmaan ei sovi, että mies matkustaa miesporukoissa vaikka viikoksi etelän lomakohteeseen niin voidaanko puhua normaalista hyvästä naisesta/parisuhteesta?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Millaiset matkat tai millainen vapaa-ajan vietto on sitten miehelle/vaimolle sallittua?
Onko se ehdottomasti väärin jos jompikumpi esim matkustaa työkavereiden kanssa ammattiliiton risteilylle?
Tai jos jompikumpi osallistuu kesällä harrastajille tarkoitetulle taide/kirjallisuus/teatterikurssille johon kuuluu majoitus?
Tai jos jompikumpi lähtee viikonlopuksi katsomaan jotain moottoriurheilu tai vastaavaa tapahtumaa?
Tai jos jompikumpi lähtee talvella Lappiin tai keski-Eurooppaan laskettelemaan (yhdessä kouluikäisen lapsen kanssa)?
Tai jos jompikumpi lähtee etelään viikoksi kavereiden kanssa?
Missä menee raja?
Eihän tuollaisia asioita voi ulkopuoliselta kysyä. Jokainen pariskunta on omanlaisensa ja heille sopii erilaiset kuviot. Jos elämäntapa on kovin erilainen ja aiheuttaa jatkuvaa riitaa, niin kyse ei ole siitä mitä naiset tai miehet ovat, vaan sen parin keskinäisistä epäsopivista kemioista, riidoista ja ongelmista, jotka voi ratkaista tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.
Hohhoijaa. Mies sanoo, että haluaa viettää aikaa lasten kanssa ja sinä miesvihassasi käännät sen täysin ympäri? Mikä sinuakin vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuollaisella reissulla tehdään? Ryypätään? En minäkään sellaista miestä haluaisi, joka lähtee johonkin viikon ryyppyretkelle.
Tuttu käy sukellusreissuilla.
Jos nainen haluaa lasketella ja mies ei niin tietysti naisen tulee luopua harrastuksestaan. Eihän siellä tehdä muuta kuin ryypätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Eihän kenenkään ole pakko olla parisuhteessa naisen kanssa, jos "naiset" merkitsevät tuollaisia asioita. Saman sanoisin naisellekin, joka valittaa "miehistä".
Onhan se käytännössä pakko jos on pieniä lapsia. Silloin on vaiikea lähteä lätkimään. Jonkinlaista toisen kunnioittamista peräänkuulutan ainakin minä.
Mulla on sairas vaimo ja olen joutunut hoitamaan huushollin 20 vuotta käytännnössä yksin. Kyllä mulla pitäisi olla oikeus olla jossain muutama päivä vapaalla, vaikka sitten yksin jossain toisessa kaupungissa hotellissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Eihän kenenkään ole pakko olla parisuhteessa naisen kanssa, jos "naiset" merkitsevät tuollaisia asioita. Saman sanoisin naisellekin, joka valittaa "miehistä".
Onhan se käytännössä pakko jos on pieniä lapsia. Silloin on vaiikea lähteä lätkimään. Jonkinlaista toisen kunnioittamista peräänkuulutan ainakin minä.
Mulla on sairas vaimo ja olen joutunut hoitamaan huushollin 20 vuotta käytännnössä yksin. Kyllä mulla pitäisi olla oikeus olla jossain muutama päivä vapaalla, vaikka sitten yksin jossain toisessa kaupungissa hotellissa.
Sulla on oikeis vaikka painua helvettiin senkin pettävä kusipää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Eihän kenenkään ole pakko olla parisuhteessa naisen kanssa, jos "naiset" merkitsevät tuollaisia asioita. Saman sanoisin naisellekin, joka valittaa "miehistä".
Onhan se käytännössä pakko jos on pieniä lapsia. Silloin on vaiikea lähteä lätkimään. Jonkinlaista toisen kunnioittamista peräänkuulutan ainakin minä.
Mulla on sairas vaimo ja olen joutunut hoitamaan huushollin 20 vuotta käytännnössä yksin. Kyllä mulla pitäisi olla oikeus olla jossain muutama päivä vapaalla, vaikka sitten yksin jossain toisessa kaupungissa hotellissa.
