Lue keskustelun säännöt.
Miten muissa kolmikielisissä perheissä lapse ovat oppineet puhumaan?
06.07.2020 |
Meillä siis lapset 4kk, 3v ja 5v, minä puhun suomea, mies hollantia ja perheen yhteinen kieli on englanti.
Vanhin puhuu suomea ja englantia sujuvasti, mutta ei ole oikein oppinut hollantia. Asutaan Suomessa, mikä varmasti vaikuttaa mutta mies on aina lapsen kanssa ollessaan koittanut käyttää ensisijaisesti hollantia. Myös lapsen ainoat isovanhemmat ovat miehen puolelta, mutta he antavat kovin helposti periksi ja puhuvat tytölle ainoastaan englantia.
Tyttö kyllä ymmärtää hollantia ja tiedän että osaa muodostaa lauseitakin, mutta jostain syystä vaihtaa aina joko suomeen tai englantiin. :(
Poika (3v) taas puhuisi kaikista mieluiten hollantia eikä osaa suomea vielä ollenkaan. Nuorimmaisesta ei tietenkään osaa vielä sanoa.
Onko muilla tälläistä vai ollaanko me täysin epäonnistuttu vanhempina? Onko fiksummilla mitään vinkkejä miten saan tytön innostumaan hollannista ja pojan suomesta? Ollaan kokeiltu kaikenmaailman sarjakuvia, pelejä tms. Ollaan kokeiltu myös "kierrättää" kieliä lastenohjelmien kanssa, eli välillä katsovat ohjelmia hollanniksi, välillä suomeksi (yleensä toki englanniksi)
Kommentit (278)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Suositellaan kyllä. On eri asia jos kaksi supisuomalaista opettavat lapselleen englantia huvin vuoksi huonosti, mutta yhteinen kotikieli ei ole "huonoa englantia".
Varsinaisia eksperttejä taas äänessä. Koti voi hyvin olla kolmikielinen eikä siitä ole lapsille mitään haittaa. Mikään tutkimus ei vaadi että vanhemmat eivät saisi puhua keskenään kolmatta kieltä.
Suositus on että kumpikin vanhempi puhuu AINA omaa äidinkieltään ja että perheen yhteinen kieli on jompikumpi näistä.
Lisäksi niitä äidinkieliä pitäisi lukea lapsille ahkerasti ja muutenkin huolehtia, että lapsi kuulee ja käyttää riittävästi molrmpia.
Jos näin ei toimita, tulos on juurikin mykät lapset ja kaaos kuten ap:llä.
Missä tällainen suositus on? Sellaista ei ole.
Lapselle on luontevaa elää monikielisessä ympäristössä ja tietysti vanhemmat puhuu keskenään sitä kieltä, jolla parhaiten toisiaan ymmärtävät. Se ei aina ole kummankaan äidinkieli.
Se on asiantuntijoiden suositus.
Lapsen kuuluu saada äidinkieli. Kieli jonka oikeasti hallitsee ja jolla pystyy opiskelemaan.
Vasta kun on sellainen tai sellaiset, ei esim kielikylpyä edes aloiteta.
Lapselle ei todellakaan ole luontaista olla kaoottisessa kieliympäristössä.
Monikielisyys ei ole kaoottisuutta. Monikielisyydestä ei ole myöskään mitään haittaa.
Tuo että perheessä sotketaan montaa kieltä eikä huolehdita lasten kielen kehityksestä on kaaosta.
Ap itse kirjoittaa että lapset ei edes puhu. Mitä monikielisyyttä se on??? 😂
Perheessä, jossa aktiivisesti panostetaan päivittäin kielten kehitykseen monikielisyyden takia on juuri perhe, jossa huolehditaan lasten kielen kehityksestä. Harvassa yksikielisessä perheessä paneudutaan niin tarkasti kielen kehitykseen. Monikielisessä ympäristössä vanhemmat myös korostavat juuri kielen oikeaoppista oppimista. Kielten kehitystä myös seurataan tarkemmin kuin yksikielisissä perheissä.
Monikielisessä perheessä vanhempien tulee tarkasti pitää huolta esim iltasatujen lukemisesta ja muusta kielen kehityksestä, sillä kielihuolto vaatii paljon lisätyötä.
Harvassa yksikielisessä perheessä kukaan on ikinä esim. tehnyt tarkkaa suunnitelmaa millä pedagogisilla tavoilla lapsen kielihuoltoa voidaan parantaa. Tähän monikieliset perheet saavat tukea jo ihan neuvolassakin halutessaan.
