Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille käy juhlien järjestämisen suhteen näin?
06.07.2020 |
Puhun nyt yleisesti, en tästä korona-ajasta. Ongelmani on se, että jos haluan järjestää juhlat, vieraat eivät saavu paikalle. Syitä löytyy seuraavista selityksistä:
1. Kutsu tulee liian aikaisin/liian myöhään.
Jos kutsun hyvissä ajoin, kuukausia etukäteen = "En tiedä vielä, pääsenkö mukaan." Kun kysyn lähempänä uudestaan, onkin tullut kalenteriin jo joku muu meno tuohon ajankohtaan ja vieras on tyystin unohtanut, että olen kutsunut hänet omiin juhliini ensin. Ymmärrän toki hautajaiset ym isot menot, mutta usein tulo perutaan jonkun tupareiden/illanistujaisten takia.
Jos kutsun parin viikon varoajalla = "Sori, mulla on jo muuta menoa/katsellaan" (suomennettuna katsellaan on aina lopulta ei). Jos olet laittanut juhlakutsuun vastauspyynnölle päivämäärän, saat kalastella vastauksia sen jälkeen, kun ihmiset eivät ilmoita pois jäämisestään.
2. Ikinä ei ole hyvä hetki juhlille. Kesäviikonloput on huonoa aikaa, kun ihmiset on lomilla ja juhlia riittää muutenkin, ei haluta uhrata lomalauantaita juhliin. Syksyllä alkaa harrastukset ja arki, joten ei ehdi. Loppuvuosi on täynnä pikkujouluja ja muuta, liian kiireistä. Alkuvuosi ollaan tipattomalla/sokerittomalla jne ja lomien jälkeen arki on taas kiireistä. Kevät ei sovi, kun on pääsiäislomat, harrastukset ja kesäloma lähestyy. Onko olemassa hyvää aikaa järjestää juhlia? Kannattaako juhlia edes ehdottaa arki-illaksi, kun viikonloput ei onnistu ikinä?
3. Ei haluta juhlia vieraiden kanssa. Ennen juhliin tultiin, vaikka kaikkia ei tunnettu etukäteen. Nykyisin tuntuu, että ventovieraiden kanssa ei haluta käyttää lauantai-iltaa, kun vapaat on niin harvassa. Tottakai kutsun pariskunnat yhdessä tai koko perheen lapsineen eli yksin ei tarvitse olla, mutta silti vieroksutaan isompia juhlia. Oman perheen kesken tai pariskuntana tullaan kyllä juhlakahveille, mutta vain jos muita vieraita ei ole paikalla. Eli erikseen pitäisi laittaa tarjoilut jokaiselle porukalle.
4. "Ei kutsujaa haittaa, jos juuri minä en ole paikalla, kyllä siellä on muita vieraita. Ei kukaan huomaa, jos puutun." Kun moni ajattelee näin, ei juhliin jää lopulta juuri ketään. Kerrankin kutsuin 17 ihmistä juhliin, joista 3 hengen perhe oli ainoa, jotka ilmoittivat pääsevänsä paikalle.
Olen väsynyt tähän, etten voi juhlistaa mitään itselleni tärkeää elämänvaihetta/merkkipäivää kerralla kaikkien vieraiden kanssa, kun juhliin ei sitouduta. Haluaisin laittaa kerralla n. 15 henkilön porukalle ruoat/leipoa ja kutsua kotiini. Harmittaa, sillä mielelläni satsaisin juhliin. Onko muilla tällaista ja miten olette tilanteen ratkaisseet? En haluaisi kahvittaa ihmisiä erikseen monta päivää peräkkäin, jotta pariskunnat/perheet voisivat käydä yksitellen.
Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi ihmiseksi, kun juhliini ei vaivauduta tulemaan. Huvittavaa tosin on, että juhliini ei muuten sitouduta, mutta monet ovat kyselleet aionko mennä naimisiin (en ole edes kihloissa) ja jos menen, niin ilmoittavat tulevansa häihin ja haaveilevat jo niistä. Tekisi mieli sanoa, etten kutsu yhtäkään ihmistä häihini, joka ei vaivaudu paikalle iloitsemaan kanssani muina juhlapäivinä, kun olen pyytänyt. Ei huvita järjestää kalliita hääjuhlia riskillä, että viime tipassa taas peruttaisiin tai maksaisin kalliin illallisen joukolle vieraita, jotka eivät muuten halua tulla juhliini.
