Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko nainen/parisuhde normaali jos siihen "ei todellakaan kuulu miehen omat matkat jätkien kanssa"?
06.07.2020 |
Jos naisen ajatusmaailmaan ei sovi, että mies matkustaa miesporukoissa vaikka viikoksi etelän lomakohteeseen niin voidaanko puhua normaalista hyvästä naisesta/parisuhteesta?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelisin, jos oikeassa parisuhteessa vähät lomat käytettäisiin "poikien" lomiin. Etenkin, jos on lapsia, niin perheen aikuisten täysin eri aikaan pidetyt lomat eivät edes riitä koulun lomiin, saati sitten perhe viettäisi yhteistä lomaa.
Oletko tietoinen miten paljon lomaa sieltä koulusta on? Ihan hyvin entii lastenkin kanssa matkustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on nainen ja parisuhde ihan normaali. Kyse on siitä minkä takia ihmiset ovat keskenään pariutuneet, ja sen katsomisesta että on löydetty se itselle sopiva puoliso. Voi olla pariskunta josta kumpikaan ei halua nähdä toista ikinä, ja soitetaankin vain kerran vuodessa pikapuhelu, ja se on molemmille täydellinen suhde, normaalia, ja sitten voi olla semmoisia pariskuntia jotka ovat löytäneet rinnalleen sellaisen kumppanin jonka kanssa haluavat jakaa kaiken mahdollisen, ja se on heille ihanteellista, ja normaalia.
Sen sijaan suhde jossa toinen haluaa nähdä kerran vuodessa, ja toinen haluaa reissata yhdessä, on jos nyt ei epänormaali, niin varmastikin molemmille ihan väärä. Kannattaa hommata sellainen nainen tai mies, joka itselle sopioi. Tämä ona ihan avainasia!
Ei meillä mies tee viikon kaverireissuja ilman minua, ja enkä tee minäkään ilman miestä. Ihmeellinen parisuhde ap:lla, vaikka taitaakin olla provo ja tapahtumat sijoittuu Porvooseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on nainen ja parisuhde ihan normaali. Kyse on siitä minkä takia ihmiset ovat keskenään pariutuneet, ja sen katsomisesta että on löydetty se itselle sopiva puoliso. Voi olla pariskunta josta kumpikaan ei halua nähdä toista ikinä, ja soitetaankin vain kerran vuodessa pikapuhelu, ja se on molemmille täydellinen suhde, normaalia, ja sitten voi olla semmoisia pariskuntia jotka ovat löytäneet rinnalleen sellaisen kumppanin jonka kanssa haluavat jakaa kaiken mahdollisen, ja se on heille ihanteellista, ja normaalia.
Sen sijaan suhde jossa toinen haluaa nähdä kerran vuodessa, ja toinen haluaa reissata yhdessä, on jos nyt ei epänormaali, niin varmastikin molemmille ihan väärä. Kannattaa hommata sellainen nainen tai mies, joka itselle sopioi. Tämä ona ihan avainasia!
Pitkälti samaa mieltä. Hyvin harva tuntemistani pareista on eronnut, mutta noissa molemmissa tapauksissa vaihtamalla todellakin parani. En näe mitään järkeä tapella vuosikaudet siitä, miten elämää eletään ja kumpi on oikeassa. Sen sijaan molemmat voivat löytää paremmin sopivan parin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.Hieno demonstraatio halveksunnasta. Minä olen käyttänyt perheessä lähes kaikki vanhepainvapaat, kaikki hoitovapaat. Minä olen kokanut 90 % aterioista, hoitanut lasten harrastukset, ilmoittautumiset harrastukiin jne.
Mistä sinä kuvittelet, etten olisi tehnyt näitä? Juuri tämän takia minulla ei lasten ollessa pieniä ollut edes sitä 10 minuuttia aikaa juoda joskus kuppi teetä rauhassa.