Joten turha sanoa, että monikielisissä perheissä kaikki vain sönkkäävät toisilleen eri kieliä eivätkä huolehdi lasten kielen kehityksestä. Koska sitä jos jotain monikielisessä perheessä tulee tehtyä jo ihan pakon edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Suositellaan kyllä. On eri asia jos kaksi supisuomalaista opettavat lapselleen englantia huvin vuoksi huonosti, mutta yhteinen kotikieli ei ole "huonoa englantia".
Varsinaisia eksperttejä taas äänessä. Koti voi hyvin olla kolmikielinen eikä siitä ole lapsille mitään haittaa. Mikään tutkimus ei vaadi että vanhemmat eivät saisi puhua keskenään kolmatta kieltä.
Suositus on että kumpikin vanhempi puhuu AINA omaa äidinkieltään ja että perheen yhteinen kieli on jompikumpi näistä.
Lisäksi niitä äidinkieliä pitäisi lukea lapsille ahkerasti ja muutenkin huolehtia, että lapsi kuulee ja käyttää riittävästi molrmpia.
Jos näin ei toimita, tulos on juurikin mykät lapset ja kaaos kuten ap:llä.
Höpö höpö, montako monikielistä lasta sinulla on?
Vieläkin kyseenalaistan sitä, että mielestäsi olisi parempi, että jompi kumpi vanhempi sönköttää toisen vanhemman äidinkieltä huonolla kielitaidoilla, kuin että vanhemmat puhuisivat yhteisenä kielenä jotain muuta kieltä jota he molemmat osaavat hyvin?
Olen eri, mutta lasuja on päiväkodeissa tehty oikeasti näistä. Kun 5-vuotias sekottaa 3 erikieltä, eikä puhu yhtäkään sujuvasti se on laiminlyöntiä. Tietenkin vanhemmat voivat puhua keskenään englantia, mutta laspelle pitäisi puhua aina samaa kieltä.
Tämä on kasvava ongelma pk-seudulla. Lasten paraskieli saattaa olla hyvin simppeli englanti kielioppivirheineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Suositellaan kyllä. On eri asia jos kaksi supisuomalaista opettavat lapselleen englantia huvin vuoksi huonosti, mutta yhteinen kotikieli ei ole "huonoa englantia".
Varsinaisia eksperttejä taas äänessä. Koti voi hyvin olla kolmikielinen eikä siitä ole lapsille mitään haittaa. Mikään tutkimus ei vaadi että vanhemmat eivät saisi puhua keskenään kolmatta kieltä.
Suositus on että kumpikin vanhempi puhuu AINA omaa äidinkieltään ja että perheen yhteinen kieli on jompikumpi näistä.
Lisäksi niitä äidinkieliä pitäisi lukea lapsille ahkerasti ja muutenkin huolehtia, että lapsi kuulee ja käyttää riittävästi molrmpia.
Jos näin ei toimita, tulos on juurikin mykät lapset ja kaaos kuten ap:llä.
Höpö höpö, montako monikielistä lasta sinulla on?
Vieläkin kyseenalaistan sitä, että mielestäsi olisi parempi, että jompi kumpi vanhempi sönköttää toisen vanhemman äidinkieltä huonolla kielitaidoilla, kuin että vanhemmat puhuisivat yhteisenä kielenä jotain muuta kieltä jota he molemmat osaavat hyvin?
Olen eri, mutta lasuja on päiväkodeissa tehty oikeasti näistä. Kun 5-vuotias sekottaa 3 erikieltä, eikä puhu yhtäkään sujuvasti se on laiminlyöntiä. Tietenkin vanhemmat voivat puhua keskenään englantia, mutta laspelle pitäisi puhua aina samaa kieltä.
Tämä on kasvava ongelma pk-seudulla. Lasten paraskieli saattaa olla hyvin simppeli englanti kielioppivirheineen.
Ilmankos pk-seudun lasulla on liian kiire eikä voi keskittyä oikeisiin kaltoinkohteluihin jos lasuja tehdään siitä että yhyt lapsi ei kolmevuotiaana vielä puhu täydellisesti yhtä kieltä vaan kolmea kieltä välttävästi! Kauheita paineita asetatte niille lapsille....