Olenko ainoa, jolla juhlien järjestäminen on tällaista? Kaipaisin vertaistukea.❤️
Ap
Kommentit (246)
Tutulta kuulostaa! Mulla on onneksi ihana ystäväperhe, jotka tulevat juhliin jos ei ole mitään aivan pakottavaa syytä jäädä pois. Arvostan todella paljon, kun he tulevat, viihtyvät rauhassa, jutellaan, syödään, leikitään lasten kanssa ja on mukavaa. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksien isojen juhlien järjestäminen on tietenkin helpompaa, mutta ei välttämättä vieraiden kannalta kaikista mukavinta. Häitä yms ei tietenkään aina voi järjestää useampana päivänä (tosin olen ollut sellaisissakin häissä), mutta monia pienempiä juhlia voi. Kun täytin 40, mulla oli juhlat "bileporukalle" perjantaina illalla ja lapsille vanhempineen sekä ikäihmisille sunnuntaina iltapäivällä. Illanistujaiset, vaput ja mitä ap nyt aiemmin mainitsikaan, ei tarvitse mitään isoa osallistujaporukkaa. Sanotaankin, että kun väki vähenee, pidot paranee. Kannattaa mieluummin kutsua illanistujaisiin tai vaikka kesällä grillaamaan vain yksi tai korkeintaan kaksi perhettä/pariskuntaa eikä sen enempää. Isommissa juhlissa ei oikeastaan edes tutustu kehenkään, mutta pienemmissä jo tutustuukin. Osallistujien määrä ei ole onnistumisen mittari vaan se, miten kutsutut ovat viihtyneet.
Juhlista pois jääminen kertoo mielestäni itsekkyydestä. Tärkeintä on se, että saa viettää ajan 100 % juuri niin kuin itse haluaa. Mitään ei tehdä toista ilahduttaakseen, jos siitä ei tule itselle hyvä mieli.
Mä olen tollanen että en tule virallisiin juhliin, vaan mieluummin sitten vaikka seuraavana päivänä. Tämä kyllä lähinnä muualla asuvien ystävien kohdalla. Ja syynä se, että silloin harvoin kun nähdään, haluan oikeasti jutella ja olla ystäväni kanssa. Juhlissa he hyvä jos ehtivät moikata. Istun siellä sitten yksin kiusaantuneena sukulaisten keskellä.
Sanon kyllä aina että minua varten ei tarvitse mitään tarjoiluja erikseen laittaa.
Tosin nykyään kyllä ystävät järjestävät juhlia lähinnä lapsilleen. :D johonkin kymmenen vieraan vapaamuotoisiin synttärijuhliin menisin ihan mielelläni. Mutta lapsettomana sinkkuna Miro-Kaisan 3v bileet on vaan tylsä ja kiusallinen tilaisuus, varsinkin kun edes itse synttärisankari ei huomaa olenko paikalla vai en. Mielelläni touhuan sitten toisena päivänä hänenkin kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kutsutut ei muuten tule, voisiko jotkut juhlat järjestää vaikka parina peräkkäisenä päivänä? Esim. La-su vapaasti saisi vieraat tulla ja mennä. Pääsisi samoilla tarjoilulla ja vieraat voisivat käydä porrastetusti, jos eivät halua olla yhtä aikaa?
Pahimmillaan tämä on sitä, että odotat viime tippaan asti tietoa, tuleeko vieraat. Suurin osa voi perua ja sitten olet tarjottavien kanssa kotona. Yksi perhe käy la klo 13 ja seuraava perhe tulee sunnuntaina klo 17. Siinä sitten mietit, mitä teet 20 henkilölle varatun ruokamäärän kanssa.
Tämä. Ja se, jos väki luvatusti tuleekin, ja oon varannut kalliit ja hyvät tarjoamiset, sekä toivon istuvani hauskan pitkän illan vieraideni kanssa ja sitten... tadaa.. heti kun kahden tunnin jälkeen kehtaavat, lähtevät pois. Siinähän jäät sitten yksin tarjoiluidesi kanssa. Syitä on paljon, yleisin on lapsenhoito. Eikö voi varata hoitajaa edes sille illalle kun ystävä pitää 30 v kemut, häät tms!!??