Sulla on oikeis vaikka painua helvettiin senkin pettävä kusipää
Vai niin. En ole muuten pettänyt mutta joskus käyn kapakassa tanssimassa. tai laulamassa karaokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Eihän kenenkään ole pakko olla parisuhteessa naisen kanssa, jos "naiset" merkitsevät tuollaisia asioita. Saman sanoisin naisellekin, joka valittaa "miehistä".
Onhan se käytännössä pakko jos on pieniä lapsia. Silloin on vaiikea lähteä lätkimään. Jonkinlaista toisen kunnioittamista peräänkuulutan ainakin minä.
Mulla on sairas vaimo ja olen joutunut hoitamaan huushollin 20 vuotta käytännnössä yksin. Kyllä mulla pitäisi olla oikeus olla jossain muutama päivä vapaalla, vaikka sitten yksin jossain toisessa kaupungissa hotellissa.
Olet siis omaishoitaja? Silloin sinulle kuuluisi lainkin puolesta tietyt vapaat. Jos taas muutenkin hoidat koko kodin, niin yksinhuoltajuus tuskin olisi sulle ongelma ja lapsetkin voisivat hyötyä siitä, että riitainen parisuhde loppuu. Lastenhoitoapua saa sosiaalitoimesta, jos sille on tarvetta vapaiden pitämiseksi.
Eikö näitä asioita voisi käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa sen sijaan, että näistä tehdään mies- ja naiskysymyksiä. En muuten tuttavapiiristäni tiedä yhtään tapausta, jossa miehen vapaa-ajan vietto olisi ollut ongelma, vaan tuossa eronneen parin tapauksessa ongelmana oli miehen mustasukkaisuus sekä vapaa-ajasta että työhön kuuluvasta matkustelusta.
Ei se ole sukupuolisidonnaista, jos pelkää menettävänsä toisen niin paljon, että jokaista liikettä pitää valvoa. Sellaista piirrettä oli mielestäni tuossa kommentissa, jossa mies kertoi vaimonsa kieltäneen uintiharrastuksen sillä aikaa, kun lapsi on harrastuksessa. Mustasukkaisuus voi olla tuohon tapaan hyvin kontrolloivaa ja johtaa jopa väkivaltaan. Se on henkistä väkivaltaa, jos toisen kaikki pienetkin omat ajat pitää kieltää. Ja vähän eri asia kuin se, jos toinen haluaa lomailla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä omistamisjänkkäys on niin väsynyttä. Etsikää kumppani joka haluaa kanssanne samoja asioita ja jättäkää muut rauhaan. En minä ainakaan halua omistaa kumppaniani, en minä halua alunperinkään sellaista puolisoa jonka oman ajan tarve on kovin suuri koska sellainen ei sovi minun kanssani yhteen. Meillä on hyvä tiivis paita-ja-peppu -tyyppinen suhde jossa tehdään suurin osa jutuista yhdessä ja kumppani on paras kaveri. Miten tämä on muilta pois? Jos et halua tällaista suhdetta, niin se on ihan ok, älä hakeudu tällaiseen vaan etsi se menevämpi kumppani joka haluaa itsekin paljon aikaa erillään. Kyllä kaikilla on oikeus tavoitella haluamansa näköistä elämää - myös meillä tiiviissä suhteessa viihtyvillä ihmisillä.
Eiköhän meillä ole keskivertoa enemmän paita ja peppusuhde satunnaisesta omasta elämästä huolimatta😁
Teemme molemmat töitä kotitoimistolla (jo vuosia) joten olemme 24/7 yhdessä työmatkoja ja näitä hyvin satunnaisia omia menoja lukuunottamatta.
Mieheni on paras ystäväni, tottakai! Se ei silti tarkoita sitä ettei muuta elämää saisi tai voisi olla. Vuodessa on 365 päivää, kyllä siitä muutaman voi jopa olla erillään. On ihana tulla kotiin kun on kaivattu ja kaivannut toista.