Mun sukulaistyttö on suomalais-thaimaalaisessa perheessä syntynyt. Suomi vahvin kieli, englanti ok, mutta thaita ei osaa. Hänellä ei siis ole yhteistä kieltä äitinsä kanssa, mikä on aivan hirveää. Äiti osaa vähän suomea ja jonkin verran enkkua ( perheen yhteinen kieli), mutta tytär ja äiti eivät voi kunnolla kommunikoida keskenään. Voivat puhua säästä jne., mutta ei mitään syvällisempää. Surullista. Sama tilanne toki puolisoiden välillä, mutta vähän eri juttu kuin äiti-lapsi suhde.
Ei voi odottaa että lapsi oppisi tasapuolisesti kolmea eri kieltä! Jos lapsi kuitnekin ymmärtää hollantiakin, sekin on jo todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi odottaa että lapsi oppisi tasapuolisesti kolmea eri kieltä! Jos lapsi kuitnekin ymmärtää hollantiakin, sekin on jo todella paljon.
Tämä menee nyt jankkaamiseksi, mutta et voi todellakaan väittää tuollaista ilman sun omaa kokemusta. Minäkin käytän parhaillaan mun lapsuusajan "heikointa" kieltä. Mun ajatuksissa kaikki tuolloin oppimani kielet (venäjä, puola, suomi, englanti ja tataari) ovat yhtenä mielikuvaryppäänä, enkä esimerkiksi joudu miettimään lainkaan niiden sanontoja tai kielioppijuttuja.
En ole missään vaiheessa sanonut etteivät lapset puhu ollenkaan. Molemmat puhuvat, mutta poika ei suomea eikä tyttö hollantia.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti olisi mukavaa ja ihanteellista, jos voisi puhua lapselle omaa äidinkieltään. Uhanalaisten vähemmistökielten kohdalla tämä ei ole aina mahdollista. Esimerkiksi saamen kielten puhujissa on hyvin paljon vanhempia, jotka eivät olet osanneet saamea äidinkielenään, mutta puhuneet sitä silti lapsilleen (eli ovat opiskelleet saamen vasta aikuisena tai koulussa). Jos näin ei oltaisi toimittu, olisivat saamen kielet vielä vakavammin uhanalaisia kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
En ole missään vaiheessa sanonut etteivät lapset puhu ollenkaan. Molemmat puhuvat, mutta poika ei suomea eikä tyttö hollantia.
AP
Sanoithan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun sukulaistyttö on suomalais-thaimaalaisessa perheessä syntynyt. Suomi vahvin kieli, englanti ok, mutta thaita ei osaa. Hänellä ei siis ole yhteistä kieltä äitinsä kanssa, mikä on aivan hirveää. Äiti osaa vähän suomea ja jonkin verran enkkua ( perheen yhteinen kieli), mutta tytär ja äiti eivät voi kunnolla kommunikoida keskenään. Voivat puhua säästä jne., mutta ei mitään syvällisempää. Surullista. Sama tilanne toki puolisoiden välillä, mutta vähän eri juttu kuin äiti-lapsi suhde.
Aivan kauhea tilanne. Miksi ihmeessä äiti ei ole puhunut tytölle thaita vauvasta asti??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että suomimuijat käyvät niin kiimaisina hollantilaisia kohtaan? Tosi moni seurustelee/pariutuu hollantilaisen kanssa.
Pitkiä ja komeita. Ja tietenkin vähän parempi kuin suomalaistollot
Ai, saakeli. :D Siskoni on napannut sitten varmaan Alankomaiden pienimmän ja pulleimman miehen. Mä olen 162 cm ja se hollantilainen on mua lyhyempi. Kaljamasuakin löytyy. Huonot hampaat ja vielä huonommat silmät. Melkoinen peikko, kun parvelta kesämökkeillessä kömpii.
Huikee tyyppi kuitenkin. Taitava käsistään ja huikee huumorintaju. Ihana, että sisko löysi onnensa.
Hollantilaiset on Euroopan pisin kansa. Mä olen täällä pygmi (163cm) samoin mies on aina päätä lyhyempi (182).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä "perheen yhteinen kieli on englanti"-tapaukset, jossa kummankaan vanhemman äidinkieli ei ole englanti. Vanhemmat puhuu keskenään ihan miten sattuu englanniksi, kielioppi päin p*ersettä ja sanasto suppea jne, lapset oppii sen broken Englishin myös. Sitten mainostetaan ylpeänä kuinka meidän perheen yhteinen kieli on englanti!
Se tulee ihan käytännön sanelemana, jos on ollut alussa ainoa yhteinen kieli. Siitä on vaikea vaihtaa pois. Huono englanti alkaa olla tosi laajalle levinnyt. Tiedän ettei lapset opi ”kulttuurisesti oikeaa” englannin kieltä, mutta eivät he sitä välttämättä koulussakaan opi. Lisäksi seuraavat paljon englannin kielisiä youtube-kanavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Suositellaan kyllä. On eri asia jos kaksi supisuomalaista opettavat lapselleen englantia huvin vuoksi huonosti, mutta yhteinen kotikieli ei ole "huonoa englantia".