Tyypillinen ilta meni niin, että haen lapset päiväkodista (4/5 iltaa viikossa), laitan ruuan, autan iltatoimissa, luen iltasadun laitan nukkumaan. Tänä aikana vaimoni nyhjöttää makuuhuoneessa, koska aikoo illalla jatkaa töitä/ opintojaan ja kertoo, ettei ole mahdollista, että lähtisin lenkille.
No lapset kasvoivat, nyt he eivät tarvitse 100 % läsnäolevaa aikusita, alkaa kitinä siitä, että käyn lenkillä, enkä olekaan koko ajan kotona/ käy vain käveyillä lasteni kanssa.
Jos olisin ollut illat harrastusten parissa, niin tuo harrastus olisi ollut juuri se liikunta. Saadakseni tälle aikaa sitten kun lapset on isoja, edellyttää käytännössä joko jatkuvan nalkutusken sietämistä tai eroa.
Vaikutat todella vihaiselta vaimollesi (ja jopa kaikille naisille?). Vaimosi "harrastusten kieltäminen" tarkoittaa varmaankin sitä, että hän kaipaa yhteistä aikaa enemmän ja sinä kaipaat aikaa omille harrastuksille, jotka ovat erilaisia kuin vaimollasi. Lisäksi olette kiinnostuneet aivan eri asioista? Oliko näin suhteen alusta asti? Vaimosi ehkä kokee itsensä hylätyksi ja tahtoisi sinulta enemmän huomiota, voitko ajatella hänen "kontrolliaan" tuosta näkökulmasta.
Kerroin tuossa parista eronneesta parista, jotka myös riitelivät tuollaisista asioista ennen eroaan. Kumpiko hoitaa enemmän perheen velvollisuuksia yms. He eivät kai tehneet juuri mitään yhdessä enää lopulta ja luisuivat erilleen ja eroon. Miehiin en ole eron jälkeen ollut yhteydessä, mutta toinen naisista löysi kumppanin, joka on kiinnostunut täsmälleen samoista asioista kuin hänkin. He ovat koko ajan yhdessä ja sopivat meidän kaveriporukkaan täydellisesti eli harrastetaan samoja juttuja.
Kaikille naisille? Oikesti, tämä jankutus on todella outoa. En ole koskaan ollut suhteessa "kaikkiin naisiin". Vihainen on vahva sana, mutta onko käynyt mielessä, että kokemus epätasa-arvosta voi olla suhdetta vauriottava asia - riippumatta mistä se johtuu.
Toki vaimoni haluaa huomiota, kai minä sen nyt ymmärrän. Minä taas haluan, että minulla on tilaa itsellekin. Tätä tilaahan vaimo on ottanut taas itselleen aina kun haluaa, tosin hän väittää sen olleen aina välttämättömyys - kuten, hän ei voi osallistua arki-iltoihin, koska aina työt tai opikselut tai jokin on kesken. Joskus on ollut, mutta ne opiskelutkin loppu just samalla, kun lapset eivät riippuneet toisen lahkeessa koko ajan.
Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema. Jossain vaiheessa tajusin, ettei minun kanssa neuvotella mistään, mutta minä kinuan lupaa kaikkeen. Alkoi vain kyllästyttää.
Varmasti tunnet pareja, jotka ovat eronneet samasta syystä. Kyllä tämä kaari toistuu. Mun pointti olikin näille miehiään dissaaville naisille just se, että vaikka kontrolli toimii tiettyyn rajaan, niin lopulta systeemi pettää. Ja just se, että kontrollia perusteellaan sillä, että toisen tarpeet mitätöidään - kaverian kanssa vietetty aika on vain "rellestämistä" tai kotoa pois oleva mies on aina "pettämässä" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.
Sama täällä. En ole koskaan ymmärtänyt poikien tai tyttöjen iltoja, vielä vähemmän pidempiä reissuja. Ei meilläkään kumppanit aina ole mukana, mutta emme varsinaisesti järjestä mitään "tule ilman kumppania" -juttuja. Nytkin olemme lähdössä porukalla viideksi päiväksi mökille, osa tulee pariskuntaa ja osa ei, tilanteesta riippuen. Porukan ikä 35-45, tosin ei noita sukupuolisyrjintäreissuja ollut parikymppisenäkään.