En järkkää enää juhlia.
Ja tosiaan se, että mites yhdistät mukavasti rymyeetut, lapsiperheet, mummit.. jos nyt vaikka häistä puhutaan, minne tahtoisi kaikki tärkeät, ja haluut että kaikki viihtyy. Ei. Mahdoton yhtälö.
Siispä matkustamme perheen kanssa ne eurot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuntuu että nyt täällä kaikilla juhlien arvo riippuu siitä paljonko väkeä tulee , ei siitä että ketä ne juhlijat on.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.
Oletko aivan varma, että ne kaikki 15 todellakin ovat ystäviäsi? Ovatko hekin järjestäneet juhlat saatuaan vakituisen työpaikan? Olet muuten ensimmäinen ihminen, jonka ikinä edes kuulen järjestäneen juhat saatuaan vakituisen työpaikan. Voisin siis kuvitella, että ehkä nämä 13 juhlistasi pois jäänyttä on pitänyt vakipaikkajuhliasi aika turhina kissanristiäisinä.
Nykyisin juhlakutsun pitää suunnilleen olla tätä luokkaa:
"Tervetuloa juhliini!
Vietän juhlia 4.7-7.7. Voit tulla paikalle koska tahansa, päivystän ja odotan kotona juuri sinua. Sinun ei tarvitse tulla yhtä aikaa toisten vieraiden kanssa, jos et halua. Täällä on sinua varten ruokavalioosi sopivia kondiittorin tekemiä erikoiskakkuja, Michelin-kokin pop up -ravintola, samppanjabaari ja artisti X esiintymässä. Floristi tekee vieraille kukkaseppeleitä. Koska kotini on liian arkinen paikka vieraiden mielestä, niin varasin kalliin juhlatilan ja saunaosaston Helsingin keskustasta. Saat tulla juhliin avecisi + perheesi kanssa ja ottaa mukaan 10 tuttuasi, ettet tuntisi oloasi juhlissa yksinäiseksi/eikä tarvitse jutella ventovieraiden kanssa. Ei tarvitse tuoda lahjaa. Maksan matkakulusi ja jos tarvitset majoitusta, ei tarvitse nukkua meillä vierashuoneessa vaan varaan ja maksan hotellin. Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta varaudun tuloonne kuitenkin. Eikä haittaa, vaikka peruisit osallistumisen 30 min varoajalla tai ettet ilmoita pois jäämisestä lainkaan. :)"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuntuu että nyt täällä kaikilla juhlien arvo riippuu siitä paljonko väkeä tulee , ei siitä että ketä ne juhlijat on.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.
Oletko aivan varma, että ne kaikki 15 todellakin ovat ystäviäsi? Ovatko hekin järjestäneet juhlat saatuaan vakituisen työpaikan? Olet muuten ensimmäinen ihminen, jonka ikinä edes kuulen järjestäneen juhat saatuaan vakituisen työpaikan. Voisin siis kuvitella, että ehkä nämä 13 juhlistasi pois jäänyttä on pitänyt vakipaikkajuhliasi aika turhina kissanristiäisinä.
Omalla alallani vakituinen työpaikka on suoranainen lottovoitto, varsinkin jos saat sen nuorena. Ja lopulta, onko juhlan aiheella väliä, jos juhlat ovat päivänsankarille tärkeät? Olen kuullut esim. erojuhlista ja varmasti osa vieraista miettii, mitä juhlimista avioerossa on.
Mistä tämä kulttuuri tulee, että viime tipassa perutaan? Facebookin ehkä-toiminnosta?
Itsestä tuntuu käsittämättömältä nämä, että jäädään kotiin kun väsyttää eikä huvita. Sairastuminen on toki eri juttu. Eräskin ystäväni perui menot, jos tarjoutui mahdollisuus jäädä kotiin viettämään kahdestaan koti-iltaa miehensä kanssa. Ovat olleet jo vuosia yhdessä, joten luulisi että sohvan pohjalla ehtii nyhjätä arkenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuntuu että nyt täällä kaikilla juhlien arvo riippuu siitä paljonko väkeä tulee , ei siitä että ketä ne juhlijat on.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.