Varsinaisia eksperttejä taas äänessä. Koti voi hyvin olla kolmikielinen eikä siitä ole lapsille mitään haittaa. Mikään tutkimus ei vaadi että vanhemmat eivät saisi puhua keskenään kolmatta kieltä.
Suositus on että kumpikin vanhempi puhuu AINA omaa äidinkieltään ja että perheen yhteinen kieli on jompikumpi näistä.
Lisäksi niitä äidinkieliä pitäisi lukea lapsille ahkerasti ja muutenkin huolehtia, että lapsi kuulee ja käyttää riittävästi molrmpia.
Jos näin ei toimita, tulos on juurikin mykät lapset ja kaaos kuten ap:llä.
Höpö höpö, montako monikielistä lasta sinulla on?
Vieläkin kyseenalaistan sitä, että mielestäsi olisi parempi, että jompi kumpi vanhempi sönköttää toisen vanhemman äidinkieltä huonolla kielitaidoilla, kuin että vanhemmat puhuisivat yhteisenä kielenä jotain muuta kieltä jota he molemmat osaavat hyvin?
Olen eri, mutta lasuja on päiväkodeissa tehty oikeasti näistä. Kun 5-vuotias sekottaa 3 erikieltä, eikä puhu yhtäkään sujuvasti se on laiminlyöntiä. Tietenkin vanhemmat voivat puhua keskenään englantia, mutta laspelle pitäisi puhua aina samaa kieltä.
Tämä on kasvava ongelma pk-seudulla. Lasten paraskieli saattaa olla hyvin simppeli englanti kielioppivirheineen.
Silloin kyse on usein hyvin matalasti koulutetuista vanhemmista, tyyliin ”ei peruskoulun tasoista koulua käytynä”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten tällaisissa monikielisissä perheissä puhutaan "koko perheelle". Kun vanhemmat puhuvat äidinkieltään lapselle, mutta millä kielellä vaikka huikataan kaikki syömään tai kysytään, lähdetäänkö jäätelökioskille? Varsinkin isompien lasten perheessä, jolloin lapset ovat tasavertaisia keskustelukumppaneita, eikä asioista sovita heidän päänsä yli aikuisten kesken.
Yleensä yhteisellä kotikielellä, eli useimmiten englanniksi. Vanhempien äidinkieltä puhutaan silloin kun toinen vanhemmista puuhailee jotain lasten kanssa eikä ns. koko perheen voimin. Esimerkiksi jos isä lukee iltasadun, satu luetaan hollanniksi. Jos äiti katsoo lasten kanssa piirrettyjä, piirretyt suomeksi.
Voihan niitä sanoa kahdellakin kielellä tarvittaessa. Tuollaiset perusjutut oppii aikuinenkin ymmärtämään nopeasti puolison äidinkielellä, vaikkei oppisi kieltä niin hyvin, että pystyisi käymään sillä kaikki keskustelut.
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Siis apua, oma hollantilaiseni puhuu niin hyvää englantia, että amerikkalaisetkaan eivät tajua, että ei ole natiivi.
Ei kannata yleistää, jotkut oikeasti osaava niitä kieliä ja osaavat ääntää 😅
PS. Meillä ainakin tulee olemaan kolmikielinen perhe, emme me ala vuosien jälkeen omaa luontaista yhteistä kieltä (englanti) droppaamaan
Vierailija kirjoitti:
En ole missään vaiheessa sanonut etteivät lapset puhu ollenkaan. Molemmat puhuvat, mutta poika ei suomea eikä tyttö hollantia.
AP
Muistaakseni Espoossa ehkä on jonkun Suomen hollantilaiset seuran tai vastaavan lapsille suunnattua kielikerhoa. Voisiko jotain sellasta kokeilla?
Tyttö aika nuori, älkää luovuttako ja olisi hyvä jos oma en opa jaksaisivat puhua sitä hollantia tytölle.
Succes 🤩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä "perheen yhteinen kieli on englanti"-tapaukset, jossa kummankaan vanhemman äidinkieli ei ole englanti. Vanhemmat puhuu keskenään ihan miten sattuu englanniksi, kielioppi päin p*ersettä ja sanasto suppea jne, lapset oppii sen broken Englishin myös. Sitten mainostetaan ylpeänä kuinka meidän perheen yhteinen kieli on englanti!
