Muita, joille käy juhlien järjestämisen suhteen näin?
Puhun nyt yleisesti, en tästä korona-ajasta. Ongelmani on se, että jos haluan järjestää juhlat, vieraat eivät saavu paikalle. Syitä löytyy seuraavista selityksistä:
1. Kutsu tulee liian aikaisin/liian myöhään.
Jos kutsun hyvissä ajoin, kuukausia etukäteen = "En tiedä vielä, pääsenkö mukaan." Kun kysyn lähempänä uudestaan, onkin tullut kalenteriin jo joku muu meno tuohon ajankohtaan ja vieras on tyystin unohtanut, että olen kutsunut hänet omiin juhliini ensin. Ymmärrän toki hautajaiset ym isot menot, mutta usein tulo perutaan jonkun tupareiden/illanistujaisten takia.
Jos kutsun parin viikon varoajalla = "Sori, mulla on jo muuta menoa/katsellaan" (suomennettuna katsellaan on aina lopulta ei). Jos olet laittanut juhlakutsuun vastauspyynnölle päivämäärän, saat kalastella vastauksia sen jälkeen, kun ihmiset eivät ilmoita pois jäämisestään.
2. Ikinä ei ole hyvä hetki juhlille. Kesäviikonloput on huonoa aikaa, kun ihmiset on lomilla ja juhlia riittää muutenkin, ei haluta uhrata lomalauantaita juhliin. Syksyllä alkaa harrastukset ja arki, joten ei ehdi. Loppuvuosi on täynnä pikkujouluja ja muuta, liian kiireistä. Alkuvuosi ollaan tipattomalla/sokerittomalla jne ja lomien jälkeen arki on taas kiireistä. Kevät ei sovi, kun on pääsiäislomat, harrastukset ja kesäloma lähestyy. Onko olemassa hyvää aikaa järjestää juhlia? Kannattaako juhlia edes ehdottaa arki-illaksi, kun viikonloput ei onnistu ikinä?
3. Ei haluta juhlia vieraiden kanssa. Ennen juhliin tultiin, vaikka kaikkia ei tunnettu etukäteen. Nykyisin tuntuu, että ventovieraiden kanssa ei haluta käyttää lauantai-iltaa, kun vapaat on niin harvassa. Tottakai kutsun pariskunnat yhdessä tai koko perheen lapsineen eli yksin ei tarvitse olla, mutta silti vieroksutaan isompia juhlia. Oman perheen kesken tai pariskuntana tullaan kyllä juhlakahveille, mutta vain jos muita vieraita ei ole paikalla. Eli erikseen pitäisi laittaa tarjoilut jokaiselle porukalle.
4. "Ei kutsujaa haittaa, jos juuri minä en ole paikalla, kyllä siellä on muita vieraita. Ei kukaan huomaa, jos puutun." Kun moni ajattelee näin, ei juhliin jää lopulta juuri ketään. Kerrankin kutsuin 17 ihmistä juhliin, joista 3 hengen perhe oli ainoa, jotka ilmoittivat pääsevänsä paikalle.
Olen väsynyt tähän, etten voi juhlistaa mitään itselleni tärkeää elämänvaihetta/merkkipäivää kerralla kaikkien vieraiden kanssa, kun juhliin ei sitouduta. Haluaisin laittaa kerralla n. 15 henkilön porukalle ruoat/leipoa ja kutsua kotiini. Harmittaa, sillä mielelläni satsaisin juhliin. Onko muilla tällaista ja miten olette tilanteen ratkaisseet? En haluaisi kahvittaa ihmisiä erikseen monta päivää peräkkäin, jotta pariskunnat/perheet voisivat käydä yksitellen.
Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi ihmiseksi, kun juhliini ei vaivauduta tulemaan. Huvittavaa tosin on, että juhliini ei muuten sitouduta, mutta monet ovat kyselleet aionko mennä naimisiin (en ole edes kihloissa) ja jos menen, niin ilmoittavat tulevansa häihin ja haaveilevat jo niistä. Tekisi mieli sanoa, etten kutsu yhtäkään ihmistä häihini, joka ei vaivaudu paikalle iloitsemaan kanssani muina juhlapäivinä, kun olen pyytänyt. Ei huvita järjestää kalliita hääjuhlia riskillä, että viime tipassa taas peruttaisiin tai maksaisin kalliin illallisen joukolle vieraita, jotka eivät muuten halua tulla juhliini.