Symbioosi ei ole tervettä, läheisriippuvuus olisi ahdistavaa.
1
Jaa, minusta on kyllä aika lapsellista ajatella, että juuri sinun mallisi on se terve ja normaali ja siitä vähänkin poikkeava on sairas. Mikä ihmeen ongelma se sinulle on, jos joku muu ei halua lähteä viikoksi etelään ilman kumppaniaan? Onpa sairasta joo. Siinä tapauksessa lähes kaikki tuntemani perheelliset ovat sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään pariskuntaa, joka ei lomailisi yhdessä tai ketään, joka kävisi poikaporukassa lomalla. Eikö tuo ole aika lapsellista aikuiselta mieheltä. Tosin ei nuorempanakaan kukaan tuntemani tuollaisilla reissuilla käynyt, vaan käytiin sekaporukalla matkoilla.
Mites metsästysmatkat? Eräretket? Kalastusmatka Tenojoelle? Maanpuolustuskurssit?
Änkeääkö av-mamma todellakin noihinkin mukaan? Siksi kun meidän mies EI VAAN SAA REISSATA YKSIN miesporukassa 😂
Et kykene erottamaan Espanjaan tehtävää LOMAreissua HARRATUSreissusta jonka tarkoituksena on lohenpyynti Tenojoella? On varmasti moni muukin asia elämässäsi hankalaa. Pahoittelut.
Poikienreissu kuin poikien reissu.
Kalastaa voi Espanjassa, Thaimaassa ja Karibiallakin:) Mielikuvitus käyttöön;) Monelle nuo on lomaa siinä missä rannalla makaaminen tai Veronassa oopperan kuuntelu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelisin, jos oikeassa parisuhteessa vähät lomat käytettäisiin "poikien" lomiin. Etenkin, jos on lapsia, niin perheen aikuisten täysin eri aikaan pidetyt lomat eivät edes riitä koulun lomiin, saati sitten perhe viettäisi yhteistä lomaa.
Oletko tietoinen miten paljon lomaa sieltä koulusta on? Ihan hyvin entii lastenkin kanssa matkustaa.
Täh? Oletko tietoinen miten vähän aikuisilla työssäkäyvillä on lomaa? Siitä ei paljon poikien lomia vietetä
Aika harvalla kyllä on ainoastaan sitä viittä viikkoa - valtaosalla ainakin omasta tuttavapiiristä on saldot käytössä ja kuuden viikon lomat. Kyllä sieltä hyvin pitkät viikonloput irtoaa kavereiden kanssa reissaamiseen, ja osalla jopa viikon lomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.Hieno demonstraatio halveksunnasta. Minä olen käyttänyt perheessä lähes kaikki vanhepainvapaat, kaikki hoitovapaat. Minä olen kokanut 90 % aterioista, hoitanut lasten harrastukset, ilmoittautumiset harrastukiin jne.
Mistä sinä kuvittelet, etten olisi tehnyt näitä? Juuri tämän takia minulla ei lasten ollessa pieniä ollut edes sitä 10 minuuttia aikaa juoda joskus kuppi teetä rauhassa.
Tyypillinen ilta meni niin, että haen lapset päiväkodista (4/5 iltaa viikossa), laitan ruuan, autan iltatoimissa, luen iltasadun laitan nukkumaan. Tänä aikana vaimoni nyhjöttää makuuhuoneessa, koska aikoo illalla jatkaa töitä/ opintojaan ja kertoo, ettei ole mahdollista, että lähtisin lenkille.
No lapset kasvoivat, nyt he eivät tarvitse 100 % läsnäolevaa aikusita, alkaa kitinä siitä, että käyn lenkillä, enkä olekaan koko ajan kotona/ käy vain käveyillä lasteni kanssa.
Jos olisin ollut illat harrastusten parissa, niin tuo harrastus olisi ollut juuri se liikunta. Saadakseni tälle aikaa sitten kun lapset on isoja, edellyttää käytännössä joko jatkuvan nalkutusken sietämistä tai eroa.