Meidän kaveriporukassamme tehdään paljon juttuja pariskuntina mutta olemme kokeneet myös ns. tyttöjen illat tärkeiksi. Siinä ympäristössä voi olla esim. helpompaa puhua sellaisista asioista joita ei halua kaikkien kumppaneillekin jakaa. Toisena tekijänä on se että aika useinkin vain yksi tyttöporukkamme jäsen on ollut sinkkuna kun muut ovat olleet parisuhteessa. Sekä parisuhteessa että sinkkuna ollessa olen ollut sitä mieltä että kiva välillä tavata vain tyttöporukalla ettei asetelma ole aina kolme pariskuntaa ja yksi sinkku tms.
Lainaamasi viestin ydinidea taisi mennä sulta ohi. Kaikkien sosiaaliset verkostot ei muodostu siten, että olisi mitään tyttö-tai poikaporukoita koskaan ollutkaan. Mun kaveriporukassa on ainakin ollut miehiä ja naisia enkä ole koskaan viihtynyt seurassa joka jakaa asioita tulleen sukupuolen mukaan.
Kuinka niin? Lainaamani henkilö kirjoitti: "En ole koskaan ymmärtänyt poikien tai tyttöjen iltoja, vielä vähemmän pidempiä reissuja." Minä kerroin miksi meidän porukassamme niitä taas on. Pointtina nimenomaan että joillain on myös erikseen tyttö- tai poikakaveriporukoita. Niitä muodostuu nuoruudessa ihan luonnollisesti monille. Ei se ole mitään sukupuolisyrjintää jos haluaa tavata jonkun kaveriporukan kesken johon sattuu kuulumaan vain yhden sukupuolen edustajia. Ei kai sitä nyt väkisin tarvitse kaveriporukkaa kasvattaa :D Lisäyksenä että itselläni on myös sekakaveriporukoita. En vain koe sitä mitenkään outona tai ikävänä jos joku lapsuuden tyttöporukka on sattunut pysymään pelkkänä tyttöporukkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.Hieno demonstraatio halveksunnasta. Minä olen käyttänyt perheessä lähes kaikki vanhepainvapaat, kaikki hoitovapaat. Minä olen kokanut 90 % aterioista, hoitanut lasten harrastukset, ilmoittautumiset harrastukiin jne.
Mistä sinä kuvittelet, etten olisi tehnyt näitä? Juuri tämän takia minulla ei lasten ollessa pieniä ollut edes sitä 10 minuuttia aikaa juoda joskus kuppi teetä rauhassa.
Tyypillinen ilta meni niin, että haen lapset päiväkodista (4/5 iltaa viikossa), laitan ruuan, autan iltatoimissa, luen iltasadun laitan nukkumaan. Tänä aikana vaimoni nyhjöttää makuuhuoneessa, koska aikoo illalla jatkaa töitä/ opintojaan ja kertoo, ettei ole mahdollista, että lähtisin lenkille.
No lapset kasvoivat, nyt he eivät tarvitse 100 % läsnäolevaa aikusita, alkaa kitinä siitä, että käyn lenkillä, enkä olekaan koko ajan kotona/ käy vain käveyillä lasteni kanssa.
Jos olisin ollut illat harrastusten parissa, niin tuo harrastus olisi ollut juuri se liikunta. Saadakseni tälle aikaa sitten kun lapset on isoja, edellyttää käytännössä joko jatkuvan nalkutusken sietämistä tai eroa.
Eivätkö lapset harrasta mitään? Moni vanhempi vie lapset treeneihin ja itse lenkkeilee/kuntosaleilee lasten treenien ajan.