Oletko aivan varma, että ne kaikki 15 todellakin ovat ystäviäsi? Ovatko hekin järjestäneet juhlat saatuaan vakituisen työpaikan? Olet muuten ensimmäinen ihminen, jonka ikinä edes kuulen järjestäneen juhat saatuaan vakituisen työpaikan. Voisin siis kuvitella, että ehkä nämä 13 juhlistasi pois jäänyttä on pitänyt vakipaikkajuhliasi aika turhina kissanristiäisinä.
Omalla alallani vakituinen työpaikka on suoranainen lottovoitto, varsinkin jos saat sen nuorena. Ja lopulta, onko juhlan aiheella väliä, jos juhlat ovat päivänsankarille tärkeät? Olen kuullut esim. erojuhlista ja varmasti osa vieraista miettii, mitä juhlimista avioerossa on.
Ovatko erojuhlat olleet osallistujamääriltän menestys? Vai onko osa kutsutuista jättänyt tulematta?
Mun mielestä juhlan aiheella on merkitystä. Vaikka jokin asia olisi sinulle miten tärkeä, ei se välttämättä ole muille. Sellaisiin juhliin kannattaa kutsua niitä, jotka itsekin järjestävät tai järjestäisivät juhlat vastaavassa tilanteessa. Mulla on kaksi kissaa, joille en ole järjestänyt ristiäisiä. Mutta jos järjestäisin, tietäisin aivan tarkkaan, ketkä ystävistäni ja läheisistäni tulisivat ja ketkä eivät. Enkä nyt tarkoita verrata vakipaikkaasi kissoihini vaan tarkoitan, että tunnen lähelläni olevat ihmiset niin hyvin, että tiedän, kenen mielestä sellaiset kekkerit olisi loistava idea ja kenen ei.
Mä juhlin joka vuosi kekriä, mutta kutsun kekrijuhliini vain sellaisia ihmisiä, jotka myös viettävät kekriä. Läheisin ystäväni ei vietä, joten en ole koskaan kutsunut häntä. Läheisin ystäväni taas viettää eidiä, mutta koska minä en vietä, ei ole koskaan kutsunut mua niihin juhliin. En tiedä, saitko pointistani kiinni.
Mutuna arvioisin, että ihmisten järjestämien juhlien määrä on vähentynyt. Sen sijaan on illanviettoja, joihin kutsutaan vaan ne pari lähintä ystävää puolisoineen tai perheineen. Ehkä osasyynä on se, että vähäinen vapaa-aika halutaan viettää samanmielisessä seurassa. Ja ehkä yksi syy on se, ettei isompia juhlia haluta järjestää, kun ihmiset eivät sitoutuisi niihin kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla säännöllisen epäsäännöllinen työaika. Se on varmaa, että kun olen töissä, olen töissä illalla. Työvuorot annetaan neljän viikon jaksoissa, mutta jos haluaa tietyt vapaapäivät, pomo haluaisi tietää ne toiveet hyvissä ajoin, sillä vuorolista lyödään lukkoon viikko ennen sen alkua ja sitä listaa suunnitellaan hyvissä ajoin ennen sitä.
Kahden viikon varoitusaika juhlien suhteen ei auta, pitäisi tietää kaksi kuukautta ennen. Hyvällä tuurilla toki vapaapäivä saattaa sopia juhlien ajalle, jolloin tottakai tulen ilomielin. Karkeasti arvioituna puolet vuoden viikonlopuista menee töissä, loput pitää sitten jakaa omien juhlien, muiden juhlien, harrastusten ja muiden menojen kesken, ja joskus olis kiva olla ihan vaan kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Mutuna arvioisin, että ihmisten järjestämien juhlien määrä on vähentynyt. Sen sijaan on illanviettoja, joihin kutsutaan vaan ne pari lähintä ystävää puolisoineen tai perheineen. Ehkä osasyynä on se, että vähäinen vapaa-aika halutaan viettää samanmielisessä seurassa. Ja ehkä yksi syy on se, ettei isompia juhlia haluta järjestää, kun ihmiset eivät sitoutuisi niihin kuitenkaan.