Vaikutat todella vihaiselta vaimollesi (ja jopa kaikille naisille?). Vaimosi "harrastusten kieltäminen" tarkoittaa varmaankin sitä, että hän kaipaa yhteistä aikaa enemmän ja sinä kaipaat aikaa omille harrastuksille, jotka ovat erilaisia kuin vaimollasi. Lisäksi olette kiinnostuneet aivan eri asioista? Oliko näin suhteen alusta asti? Vaimosi ehkä kokee itsensä hylätyksi ja tahtoisi sinulta enemmän huomiota, voitko ajatella hänen "kontrolliaan" tuosta näkökulmasta.
Kerroin tuossa parista eronneesta parista, jotka myös riitelivät tuollaisista asioista ennen eroaan. Kumpiko hoitaa enemmän perheen velvollisuuksia yms. He eivät kai tehneet juuri mitään yhdessä enää lopulta ja luisuivat erilleen ja eroon. Miehiin en ole eron jälkeen ollut yhteydessä, mutta toinen naisista löysi kumppanin, joka on kiinnostunut täsmälleen samoista asioista kuin hänkin. He ovat koko ajan yhdessä ja sopivat meidän kaveriporukkaan täydellisesti eli harrastetaan samoja juttuja.
Kaikille naisille? Oikesti, tämä jankutus on todella outoa. En ole koskaan ollut suhteessa "kaikkiin naisiin". Vihainen on vahva sana, mutta onko käynyt mielessä, että kokemus epätasa-arvosta voi olla suhdetta vauriottava asia - riippumatta mistä se johtuu.
Toki vaimoni haluaa huomiota, kai minä sen nyt ymmärrän. Minä taas haluan, että minulla on tilaa itsellekin. Tätä tilaahan vaimo on ottanut taas itselleen aina kun haluaa, tosin hän väittää sen olleen aina välttämättömyys - kuten, hän ei voi osallistua arki-iltoihin, koska aina työt tai opikselut tai jokin on kesken. Joskus on ollut, mutta ne opiskelutkin loppu just samalla, kun lapset eivät riippuneet toisen lahkeessa koko ajan.
Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema. Jossain vaiheessa tajusin, ettei minun kanssa neuvotella mistään, mutta minä kinuan lupaa kaikkeen. Alkoi vain kyllästyttää.
Varmasti tunnet pareja, jotka ovat eronneet samasta syystä. Kyllä tämä kaari toistuu. Mun pointti olikin näille miehiään dissaaville naisille just se, että vaikka kontrolli toimii tiettyyn rajaan, niin lopulta systeemi pettää. Ja just se, että kontrollia perusteellaan sillä, että toisen tarpeet mitätöidään - kaverian kanssa vietetty aika on vain "rellestämistä" tai kotoa pois oleva mies on aina "pettämässä" tms.
Naisesta on heikkoitsetuntoinen ja omistushaluinen, nuo tuskin muuttuvat ilman terapiaa jos silläkään.
Meillä ainakin valtaosin kaverireissut on olleet siitä syystä, että a) kaverin puoliso ei ole lomalla, joten on pyytänyt minua mukaan b) miehen kaverin puoliso ei tykkää reissata, joten on pyytänyt miestäni mukaan c) eronnut kaveri pyytää reissuseuraksi. Olisi aika tylyä kieltäytyä vain siksi, ettei puoliso päästä..
Riippuu tilanteesta. Mieheni on tälläkin hetkellä poikien kanssa mökillä kalassa, itse lähdin kaverini uutta vauvaa tapaamaan toiselle puolelle Suomea. Kyllä me nyt viikko voidaan hyvin olla erossa, lomailtiin viime viikko yhdessä sekä ensi viikolla taas.