Juurihan minä mainitsin, että hoidan lasten harrastukset - jos haluat naisselittää, niin opettele joskus lukemana. Mahdollisuukisen mukaan käytin lasten harratusten odottelun liikkumiseen, mutta tämä ei ollut aina mahdollista esim. jos toinen lapsi oli mukana (tai saatettiin luistella yhdessä, mutta 45 minuutin tanssitreenien aikana ei paljon ehdi, kun ensi autat luistimet lapselle, sitten itselle, sama toisin päin). Toisinaan taas jäin lapsen toiveesta seuraamana harrastusta (tietyissä lajeissa lapsi mm. tarvitsi huolltjan apua kesken treenin tai lämmitelyssä vanehmmat toimi apuvalmentajina (ei, maalivantina olo lasten futiksessa ei riitä liikunnaksi).
Lasten kasvaessa toki toinen lapsi jäi pois ja tästä tämä liikuntaharrastuksen elpyminen sitten lähti (toki tästäkin tuli sanomista, kun saatoin jo isomman lapsen uimahallin vieressä olevaan harrastuspaikkaan, niin kuittalu alkoi, kun vaimo sai selville, että käyn sillä aikaa uimassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia. Kyllä naisillakin on oikeus käydä tyttöjen reissuilla ja mies nyt vaatii enemmän aikaa seuran saantiin kuin nainen.
Ei ihmetytä, että puolet avioliitoista päättyy eroon kun tätä ketjua lukee.. Älytöntä toisen kontrollointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän vuoksi en matkusta miesporukassa vaan otan mukaan reissuille duunista yhden mukavan naisen. Ei tarvitse vaimon murehtia millaisen hunsvontin kanssa liikun.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Et niin. Palstatuzzukoiden mielestä olet ihan huono eukko joka ei pätkääkään välitä miehensä tunteista etkä halua IKINÄ viettää aikaa miehesi kanssa. Toivottavasti miehesi tajuaa nostaa kytkintä tai vaihtaa lukot kun seuraavaksi luuhaat matkoillasi, ehkä jopa pettämässä.
;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun mies halua lähteä mihinkään iman minua. YKsin häntä ei kiinnosta matkata, ja kavereidensa luokse pitemmälle ajalle tarvitsee minut koska ei itse jaksa pitää yllä keskustelua kavereiden kanssa jatkuvasti, vaan "unohtuu mietteisiinsä" jo jonkin ajan jälkeen. Nyt juhannuksenakin jäi mieluummin kanssani kotiin, koska en kurkkukivultani halunnut lähteä jo aiemmin yhdessä sovittuun kaverijuhannukseen. Sanoin että mennä vain, mutta kun hän ei halua mennä ilman minua, kun sitten ei "pääse rauhaan" hetkeksikään muilta, ja joutuu nukkua ilman minua vieressään. Tuo rauhassa oleminen siis on sitä ettei miehen tarvitse koko ajan olla alttiina muiden kuuntelemiselle, vaan hän voi minun varjollani olla olematta sosiaalinen :D Tämmönen se nyt vain on tuo mies. Minä käyn kyllä kaverini luona pohjoisessa ilman miestäni, koska mitä siitä nyt tulee että hän siellä möllistelee sohvalla.
"Jätkien kaa"... Ootteko te jotain teinejä? En muista eläessäni, että esimerkiksi isäni tai kenenkään sukulaismiehen tai kavereiden isien olisi aikanaan ollut tarvetta mennä jonnekin jätkien kanssa. Esim. oma äitini ei todellakaan rajoita isän liikkeitä, mutta miksi ihmeessä aikuisella miehellä olisi tarve erikseen lomailla jätkien kanssa.
Oma mieheni saisi minun puolestani olla kavereiden kanssa vaikka viikon reissussa, mutta ei edes halua. Miksi hän haluaisi lomailla noin pitkään ilman perhettä? Hän on aikuinen ihminen, oikeasti aikuinen, kaveriporukassa hengailut pitkiä aikoja kuului nuoruuteen. Aikansa kutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkemykset poukkoilevat, mutta vahvasti tulee tämä miesten halveksunta, jossa miesten reissut on vain "rällääämistä, dokaamista ja pettämistä". Vaikea ymmärtää, miksi miehet ovat naisten kanssa, jotka avoimesti halveksivat heitä.