Sama mutu mullakin. Rakastan ruuanlaittoa ja tykkään kutsua ihmisiä kotiini. Mulle on vuosien tai oikeammin vuosikymmenten varrella muodostunut aika hyvä rutiinikin siitä, miten kaikki erilaiset tarjottavat eri ruokavalioita noudattaville saadaan oikeaan aikaan pöytään siten, ettei kylmäketju pääse katkeamaan eikä kenenkään lämmin ruoka jäähtymään. Ei ole ihan helppoa, jos porukkaa tulee enemmän. Tavallisin ruokailijoiden koko on ollut 10-15 ihmistä (tämän koon päivällisiä ja illlallisia mulla on ollut - pandemia-aika poislukien - noin 5-6 kertaa vuodessa), mutta pidän todella paljon siitä, että ollaan pienemmälläkin porukalla. Jo tarjottavien suunnittelu on yksinkertaisempaa, jos porukkaa on vähemmän. Mulla on kuitenkin ihan tavallinen keittiö eikä mikään suurtalouskeittiö ja jos porukkaa on vähemmän, voin tehdä erilaisia ruokia kuin jos porukkaa on enemmän. Esimerkiksi optimimäärä naudan sisäfilepihveille on 2-4 vierasta. Jos vieraita on enemmän, pitää tehdä jotain muuta, koska hellanlevyt eivät riitä. Jos vieraissa on sitten joku, joka ei syö lihaa, mutta syö kalaa, menee yksi hellanlevy vielä erikseen kalafileen paistamiseen.
Sellaisiin juhliin, joissa ei ole varsinaista ruokaa ja porukkaakin tulee vähän itselleen sopiviin aikoihin pitkin päivää, on tarjottavat mietittävä eri tavalla. Kylmäketju on kaikista tärkein. Aina ei myöskään tiedä, paljonko tarjottavia lopulta menee. Esim osa teineistä on ällistyttävän pieniruokaisia ja osa taas voisi syödä vaikka hevosen. Tarjottavat eivät saa loppua kesken. Tällaisiin juhliin suunnittelen tarjottavat, joista yli jääneet voin pakastaa ja/tai käyttää seuraavana päivänä ruokiin. Esim tapaksista voi tehdä seuraavana päivänä vaikka pizzaa ja niitä pizzojakin voi pakastaa. Tai käyttää pastakastikkeen raaka-aineina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä kulttuuri tulee, että viime tipassa perutaan? Facebookin ehkä-toiminnosta?
Itsestä tuntuu käsittämättömältä nämä, että jäädään kotiin kun väsyttää eikä huvita. Sairastuminen on toki eri juttu. Eräskin ystäväni perui menot, jos tarjoutui mahdollisuus jäädä kotiin viettämään kahdestaan koti-iltaa miehensä kanssa. Ovat olleet jo vuosia yhdessä, joten luulisi että sohvan pohjalla ehtii nyhjätä arkenakin.
Kaikkea muuta on liikaa paitsi omaa rauhaa. Siitä se johtuu. Monet ovat todenneet pandemian olleen heille tässä suhteessa loistojuttu. Nyt on ollut aikaa ja rauhaa, kun kaikki normaali on ollut tauolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuntuu että nyt täällä kaikilla juhlien arvo riippuu siitä paljonko väkeä tulee , ei siitä että ketä ne juhlijat on.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.
Ottamatta kantaa muuhun... voileipäkakut ovat varmaan yksi haastavimmista tarjottavista. Ne sopivat juhliin, joissa vieraiden määrän tietää 99%:n varmuudella etukäteen ja kaikki saapuvat samaan aikaan. Esimerkiksi ristiäiset ovat tällaisia. Kummit, mummit ja muut tulevat jo kirkkoon ja siirtyvät samaa matkaa juhlapaikkaan. Kaikki aloittavat kahvituksen ja kakkujen syömisen samaan aikaan. Voileipäkakun jatkojalostointimahdollisuudet ovat aika huonot. Niistä ei voi seuraavana päivänä tehtä keittoja, kiusauksia, kastikkeita eikä oikein mitään muutakaan. Ne on syötävä sellaisenaan. Pakastaminenkin on vähän niin ja näin.
Voileipäkakkuja ei voi seisottaa tarjoilupöydällä tuntikausia. Suomessa on talvisinkin sisätiloissa miltei sama lämpötila kuin kesäisin ulkona. Helteitä lukuunottamatta. Voileipäkakku tarvitsee alustakseen aina kunnollisen kylmälevyn, jos kaikki vieraat eivät olekaan paikalla samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin juhlakutsun pitää suunnilleen olla tätä luokkaa:
"Tervetuloa juhliini!