Olenko ainoa, jolla juhlien järjestäminen on tällaista? Kaipaisin vertaistukea.❤️
Ap
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
VieraVierailijatilija kirjoitti:
tuntuu että nyt täällä kaikilla juhlien arvo riippuu siitä paljonko väkeä tulee , ei siitä että ketä ne juhlijat on.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.
Unohtamatta raikkaita voileipiä.
Mitä itse aiheeseen tulee, niin jos et välitä juhlista, ei ole varaa mennä juhliin, elämäsi on liian hektistä, podet sosiaalisten tilanteidenpelkoja, mikä vaan, niin ÄLÄ LUPAA TULLA NIILLE KUTSUILLE ja ja peru kahta päivää ennen, vaan kiitä kohteliaasti ja sano ettet pääse. Siis älä tee ohareita.
Yritän suhtautua tähän aiheeseen huumorilla, vaikka tekee kipeää kun näin käy. Joskus mietin, et peruukohan ihmiset tulonsa hautajaisiini, kun "tuli jotain parempaa tekemistä/naapurin kissa synttärit" tai vastaavaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiholla muistelen lapsuuteni synttäreitä. Lähes kaikki kutsutut tulivat paikalle. Ohjelmaksi riitti arkiset leikit ja lahjojen ihmettely. Kesällä oltiin ulkona sään salliessa. Tarjoilut oli luokkaa kotitekoinen täytekakku, sipsejä, poppareita ja keksejä eli ei mitään erikoista. Ja hyvin viihdyttiin.
Minun synttäreilleni tuli lapsena vain kaksi vierasta, vaikka kutsuin koko luokan.
Mun lapsuudessani ei ollut tapana kutsua koko luokkaa vaan ainoastaan ystävät. Eli ne, joiden kanssa leikki vapaa-ajallaan. Vain yksi luokkakaverini oli myös ystäväni, muut ystäväni eivät olleet samalla luokalla kanssani.
Mikäli haluaa jakaa kutsut koulussa , edellytetään, että kutsuu kaikki tytöt tai kaikki pojat tai koko luokan. Tällöin ei voi valikoida. Toki tietysti kutsut voi lähettää pienemmälle porukalle jos tietää yhteystiedot niin ettei kutsuja jaeta koulussa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tehdä juhlat mahdollisimman helpoksi mm. näillä keinoilla:
-ilmoitan juhlista hyvissä ajoin. Katson, ettei juhlien läheisyyteen osu mikään juhlapyhä, äitienpäivä, vappu jne, jolloin ihmisillä on luultavasti muuta menoa.
-Kysyn allergiat ja erikoisruokavaliot hyvissä ajoin. Jokainen juhliin tuleva tietää, että tarjolla on juuri hänelle sopivaa syötävää. Vaihtoehtoja on myös erilaisia ja vieraat tietävät, että satsaisin tarjoiluihin (satsaan silloinkin, jos käyvät kahden kesken kylässä).
-Tarjolla on kohtuudella alkoholia sekä rajattomasti alkoholittomia juomia. Silmiin ei pistä, vaikkei joisi alkoholia, tarjolla on kahvia, monta eri teelajiketta, erilaisia mehuja, kivennäisvesiä jne.
-Juhla-aika on pitkä, tyyliin "tervetuloa juhliin jossain välissä klo 15-23 välisenä aikana". Olen yrittänyt ajatella erilaisia vieraita, kaikille ei käy iltapäivä/ilta. Silti ajankohta ei ole koskaan hyvä, koska "ollaan koko päivä naapurin tupareissa/työkaverin synttäreillä/siskon kissan kaiman illanistujaisissa". Osa saattaa todeta, että tulee mielellään juhlimaan seuraavalla viikolla kahden kesken = täytyisi laittaa uudet tarjoilut tuota tapaamista varten.
-Olen tarjoutunut hakemaan vieraat autolla läheiseltä bussipysäkiltä/metropysäkiltä kotiini. Osa vieraista on Turusta, jos juhlat ovat pk-seudulla. Liian pitkä ja kallis matka heidän mielestään, Onnibus tuo reilun kilometrin päähän kodistani.