Se tulee ihan käytännön sanelemana, jos on ollut alussa ainoa yhteinen kieli. Siitä on vaikea vaihtaa pois. Huono englanti alkaa olla tosi laajalle levinnyt. Tiedän ettei lapset opi ”kulttuurisesti oikeaa” englannin kieltä, mutta eivät he sitä välttämättä koulussakaan opi. Lisäksi seuraavat paljon englannin kielisiä youtube-kanavia.
Meillä ainakin puhutaan ihan kunnon englantia, minulla toki ei natiiviaksentti kuten miehellä (ei natiivi) mutta enpä virheitä tee sen kummemmin.
Ihan oikeasti sarjat, leffat, kirjat, musiikki jne jne. on englanniksi ollut elämässä varmaan 12-vuotiaasta saakka ja Suomessa se englannin opetus peruskoulussa ja lukiossa on hyvää.
Opiskelen maisteritutkintoa englanniksi ja kotona enkku ollut kotikieli 10 vuotta.
Miten voisi muka vilistä virheitä ja olla sönkköenglantia? 😅 toki osalla niinkin, mutta kyllä osalla on hyvä kielitaito
Miten toimitaan lasten kanssa, jotka kouluun mennessä osaavat jo englantia?
Varmaan aika tylsää muiden kanssa istua enkun tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Suositellaan kyllä. On eri asia jos kaksi supisuomalaista opettavat lapselleen englantia huvin vuoksi huonosti, mutta yhteinen kotikieli ei ole "huonoa englantia".
Varsinaisia eksperttejä taas äänessä. Koti voi hyvin olla kolmikielinen eikä siitä ole lapsille mitään haittaa. Mikään tutkimus ei vaadi että vanhemmat eivät saisi puhua keskenään kolmatta kieltä.
Suositus on että kumpikin vanhempi puhuu AINA omaa äidinkieltään ja että perheen yhteinen kieli on jompikumpi näistä.
Lisäksi niitä äidinkieliä pitäisi lukea lapsille ahkerasti ja muutenkin huolehtia, että lapsi kuulee ja käyttää riittävästi molrmpia.
Jos näin ei toimita, tulos on juurikin mykät lapset ja kaaos kuten ap:llä.
Missä tällainen suositus on? Sellaista ei ole.
Lapselle on luontevaa elää monikielisessä ympäristössä ja tietysti vanhemmat puhuu keskenään sitä kieltä, jolla parhaiten toisiaan ymmärtävät. Se ei aina ole kummankaan äidinkieli.
Se on asiantuntijoiden suositus.
Lapsen kuuluu saada äidinkieli. Kieli jonka oikeasti hallitsee ja jolla pystyy opiskelemaan.
Vasta kun on sellainen tai sellaiset, ei esim kielikylpyä edes aloiteta.
Lapselle ei todellakaan ole luontaista olla kaoottisessa kieliympäristössä.
Höpö höpö.
Useimmissa Suomessa asuvissa kolmikielisissä perheissä päiväkoti ja peruskoulu käydään suomeksi, joten ei ole riskiä siitä, etteikö olisi vahvaa äidinkieltä.
Se kielikylpy nimenomaan pitää aloittaa heti.
Kun täällä osa sanoo, että monikielisyys on rikkaus, niin on oikeassa, mutta täytyy ymmärtää, että se pätee VAIN jos lapsella on yksi erittäin vahva kieli.
Varhaiskasvatuksessa näkee ikävän paljon pintakielisyyttä. Että lapsi puhu 3 kieltä, mutta ei mitään täydellisesti. Jolloin kaikki kuulostaa rikkinäiseltä, eikä sanavarasto riitä kunnolliseen syvälliseen kanssa käymiseen.
Pari tärkeää asiaa, jotka ehkäisevät tätä:
- Vanhempi puhuu lapselleen VAIN omaa äidinkieltään. Ei ikinä esim. englantia.
- Lasten kirjat ja pääsääntöiset ohjelmat olisi hyvä olla toisella äidinkielellä (suomi tai hollanti) ei englanti.
- Englanninkielen tulisi olla vain vanhempien välistä kommunikaatiota, jonka lapsi oppii kyllä, mutta lapselle paljon tärkeämpää on oppia yksi kieli 100% ja nyt ei puhuta sujuvuudesta ja ääntämisestä vaan nimenomaan ajattelutason syvyydestä.
Jos lapset eivät opi, pudottakaa englanti pois.