Vietän juhlia 4.7-7.7. Voit tulla paikalle koska tahansa, päivystän ja odotan kotona juuri sinua. Sinun ei tarvitse tulla yhtä aikaa toisten vieraiden kanssa, jos et halua. Täällä on sinua varten ruokavalioosi sopivia kondiittorin tekemiä erikoiskakkuja, Michelin-kokin pop up -ravintola, samppanjabaari ja artisti X esiintymässä. Floristi tekee vieraille kukkaseppeleitä. Koska kotini on liian arkinen paikka vieraiden mielestä, niin varasin kalliin juhlatilan ja saunaosaston Helsingin keskustasta. Saat tulla juhliin avecisi + perheesi kanssa ja ottaa mukaan 10 tuttuasi, ettet tuntisi oloasi juhlissa yksinäiseksi/eikä tarvitse jutella ventovieraiden kanssa. Ei tarvitse tuoda lahjaa. Maksan matkakulusi ja jos tarvitset majoitusta, ei tarvitse nukkua meillä vierashuoneessa vaan varaan ja maksan hotellin. Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta varaudun tuloonne kuitenkin. Eikä haittaa, vaikka peruisit osallistumisen 30 min varoajalla tai ettet ilmoita pois jäämisestä lainkaan. :)"
Olen eri mieltä. Oman kokemukseni mukaan nykyisin ihmiset eivät kaipaa enää isoja oman egonsa buustatusjuhlia mahdollisimman suurella osallistujamäärällä vaan pieniä, tunnelmallisia ja rentoja hetkiä vain parhaimpien ystävien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInä en käy juhlissa, koska niistä syntyy aina se vastavierailukutsun pakko. Olisi todella kivaa ja ihanaa mennä juhlistamaan kaveria, joka on valmistunut, mutta inhottaa jo etukäteen tieto siitä, että on pakko järjestää samantasoiset juhlat (vaikka ei valmistu), jotta ei lokkeilisi toisen juhlissa. Siksi vetoan kiireisiin ja kieltäydyn kutsusta.
Miksi täytyisi vastavuoroisesti kutsua toinen juhliin? En ymmärrä tuota pakkoa ollenkaan, eihän kaikki tykkää järjestää juhlia eikä tarvitsekaan. Ja eikö voi juhlissa sanoa "Tosi kiva olla juhlistamassa valmistujaisiasi Irmeli, vaikka mulla itselläni ole omalla kohdalla juhlia ollut tapana järjestää." Näin saisi jo tuossa sanottua, ettei mitään vastakutsua ole luvassa.
Täällä oli just pitkä ketju siitä, että jos ei kutsu vastavuoroisesti samantasoisiin juhliin, on ahne lokkeilija eikä oikea kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Mutuna arvioisin, että ihmisten järjestämien juhlien määrä on vähentynyt. Sen sijaan on illanviettoja, joihin kutsutaan vaan ne pari lähintä ystävää puolisoineen tai perheineen. Ehkä osasyynä on se, että vähäinen vapaa-aika halutaan viettää samanmielisessä seurassa. Ja ehkä yksi syy on se, ettei isompia juhlia haluta järjestää, kun ihmiset eivät sitoutuisi niihin kuitenkaan.
Uskoisin kyseen olevan aika pitkälti tästä.
Jos juhlien järjestäjä (pl. häät) esittää lahjatoivelistan, jään pois.
On sillä minulle väliä, haluavatko ystäväni juhlistaa kanssani elämäni merkkihetkiä (vakituista työpaikkaa, pyöreitä vuosia jne). Se, että kutsutuista 15 ihmisestä paikalle tulee 2 kertoo mielestäni siitä, etteivät loput pidä tärkeinä juhlapäivääni. Toki on aina joku, jolla on hyvä syy olla poissa, mutta suurimmalla osalla syyt ovat näitä "en jaksa/ei huvita" luokkaa. Ja harmittaahan se, jos olet tehnyt isolle porukalle pöydän täyteen ruokaa, ihmiset peruvat viime tipassa ja kolmeen pekkaan pitäisi syödä parit voileipäkakut, juustokakut ja ruokaisat salaatit.