Joku perusteli tämän sillä, ettei "etelän" lomilla muuta voi tehdä. Kertoo ehkä enemmän perustelijasta itsestään.
Esim. itselle tämä "etelä" on paikka, jossa talvella/ loppu syksyllä voi harrastaa lenkkeilyä, pyöräilyä ja kokeilla eri vesilajeja. Moni myös golfaa, mutta tämä ei ole minun juttu.
Teille, jotka väitätte, ettei etelässä ole kulttuuria. Suomalaisten suosikkikohteet ovat Espania ja Kreikka. Jos koskaan poistutte sieltä all inclusive - allas alueelta, niin huomaatte ehkä, että antiikin historiasta eri kerrosten kautta nykyaikaan kulttuuri on kaikialla.
Toki "etelän" hienous on myös siinä, että hikisen päivän jälkeen hyvä ruoka ja vähän viiniä/ pari olutta on edullista.
En matkaile ilman perhettä nyt, kun lapset vielä on kotona. En siksi, etten osaisi olla erossa vaimosta, mutta nämä vuodet haluan viettää toki lasten kanssa. Mutta juuri tämä palstan kuvaama kontrolli on tuhoamassa parisuhteen väjäämättä. Suurin on juuri se, ettei mm. liikunnalle ole aikaa, kun kaikki pitää tehdä yhdessä ja vaimo on päästänyt itsensä täysin rapakuntoon ja yrittää vetää minut perässään.
Ehkäpä jo muutaman vuoden jälkeen lähden hoitamaan kaamosväsymystä "etelään" ; lenkkeilemään, uimaan ja vierailemaan historian muistomerkeillä talvella/ loppusyksystä. Parisuhdetta minulla vain ei silloin enää tule olemaan.
Olet ilmeisesti päivät töissä ja illat olisit mieluusti harrastusten parissa. Siinä ei kauheasti jää aikaa muulle ja se on sitten vaimon syy?
Vaimon pitäisi tehdä kaikki, käydä töissä, hoitaa lapset läksyjen tekoineen ruokineen päivineen, lisänä lasten harastukset. Kun vaimo ei tähän suostu, on se kontrollointia ja suhteen tuhoamista?
Lasten kasvaessa perheen arki muuttuu ja moni mies sen ymmärtää, sinä et.Hieno demonstraatio halveksunnasta. Minä olen käyttänyt perheessä lähes kaikki vanhepainvapaat, kaikki hoitovapaat. Minä olen kokanut 90 % aterioista, hoitanut lasten harrastukset, ilmoittautumiset harrastukiin jne.
Mistä sinä kuvittelet, etten olisi tehnyt näitä? Juuri tämän takia minulla ei lasten ollessa pieniä ollut edes sitä 10 minuuttia aikaa juoda joskus kuppi teetä rauhassa.
Tyypillinen ilta meni niin, että haen lapset päiväkodista (4/5 iltaa viikossa), laitan ruuan, autan iltatoimissa, luen iltasadun laitan nukkumaan. Tänä aikana vaimoni nyhjöttää makuuhuoneessa, koska aikoo illalla jatkaa töitä/ opintojaan ja kertoo, ettei ole mahdollista, että lähtisin lenkille.
No lapset kasvoivat, nyt he eivät tarvitse 100 % läsnäolevaa aikusita, alkaa kitinä siitä, että käyn lenkillä, enkä olekaan koko ajan kotona/ käy vain käveyillä lasteni kanssa.
Jos olisin ollut illat harrastusten parissa, niin tuo harrastus olisi ollut juuri se liikunta. Saadakseni tälle aikaa sitten kun lapset on isoja, edellyttää käytännössä joko jatkuvan nalkutusken sietämistä tai eroa.