Ymmärrän kuitenkin, että jos on sellaisen miehen kanssa joka on antanut syytä kyseenalaistaa poikien reissuja, niin silloin puolisolla on oikeus olla asiasta epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä omistamisjänkkäys on niin väsynyttä. Etsikää kumppani joka haluaa kanssanne samoja asioita ja jättäkää muut rauhaan. En minä ainakaan halua omistaa kumppaniani, en minä halua alunperinkään sellaista puolisoa jonka oman ajan tarve on kovin suuri koska sellainen ei sovi minun kanssani yhteen. Meillä on hyvä tiivis paita-ja-peppu -tyyppinen suhde jossa tehdään suurin osa jutuista yhdessä ja kumppani on paras kaveri. Miten tämä on muilta pois? Jos et halua tällaista suhdetta, niin se on ihan ok, älä hakeudu tällaiseen vaan etsi se menevämpi kumppani joka haluaa itsekin paljon aikaa erillään. Kyllä kaikilla on oikeus tavoitella haluamansa näköistä elämää - myös meillä tiiviissä suhteessa viihtyvillä ihmisillä.
Eiköhän meillä ole keskivertoa enemmän paita ja peppusuhde satunnaisesta omasta elämästä huolimatta😁
Teemme molemmat töitä kotitoimistolla (jo vuosia) joten olemme 24/7 yhdessä työmatkoja ja näitä hyvin satunnaisia omia menoja lukuunottamatta.
Mieheni on paras ystäväni, tottakai! Se ei silti tarkoita sitä ettei muuta elämää saisi tai voisi olla. Vuodessa on 365 päivää, kyllä siitä muutaman voi jopa olla erillään. On ihana tulla kotiin kun on kaivattu ja kaivannut toista.
Symbioosi ei ole tervettä, läheisriippuvuus olisi ahdistavaa.
1
Jaa, minusta on kyllä aika lapsellista ajatella, että juuri sinun mallisi on se terve ja normaali ja siitä vähänkin poikkeava on sairas. Mikä ihmeen ongelma se sinulle on, jos joku muu ei halua lähteä viikoksi etelään ilman kumppaniaan? Onpa sairasta joo. Siinä tapauksessa lähes kaikki tuntemani perheelliset ovat sairaita.
Aikuisen ihmisen vahtiminen, kieltäminen ja rajoittaminen ei todellakaan ole normaalia!
Kukaan ei meillä pakota lähtemään eikä jäämään. Molemmat perustuu valinnanvapauteen terveessä parisuhteessa! Ihan kuten uskollisuuskin, siihenkään ei voi vaikuttaa vaikka kuinka olisi mustis ja kyttäisi toisen tekemisiä. Jos on aikaa, rahaa ja luottamus rakastavassa parisuhteessa se kestää myös sen että osapuolilla on myös omaa elämää ja omia ystäviä:)
Ei poikien reissu aina tarkoita rellestämistä Thaikuissa tai Sunny beachilla.
Oma mies tykkää esim mökkeillä kaverin mökillä kun pääsevät porukalla patikoimaan. Eikä sinne kielletä naisia tulemasta, mutta harva porukan naisista jaksaa innostua😊 On myös tärkeää että miehetkin saa välillä viettää aikaa kavereiden kanssa ilman vaimoa!
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Mieheni on tälläkin hetkellä poikien kanssa mökillä kalassa, itse lähdin kaverini uutta vauvaa tapaamaan toiselle puolelle Suomea. Kyllä me nyt viikko voidaan hyvin olla erossa, lomailtiin viime viikko yhdessä sekä ensi viikolla taas.
Ymmärrän kuitenkin, että jos on sellaisen miehen kanssa joka on antanut syytä kyseenalaistaa poikien reissuja, niin silloin puolisolla on oikeus olla asiasta epävarma.
Hyvä pointti. Vaikka pettämistä olisi ollut vain kerran, niin se vaikuttaa varmasti hyvin pitkän aikaa, vaikka asia olisi käsitelty. Ainakin itseeni vaikuttasi... en luultavasti jatkaisi sen vuoksi pettämisen jälkeen suhdetta. Olisi helpompi aloittaa toisen kanssa alusta, koska olisi yksinkertaisesti liian raskasta, kun toiseen ei oikein pysty luottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.Hieno demonstraatio halveksunnasta. Minä olen käyttänyt perheessä lähes kaikki vanhepainvapaat, kaikki hoitovapaat. Minä olen kokanut 90 % aterioista, hoitanut lasten harrastukset, ilmoittautumiset harrastukiin jne.
