Muita, joille käy juhlien järjestämisen suhteen näin?
Puhun nyt yleisesti, en tästä korona-ajasta. Ongelmani on se, että jos haluan järjestää juhlat, vieraat eivät saavu paikalle. Syitä löytyy seuraavista selityksistä:
1. Kutsu tulee liian aikaisin/liian myöhään.
Jos kutsun hyvissä ajoin, kuukausia etukäteen = "En tiedä vielä, pääsenkö mukaan." Kun kysyn lähempänä uudestaan, onkin tullut kalenteriin jo joku muu meno tuohon ajankohtaan ja vieras on tyystin unohtanut, että olen kutsunut hänet omiin juhliini ensin. Ymmärrän toki hautajaiset ym isot menot, mutta usein tulo perutaan jonkun tupareiden/illanistujaisten takia.
Jos kutsun parin viikon varoajalla = "Sori, mulla on jo muuta menoa/katsellaan" (suomennettuna katsellaan on aina lopulta ei). Jos olet laittanut juhlakutsuun vastauspyynnölle päivämäärän, saat kalastella vastauksia sen jälkeen, kun ihmiset eivät ilmoita pois jäämisestään.
2. Ikinä ei ole hyvä hetki juhlille. Kesäviikonloput on huonoa aikaa, kun ihmiset on lomilla ja juhlia riittää muutenkin, ei haluta uhrata lomalauantaita juhliin. Syksyllä alkaa harrastukset ja arki, joten ei ehdi. Loppuvuosi on täynnä pikkujouluja ja muuta, liian kiireistä. Alkuvuosi ollaan tipattomalla/sokerittomalla jne ja lomien jälkeen arki on taas kiireistä. Kevät ei sovi, kun on pääsiäislomat, harrastukset ja kesäloma lähestyy. Onko olemassa hyvää aikaa järjestää juhlia? Kannattaako juhlia edes ehdottaa arki-illaksi, kun viikonloput ei onnistu ikinä?
3. Ei haluta juhlia vieraiden kanssa. Ennen juhliin tultiin, vaikka kaikkia ei tunnettu etukäteen. Nykyisin tuntuu, että ventovieraiden kanssa ei haluta käyttää lauantai-iltaa, kun vapaat on niin harvassa. Tottakai kutsun pariskunnat yhdessä tai koko perheen lapsineen eli yksin ei tarvitse olla, mutta silti vieroksutaan isompia juhlia. Oman perheen kesken tai pariskuntana tullaan kyllä juhlakahveille, mutta vain jos muita vieraita ei ole paikalla. Eli erikseen pitäisi laittaa tarjoilut jokaiselle porukalle.
4. "Ei kutsujaa haittaa, jos juuri minä en ole paikalla, kyllä siellä on muita vieraita. Ei kukaan huomaa, jos puutun." Kun moni ajattelee näin, ei juhliin jää lopulta juuri ketään. Kerrankin kutsuin 17 ihmistä juhliin, joista 3 hengen perhe oli ainoa, jotka ilmoittivat pääsevänsä paikalle.
Olen väsynyt tähän, etten voi juhlistaa mitään itselleni tärkeää elämänvaihetta/merkkipäivää kerralla kaikkien vieraiden kanssa, kun juhliin ei sitouduta. Haluaisin laittaa kerralla n. 15 henkilön porukalle ruoat/leipoa ja kutsua kotiini. Harmittaa, sillä mielelläni satsaisin juhliin. Onko muilla tällaista ja miten olette tilanteen ratkaisseet? En haluaisi kahvittaa ihmisiä erikseen monta päivää peräkkäin, jotta pariskunnat/perheet voisivat käydä yksitellen.
Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi ihmiseksi, kun juhliini ei vaivauduta tulemaan. Huvittavaa tosin on, että juhliini ei muuten sitouduta, mutta monet ovat kyselleet aionko mennä naimisiin (en ole edes kihloissa) ja jos menen, niin ilmoittavat tulevansa häihin ja haaveilevat jo niistä. Tekisi mieli sanoa, etten kutsu yhtäkään ihmistä häihini, joka ei vaivaudu paikalle iloitsemaan kanssani muina juhlapäivinä, kun olen pyytänyt. Ei huvita järjestää kalliita hääjuhlia riskillä, että viime tipassa taas peruttaisiin tai maksaisin kalliin illallisen joukolle vieraita, jotka eivät muuten halua tulla juhliini.