-Kotiini saa jäädä yöksi ja kerron tämän etukäteen. Vieraille järjestyy vuodepaikka, lakanat, pyyhkeet jne eli mitään ei tarvitse ottaa mukaan. Seuraavaksi aamuksi huolehtisin kunnon aamupalan.
Kaikista näistä tekijöistä huolimatta juhliini ei haluta tulla. Hyvällä lykyllä pitkän juhlapäivän aikana vierailee kaksi perhettä kylässä, sekin eri aikaan. Tottakai joskus tapahtuu sairastumisia, tulee hautajaiset tai muuta ehdottoman tärkeää, mutta usein tilanne on vain sellainen "ei me nyt jaksetakaan tulla". Surettaa, sillä niin mielelläni emännöisin juhlia. En kaipaa muilta vastapalveluksena järjestettyjä juhlia tai lahjoja, haluaisin vain juhlistaa juhlapäiviä yhdessä toisten kanssa kotonani. <3
Olisi kiva tietää, miksi kaverin juhliin ei haluta tulla, jos ne on järjestetty esim. yllämainitulla tavalla.
A) Miksi seura kelpaa muuten ja merkkipäivää voidaan juhlistaa vaikka kahden kesken, mutta muitakin vieraita sisältäviin juhliin ei haluta tulla? Onko todella niin kamala kokemus viettää pari tuntia vieraassa seurassa, jos siitä tulee hyvä mieli päivänsankarille?
B) Harva kutsuu toisia juhliin kovin usein. Onko todella mahdotonta, jos joku kutsuu toisen juhliin kerran tai kahdesti vuodessa, että pääsisi joskus mukaan? Ihan todellako 52 viikonlopusta ei koskaan löydy vapaata hetkeä tai jos samaan viikonloppuun osuu kaksi menoa, niin käväisisi molemmissa juhlissa?
C) Pidetäänkö juhliin osallistumista kustannuksiltaan liian kalliina? Jos bussiliput juhliin maksaisivat vaikka 20 e eikä päivänsankari toivo lahjoja ja tarjoaa sinulle ruoan/juomat --> onko tämä todella liian kallista, ettei viitsi osallistua?
Kannattaa muistaa että näillä kutsutuillakin on oma elämä ja menot. Mielestäni nämä juhlat ovat vaan niin turhia. En kyllä mielelläni kyläilekkään. Iltaisin on kotitöiden lisäksi omat ja ladten harrastukset ja viikonlopouisin mieluummin vaan on kotona perheen kesken kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Me juhlitaan yleensä siten, että soitellaan edellisenä päivänä naapurusto läpi (olemme ystäviä keskenämme, suht samanikäiset lapset ja samankaltainen elämäntilanne) ja sovitaan että istutaanpa huomenna iltaa meidän terassilla. Kaikki tuovat jotain pientä mukanaan, grillataan, nautitaan pari lasia viiniä ja lapset leikkii. Ei paineita siitä, että juhlat jossain joskus kuuden viikon päästä lauantaina klo18, vaan järkätään kemut silloin kun on sellainen fiilis, kaikki terveinä ja nukuttu hyvin eikä valtavia työkiireitä. Juhlista ja ihan tavallisistakin illanistujaisista tehdään nykyään kauhean iso numero. Pöydät pitäisi notkua erilaisia herkkuja ymym. Meidän mielestämme tärkeintä on tavata ystäviä.
Naapurusto kavereina? Kuulostaa ahdistavan painajaismaiselta asuinalueelta.
Eikö teillä ihmisillä ole muka mitään omaa tekemistä iltaisin? Harrastuksia tai ladten harrastuksia. En minä aikanaan pöivän varoitusajalla kyllä ex tempore pysty lähtemään minnekään iltaisin. Puhumattakaan että vielä pitäisi jotain syömistä tuoda.
Vierailija kirjoitti:
Juhlista pois jääminen kertoo mielestäni itsekkyydestä. Tärkeintä on se, että saa viettää ajan 100 % juuri niin kuin itse haluaa. Mitään ei tehdä toista ilahduttaakseen, jos siitä ei tule itselle hyvä mieli.
Aivan yhtä itsekästä on vaivata ihmisiä kutsuillaan ja olettaa että he hyppää kun käsketään.