Mistä sinä kuvittelet, etten olisi tehnyt näitä? Juuri tämän takia minulla ei lasten ollessa pieniä ollut edes sitä 10 minuuttia aikaa juoda joskus kuppi teetä rauhassa.
Tyypillinen ilta meni niin, että haen lapset päiväkodista (4/5 iltaa viikossa), laitan ruuan, autan iltatoimissa, luen iltasadun laitan nukkumaan. Tänä aikana vaimoni nyhjöttää makuuhuoneessa, koska aikoo illalla jatkaa töitä/ opintojaan ja kertoo, ettei ole mahdollista, että lähtisin lenkille.
No lapset kasvoivat, nyt he eivät tarvitse 100 % läsnäolevaa aikusita, alkaa kitinä siitä, että käyn lenkillä, enkä olekaan koko ajan kotona/ käy vain käveyillä lasteni kanssa.
Jos olisin ollut illat harrastusten parissa, niin tuo harrastus olisi ollut juuri se liikunta. Saadakseni tälle aikaa sitten kun lapset on isoja, edellyttää käytännössä joko jatkuvan nalkutusken sietämistä tai eroa.
Vaikutat todella vihaiselta vaimollesi (ja jopa kaikille naisille?). Vaimosi "harrastusten kieltäminen" tarkoittaa varmaankin sitä, että hän kaipaa yhteistä aikaa enemmän ja sinä kaipaat aikaa omille harrastuksille, jotka ovat erilaisia kuin vaimollasi. Lisäksi olette kiinnostuneet aivan eri asioista? Oliko näin suhteen alusta asti? Vaimosi ehkä kokee itsensä hylätyksi ja tahtoisi sinulta enemmän huomiota, voitko ajatella hänen "kontrolliaan" tuosta näkökulmasta.
Kerroin tuossa parista eronneesta parista, jotka myös riitelivät tuollaisista asioista ennen eroaan. Kumpiko hoitaa enemmän perheen velvollisuuksia yms. He eivät kai tehneet juuri mitään yhdessä enää lopulta ja luisuivat erilleen ja eroon. Miehiin en ole eron jälkeen ollut yhteydessä, mutta toinen naisista löysi kumppanin, joka on kiinnostunut täsmälleen samoista asioista kuin hänkin. He ovat koko ajan yhdessä ja sopivat meidän kaveriporukkaan täydellisesti eli harrastetaan samoja juttuja.
Kaikille naisille? Oikesti, tämä jankutus on todella outoa. En ole koskaan ollut suhteessa "kaikkiin naisiin". Vihainen on vahva sana, mutta onko käynyt mielessä, että kokemus epätasa-arvosta voi olla suhdetta vauriottava asia - riippumatta mistä se johtuu.
Toki vaimoni haluaa huomiota, kai minä sen nyt ymmärrän. Minä taas haluan, että minulla on tilaa itsellekin. Tätä tilaahan vaimo on ottanut taas itselleen aina kun haluaa, tosin hän väittää sen olleen aina välttämättömyys - kuten, hän ei voi osallistua arki-iltoihin, koska aina työt tai opikselut tai jokin on kesken. Joskus on ollut, mutta ne opiskelutkin loppu just samalla, kun lapset eivät riippuneet toisen lahkeessa koko ajan.
Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema. Jossain vaiheessa tajusin, ettei minun kanssa neuvotella mistään, mutta minä kinuan lupaa kaikkeen. Alkoi vain kyllästyttää.
Varmasti tunnet pareja, jotka ovat eronneet samasta syystä. Kyllä tämä kaari toistuu. Mun pointti olikin näille miehiään dissaaville naisille just se, että vaikka kontrolli toimii tiettyyn rajaan, niin lopulta systeemi pettää. Ja just se, että kontrollia perusteellaan sillä, että toisen tarpeet mitätöidään - kaverian kanssa vietetty aika on vain "rellestämistä" tai kotoa pois oleva mies on aina "pettämässä" tms.