Vaikutat todella vihaiselta vaimollesi (ja jopa kaikille naisille?). Vaimosi "harrastusten kieltäminen" tarkoittaa varmaankin sitä, että hän kaipaa yhteistä aikaa enemmän ja sinä kaipaat aikaa omille harrastuksille, jotka ovat erilaisia kuin vaimollasi. Lisäksi olette kiinnostuneet aivan eri asioista? Oliko näin suhteen alusta asti? Vaimosi ehkä kokee itsensä hylätyksi ja tahtoisi sinulta enemmän huomiota, voitko ajatella hänen "kontrolliaan" tuosta näkökulmasta.
Kerroin tuossa parista eronneesta parista, jotka myös riitelivät tuollaisista asioista ennen eroaan. Kumpiko hoitaa enemmän perheen velvollisuuksia yms. He eivät kai tehneet juuri mitään yhdessä enää lopulta ja luisuivat erilleen ja eroon. Miehiin en ole eron jälkeen ollut yhteydessä, mutta toinen naisista löysi kumppanin, joka on kiinnostunut täsmälleen samoista asioista kuin hänkin. He ovat koko ajan yhdessä ja sopivat meidän kaveriporukkaan täydellisesti eli harrastetaan samoja juttuja.
Kaikille naisille? Oikesti, tämä jankutus on todella outoa. En ole koskaan ollut suhteessa "kaikkiin naisiin". Vihainen on vahva sana, mutta onko käynyt mielessä, että kokemus epätasa-arvosta voi olla suhdetta vauriottava asia - riippumatta mistä se johtuu.
Toki vaimoni haluaa huomiota, kai minä sen nyt ymmärrän. Minä taas haluan, että minulla on tilaa itsellekin. Tätä tilaahan vaimo on ottanut taas itselleen aina kun haluaa, tosin hän väittää sen olleen aina välttämättömyys - kuten, hän ei voi osallistua arki-iltoihin, koska aina työt tai opikselut tai jokin on kesken. Joskus on ollut, mutta ne opiskelutkin loppu just samalla, kun lapset eivät riippuneet toisen lahkeessa koko ajan.
Kun katsoo taaksepäin, niin toki ne haasteet olivat nähtävissä jo suhteen alussa. Oli yhteisiä ja erillisiä harrastuksia, mutta ne omat jutut jäi, koska ne oli aina onglema. Jossain vaiheessa tajusin, ettei minun kanssa neuvotella mistään, mutta minä kinuan lupaa kaikkeen. Alkoi vain kyllästyttää.
Varmasti tunnet pareja, jotka ovat eronneet samasta syystä. Kyllä tämä kaari toistuu. Mun pointti olikin näille miehiään dissaaville naisille just se, että vaikka kontrolli toimii tiettyyn rajaan, niin lopulta systeemi pettää. Ja just se, että kontrollia perusteellaan sillä, että toisen tarpeet mitätöidään - kaverian kanssa vietetty aika on vain "rellestämistä" tai kotoa pois oleva mies on aina "pettämässä" tms.
En le lukenut muuta kuin aloituksen ja sivun mille kirjoitin ensimmäisen kerran, joten en tiedä mitä sulle on aiemmin vastattu.
Pari tuntemaani pariskuntaa ei tietenkään ole koko totuus, mutta jotenkin tuntuu elämän tuhlaamiselta tapella siitä, miten elämää eletään. Ehkä teidän kannattaisi mennä parisuhdeterapiaan, jos vielä löytyy rakkautta ja halua jatkaa. Sitten kun pettymyksiä tulee liikaa, niin se rakkaus vain loppuu eikä terapiakaan enää auta. Ehkä ette vain enää jaksa ymmärtää toistenne näkökantoja ja riidat kulkevat samoja latuja ja pettymykset kasaantuvat. Jos saisitte ulkopuolisilta apua, niin saisitte ehkä aikaan hyviä kompromisseja ajankäytön suhteen eikä sinun tarvitsisi tuntea olevasi kontrolloitu ja vaimosi ei tuntisi itseään hylätyksi/uhatuksi tms, vaikka haluat viettää aikaa omien harrastusten parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Millaiset matkat tai millainen vapaa-ajan vietto on sitten miehelle/vaimolle sallittua?