Kaikki te, jotka järjestäisitte ihania juhlia, mutta vieraat eivät tule:
Olisipa minulla kaltaisia ne ystäviä, joiden juhliin olisin mieheni kanssa tervetullut. Ehkä joskus löydän kaltaisia ne ystäviä, joiden kanssa voitaisiin juhlistaa puolin ja toisin. :)
Puolivirallisten pönötysjuhlien aika on valitettavasti ohi. Järjestäkää juhlia, joissa on rento meininki ja vierailla hauskaa. Silloin vieraatkin tulevat.
Tämä keskustelu sai minut myös tajuamaan, kuinka harvoin saan kutsuja juhliin. :(
Kummilasten synttäreille kutsutaan joka vuosi = tottakai, koska kummi tuo tietysti myös lahjan. Näissä myös kummilapset odottavat vierailuani, joten ovat sen puoleen kivoja juttuja.
Synttärijuhlissa en ole käynyt vuosiin, kun kutsuja ei ole tullut. Äitini täytti pyöreitä 5 vuotta sitten, silloin oli edelliskerran isommat juhlat.
Illanistujaisissa olen ollut 2016 tai 2017 edellisen kerran.
Häissä 2017. Tai no, kutsuttiin eräisiin häihin myöhemminkin, mutta pyydettiin vain kirkkoon, sen jälkeen odottelemaan tuntikausia ilman tekemistä muiden ollessa hääaterialla ja illalla olisi päässyt jatkobileisiin. En mennyt, koska vieraalla paikkakunnalla tuntikausien odottelu ilman tekemistä olisi ollut vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Puolivirallisten pönötysjuhlien aika on valitettavasti ohi. Järjestäkää juhlia, joissa on rento meininki ja vierailla hauskaa. Silloin vieraatkin tulevat.
Mitkä asiat tekevät rennot juhlat? Ei järjestämissäni juhlissa pukeuduta mihinkään juhlapukuihin, syödä fiiniä sormiruokaa ja kuunnella klassista. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivirallisten pönötysjuhlien aika on valitettavasti ohi. Järjestäkää juhlia, joissa on rento meininki ja vierailla hauskaa. Silloin vieraatkin tulevat.
Mitkä asiat tekevät rennot juhlat? Ei järjestämissäni juhlissa pukeuduta mihinkään juhlapukuihin, syödä fiiniä sormiruokaa ja kuunnella klassista. :D
Riippuu täysin siitä, keitä on kutsumassa juhliinsa. Juhlien järjestäjä tuntee kutsumansa ihmiset hyvin ja tietää, mikä heidän mielestään tekee juhlista rennot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivirallisten pönötysjuhlien aika on valitettavasti ohi. Järjestäkää juhlia, joissa on rento meininki ja vierailla hauskaa. Silloin vieraatkin tulevat.
Mitkä asiat tekevät rennot juhlat? Ei järjestämissäni juhlissa pukeuduta mihinkään juhlapukuihin, syödä fiiniä sormiruokaa ja kuunnella klassista. :D
Riippuu täysin siitä, keitä on kutsumassa juhliinsa. Juhlien järjestäjä tuntee kutsumansa ihmiset hyvin ja tietää, mikä heidän mielestään tekee juhlista rennot.
Tällä logiikalla toisille rennot on avojaloin pihalla järjestetyt tapas-bileet ja toisista ilta on rento, kunhan viiniä riittää pullotolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivirallisten pönötysjuhlien aika on valitettavasti ohi. Järjestäkää juhlia, joissa on rento meininki ja vierailla hauskaa. Silloin vieraatkin tulevat.
Mitkä asiat tekevät rennot juhlat? Ei järjestämissäni juhlissa pukeuduta mihinkään juhlapukuihin, syödä fiiniä sormiruokaa ja kuunnella klassista. :D
Riippuu täysin siitä, keitä on kutsumassa juhliinsa. Juhlien järjestäjä tuntee kutsumansa ihmiset hyvin ja tietää, mikä heidän mielestään tekee juhlista rennot.
Tällä logiikalla toisille rennot on avojaloin pihalla järjestetyt tapas-bileet ja toisista ilta on rento, kunhan viiniä riittää pullotolkulla.