Katkeruus paistaa kilometrin päähän. Et oikein voi syyttää vaimoasi siitä ettet itse ollut mies aikanasi. Mun miehellä on vähän samanlaista kaunankasvattamista luonteessaan, ja siitä on puhuttu avoimesti. Jo alusta asti olemme tehneet niin että puhutaan asioista ennen kuin mies kasvattaa niistä pikkukärpäsistä isoja härkäsiä, ja sitten katkerana inisee ja mustaa mieltään, ja syyttelee muita.
Eikö olekin jännä että sinulla on noin huono vaimo ollut koko ajan? Noin hienolla miehellä? Varmaan säälistä hänet valitsit aikoinaan vaikka et yhtään halunnut ;)
"Vaimo sanoo niin, vaimo käskee näin, ja vaimo on rikkonut minua vastaan näillä teoillaan", eikä suinkaan että "minä tein typeryyksissäni niin kuin koin vaimon vaativan, ja minun olisi pitänyt jättää ne asiat tekemättä koska ne rikkoivat minua."
"Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema"
Ei ne mihinkään JÄÄNEET, vaan sinä itse valitsit luopua niistä, ja syytät nyt toista ihmistä omista valinnoistasi.
Syyllistät jopa ihan henkistä väkivaltaa kokenutta, koetko olevasi täysin terve?
Naisille nämä "omat menot" ovat aina kaksinaismoraalisia.
Kun nainen menee tyttöjen kanssa lauantaina brunssille ja shoppailemaan koko päiväksi niin se on sitä ihanaa omaa aikaa, jota jokainen tarvitsee.
Kun mies menee jätkien kanssa lauantaina lätkämatsiin niin se on sikamaista öykkäröintiä ja egoismia ja sen ajan olisi voinut käyttää johonkin hyödyllisempään.
Ei ole mitään miesten ja naisten omia menoja vaan on naisen omat menot ja yhteiset menot. Yhteisillä menoilla ei tosin voida vahingossakaan käydä esim. Intersportissa.
Meillä on hektinen arki. Tehdään myös omia juttuja ja vietetään aikaa kavereiden kanssa. Lapsien jutut vievät oman aikansa. Lomista menee osa ajasta aina molempien vanhempia auttaessa. Kyllä osa lomasta on meidän kahden aikaa ja olisin aika tyrmistynyt, jos mies haluaisikin sen ajan viettää reissussa kavereiden kanssa. Viihdytään tosi hyvin yhdessä ja aina odotetaan lomia, niin siksikin ihmettelisin missä mennään. Elämäntilanteet ja suhteet on erilaisia. Meillä kahden keskiset reissut on vuoden kohokohtia ja se sopii meille. Jos vapaa-aikaa (ja rahaakin) olisi enemmän, voisi varmasti reissata muidenkin kanssa.
Katkeruus paistaa kilometrin päähän. Et oikein voi syyttää vaimoasi siitä ettet itse ollut mies aikanasi. Mun miehellä on vähän samanlaista kaunankasvattamista luonteessaan, ja siitä on puhuttu avoimesti. Jo alusta asti olemme tehneet niin että puhutaan asioista ennen kuin mies kasvattaa niistä pikkukärpäsistä isoja härkäsiä, ja sitten katkerana inisee ja mustaa mieltään, ja syyttelee muita.
Eikö olekin jännä että sinulla on noin huono vaimo ollut koko ajan? Noin hienolla miehellä? Varmaan säälistä hänet valitsit aikoinaan vaikka et yhtään halunnut ;)
"Vaimo sanoo niin, vaimo käskee näin, ja vaimo on rikkonut minua vastaan näillä teoillaan", eikä suinkaan että "minä tein typeryyksissäni niin kuin koin vaimon vaativan, ja minun olisi pitänyt jättää ne asiat tekemättä koska ne rikkoivat minua."
"Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema"
Ei ne mihinkään JÄÄNEET, vaan sinä itse valitsit luopua niistä, ja syytät nyt toista ihmistä omista valinnoistasi.