Onko se ehdottomasti väärin jos jompikumpi esim matkustaa työkavereiden kanssa ammattiliiton risteilylle?
Tai jos jompikumpi osallistuu kesällä harrastajille tarkoitetulle taide/kirjallisuus/teatterikurssille johon kuuluu majoitus?
Tai jos jompikumpi lähtee viikonlopuksi katsomaan jotain moottoriurheilu tai vastaavaa tapahtumaa?
Tai jos jompikumpi lähtee talvella Lappiin tai keski-Eurooppaan laskettelemaan (yhdessä kouluikäisen lapsen kanssa)?
Tai jos jompikumpi lähtee etelään viikoksi kavereiden kanssa?
Missä menee raja?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuollaisella reissulla tehdään? Ryypätään? En minäkään sellaista miestä haluaisi, joka lähtee johonkin viikon ryyppyretkelle.
Tuttu käy sukellusreissuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei ole kiinnostunut käymään ulkomailla. Palstalogiikan mukaan minä en siis olisi saanut lähteä koluamaan Lontoon museoita, Puolan keskitysleirejä tai pyöräilemään Tanskaan.
Totta kai palstalogiikan mukaan saat (jos siis olet nainen). Naiset tekevät fiksuja asioita ja naisilla on oikeus omaan elämään. Miehet vain dokaa ja rällästää. Tämän takia naisella on oikeus kontrolloida miestä, mutta toisinpäin se on väärin.
Tarkennan, että vaikka mies ei dokaisikaan niin silti naisella on oikeus kontrolloida miestä kuin lasta jotta mies alkaisi tekemään mitään tyhmää. Onhan miehellä tällöin itseään viisaampi aikuinen katsomassa miehen asioiden perään!
Eihän kenenkään ole pakko olla parisuhteessa naisen kanssa, jos "naiset" merkitsevät tuollaisia asioita. Saman sanoisin naisellekin, joka valittaa "miehistä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelisin, jos oikeassa parisuhteessa vähät lomat käytettäisiin "poikien" lomiin. Etenkin, jos on lapsia, niin perheen aikuisten täysin eri aikaan pidetyt lomat eivät edes riitä koulun lomiin, saati sitten perhe viettäisi yhteistä lomaa.
Oletko tietoinen miten paljon lomaa sieltä koulusta on? Ihan hyvin entii lastenkin kanssa matkustaa.
Täh? Oletko tietoinen miten vähän aikuisilla työssäkäyvillä on lomaa? Siitä ei paljon poikien lomia vietetä
Alue: Aihe vapaa
Vaikutat todella vihaiselta vaimollesi (ja jopa kaikille naisille?). Vaimosi "harrastusten kieltäminen" tarkoittaa varmaankin sitä, että hän kaipaa yhteistä aikaa enemmän ja sinä kaipaat aikaa omille harrastuksille, jotka ovat erilaisia kuin vaimollasi. Lisäksi olette kiinnostuneet aivan eri asioista? Oliko näin suhteen alusta asti? Vaimosi ehkä kokee itsensä hylätyksi ja tahtoisi sinulta enemmän huomiota, voitko ajatella hänen "kontrolliaan" tuosta näkökulmasta.
Kerroin tuossa parista eronneesta parista, jotka myös riitelivät tuollaisista asioista ennen eroaan. Kumpiko hoitaa enemmän perheen velvollisuuksia yms. He eivät kai tehneet juuri mitään yhdessä enää lopulta ja luisuivat erilleen ja eroon. Miehiin en ole eron jälkeen ollut yhteydessä, mutta toinen naisista löysi kumppanin, joka on kiinnostunut täsmälleen samoista asioista kuin hänkin. He ovat koko ajan yhdessä ja sopivat meidän kaveriporukkaan täydellisesti eli harrastetaan samoja juttuja.