Silloin toiselle porukalle järjestetään avojaloin pihalla tapas-bileet ja toisille taas jonain muuna viikonloppuna ryyppäysbileet. Turha järkätä tapasbileitä ryyppyporukalle tai ryyppybileitä tapasporukalle.
Nää rentojen juhlien kaipaajat taitaa tarkoittaa kahta asiaa. Sitä, että juhlien sisältö on kutsuttaville mielekäs ja sitä, että rentous tulee tutusta porukasta, jonka kanssa on hauskaa. Eli jos kutsut toisilleen tuntemattomia mukaan juhliin ja juhlat sisältävät small talkia ventovieraiden kanssa, niin juhlat eivät voi olla rennot.
Pieneen "ystävä"-piiriini kuuluu yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Ollaan kaikki suurinpiirtein saman ikäisiäkin. Tässä olen nyt viime vuodet käynyt kolmet 5-kymppiset juhlimassa ja ajattelin, että ehkä minäkin voisin sellaiset pienimuotoiset järjestää.
No, en sitten järjestä. Kun aloin puhumaan aiheesta näille joiden juhlissa olin jo ollut, niin vastaukset ovat olleet: njääh, katsotaan nyt, saatan juuri silloin olla jossain muualla.
Siis mitä he*vettiä? Kaikki tietävät, ettei odotettavissa ole pönötystä, ei lasten kaitsentaa, ei hankalia matkustamisia, ei lahjaodotuksia, jne. Eli hyvin matalalla kynnyksella olisi voinut vaikka vaan poiketa.
En tiedä mitä näistä ystävistäni nyt ajattelisin. Tuolla joku aiemmin kirjoitti fiksusti, että osallistuu vähän sen mukaan, onko kysessä etäisempi työkaveri, vaiko läheisempi ihminen. Aika koville ottaa asemoida nyt nämä ihmiset sinne "etäisempi" - osastolle, sillä sitähän tämä nyt tarkoittaa.
Jää juhla juhlimatta. Jaettu ilo moninkertainen ilo, jaettu suru puolikas suru. No, muuttuikin ilo sitten kokonaiseksi suruksi, jota ei kehtaa kenellekään edes ääneen surra.
Vierailija kirjoitti:
Pieneen "ystävä"-piiriini kuuluu yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Ollaan kaikki suurinpiirtein saman ikäisiäkin. Tässä olen nyt viime vuodet käynyt kolmet 5-kymppiset juhlimassa ja ajattelin, että ehkä minäkin voisin sellaiset pienimuotoiset järjestää.
No, en sitten järjestä. Kun aloin puhumaan aiheesta näille joiden juhlissa olin jo ollut, niin vastaukset ovat olleet: njääh, katsotaan nyt, saatan juuri silloin olla jossain muualla.
Siis mitä he*vettiä? Kaikki tietävät, ettei odotettavissa ole pönötystä, ei lasten kaitsentaa, ei hankalia matkustamisia, ei lahjaodotuksia, jne. Eli hyvin matalalla kynnyksella olisi voinut vaikka vaan poiketa.
En tiedä mitä näistä ystävistäni nyt ajattelisin. Tuolla joku aiemmin kirjoitti fiksusti, että osallistuu vähän sen mukaan, onko kysessä etäisempi työkaveri, vaiko läheisempi ihminen. Aika koville ottaa asemoida nyt nämä ihmiset sinne "etäisempi" - osastolle, sillä sitähän tämä nyt tarkoittaa.
Jää juhla juhlimatta. Jaettu ilo moninkertainen ilo, jaettu suru puolikas suru. No, muuttuikin ilo sitten kokonaiseksi suruksi, jota ei kehtaa kenellekään edes ääneen surra.
Korona-aika ei liene paras hetki järjestää edes pienimuotoisia viiskymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Pieneen "ystävä"-piiriini kuuluu yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Ollaan kaikki suurinpiirtein saman ikäisiäkin. Tässä olen nyt viime vuodet käynyt kolmet 5-kymppiset juhlimassa ja ajattelin, että ehkä minäkin voisin sellaiset pienimuotoiset järjestää.
No, en sitten järjestä. Kun aloin puhumaan aiheesta näille joiden juhlissa olin jo ollut, niin vastaukset ovat olleet: njääh, katsotaan nyt, saatan juuri silloin olla jossain muualla.
Siis mitä he*vettiä? Kaikki tietävät, ettei odotettavissa ole pönötystä, ei lasten kaitsentaa, ei hankalia matkustamisia, ei lahjaodotuksia, jne. Eli hyvin matalalla kynnyksella olisi voinut vaikka vaan poiketa.
En tiedä mitä näistä ystävistäni nyt ajattelisin. Tuolla joku aiemmin kirjoitti fiksusti, että osallistuu vähän sen mukaan, onko kysessä etäisempi työkaveri, vaiko läheisempi ihminen. Aika koville ottaa asemoida nyt nämä ihmiset sinne "etäisempi" - osastolle, sillä sitähän tämä nyt tarkoittaa.
Jää juhla juhlimatta. Jaettu ilo moninkertainen ilo, jaettu suru puolikas suru. No, muuttuikin ilo sitten kokonaiseksi suruksi, jota ei kehtaa kenellekään edes ääneen surra.
Milloin nämä sun juhlasi olisivat? Nyt kesälläkö? En toki tunne ystäviäsi, mutta itse ainakin mietin, että nyt pitää tehdä asioita, joita syksymmällä ei ehkä olekaan mahdollista tehdä. Jos mulla olisi mökki, viettäisin siellä mahdollisimman paljon aikaa. Koska jos Uusimaa vedetään taas jossain vaiheessa kiinni, sitten ei enää mentäisikään. Samoin nyt on se hetki, kun voi tavata iäkkäämpiä sukulaisia. Kukaan ei tiedä, palaavatko rajoitukset ja suositukset ja jos palaavat, niin milloin. Omien lasten ja lasten perheidenkin tapaaminen menisi ainakin mulla nyt ohi ystävän 50-synttäreiden. Ei se silti tarkoittaisi, että ystäväni olisi mulle etäinen. Kyse on vain siitä, että nyt eletään aika erilaista aikaa kuin viime kesänä.
Onnistumisesta en tiedä, mutta en ainakaan ilmoita tosi paljon ennen tai viikkoa aikaisemmin. Yleensä pari viikkoa ennen, tyyliin ota tai jätä, juhlat on tällöin ja olette tervetulleita. En ala veivaamaan juhlien aikaa tai eri kattauksia eri ryhmille niin, että mahdollisimman monelle sopisi. Juhlat on kun ne on, vieraat tulee jos pääsee.[/quote]
Tuo on ok, jos kaikki tekevät töitä ma-pe. Vuorotyöläisen kannalta kuitenkin todella kurjasti tehty. Hän tarvitsisi tiedon juhlista vähintään pari kuukautta aiemmin, jotta pystyisi järjestämään vapaata. Esim. meidän osastollamme suunnitellaan jo kiihkeästi joulun listoja. Jouluaattoa edeltävät yövuorot nopeimmat varasivat jo helmikuussa.
Mä menen aina juhliin jos kutsu tulee ja olen mielestäni ihan hyvä vieras :D En siis istu naama norsunveellä vaikkei kaikki olisi ihan mieleistä, pystyn keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa jne.
Omia juhlia en kuitenkaan voi pitää, koska niihin ei tule ihmisiä. En tiedä miksi. En kai vaan ole tarpeeksi vetovoimainen. Vähän jo ärsyttää kun on käynyt toisten tuparit, kihlajaiset, polttarit, häät, valmistujaiset, kolmekymppiset, pikkujoulut, mökkibileet jne mutta ei ole mitään vastavuoroisuutta. Olin ajatellut esim. pitää yhdistetyt tuparit/valmistujaiset, mutta kuulemma ei voi lähiaikoina (n. vuoden sisään) harkita uudellemaalle tuloa koska korona. Ookoo.
Vieraiden saapumattomuus juhliin on tabu, josta ei puhuta. Jos joku sanoisi julkisesti, ettei hänen kutsumansa vieraat tule niin ihmiset miettivät, mikä vika on kutsujassa/juhlissa, eikä sitä, miten ikävästä saapumattomat vieraat tekevät. Ymmärrän hyvin, ettei näistä kokemuksista uskalleta avautua ja juhlat saatetaan jättää kokonaan pitämättä. On tyylikkäämpää sanoa viettäneensä nelikymppiset matkoilla kuin kertoa kykkineensä yksin kotona kakun kanssa.