Olenko ainoa, jolla juhlien järjestäminen on tällaista? Kaipaisin vertaistukea.❤️
Ap
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
On aikoja jotka ovat hyviä juhlille.
Tammikuun loppu - helmikuun alku (joulusta päästy ja talvilomaan vielä aikaa). Jos pääsiäinen on maaliskuussa, niin huhtikuun loskaiset viikonloput (loska-kurakeli, mökillä ikävää olla). Syys-lokakuussa ennen syyslomia ja pikkujouluja.
Omalla lapsellani on huhtikuun alussa synttärit. Ei ole hyvä aika juhlille, kun monet ovat tuolloin kipeänä tai on jotain ekstramenoa ennen/jälkeen pääsiäisen.
Vierailija kirjoitti:
Minua on alkanut ärsyttää nykyisin hyvin yleinen vastaus "en pääse juhliin, mutta tulen myöhemmin juhlistamaan tätä luoksesi". Eli minun pitäisi laittaa tarjoilut toiseen kertaan siksi, että joku ei vaivaudu tulemaan juhliin, jossa on muita ihmisiä.
Minusta oikea logiikka olisi se, että jos meinaat jälkikäteen juhlistaa toisen tärkeää päivää, niin älä herranjestas laita sitä toista uudestaan tekemään tarjoiluita, vaan vie se päivänsankari itse kahville.
Vähemmän neuroottiset voi tulkita tämän myös niin että kiva jos pääset käymään joskus toiste, minäkin haluan tavata sinut. Ja tarjoiluksi riittää "kahvi ja kaupan pulla" tyyppinen tarjoomus, vierashan ei halunnut juhliin.
Aloitus on tehty korona-aikana joten tajuan ettei moni silloin halunnut kokoontua suuriin juhliin.
Nykyään taas jotkut on niin sosiaalisesti kyvyttömiä, että juhlat on heille kauhistus. "kuluttavaa" kuulemma tulla valmiiseen pöytään ja seurustella hetken muiden vietaiden kanssa.
Mä menen myös työkaverien juhliin, kun kutsuvat. Vaikka eivät ole läheisiä ja itse en työkavereita kutsuisi. Menen siksi, että on kiva, kun joku viitsii järjestää. Olen sellainen " varma nakki" että ainakin Maija tulee. Mulla ei myöskään ole juuri sukua, että ei ole liikaa juhlia. Oon pahoillani ap, että ihmiset ei tule. harmi kun et tunne ketään varmaa nakkia ;)
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on tehty korona-aikana joten tajuan ettei moni silloin halunnut kokoontua suuriin juhliin.
Nykyään taas jotkut on niin sosiaalisesti kyvyttömiä, että juhlat on heille kauhistus. "kuluttavaa" kuulemma tulla valmiiseen pöytään ja seurustella hetken muiden vietaiden kanssa.
On se kuluttavaa tämmöisenä introverttina joka ei oikeasti pidä kuin niistä lähimmistään, mutta menen silti juhliin kun kutsutaan. Sitten vaan vähän lepäillään. Osaan myös olla seurallinen ja jutella, mutta se tulee jotenkin opittuna, ei niin että olisi luontaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllästyin siihen, ettei koskaan tiennyt tuleeko vieraita vai ei. Nautin kodin koristelusta juhlia varten. Vaikka olisimme kahdestaan kotona mieheni kanssa, niin koristelen paikat kauniisti ja laitan ihanat tarjoilut. Kannattaa tehdä juuri sellainen juhlapäivä kuin itsestä hyvältä tuntuu, vaikka vieraat eivät vaivautuisi paikalle.
Onkohan näin että juhlanne olivat muutenkin keskinäistä hekumointia? Eli on ne safkat ja tarkkaan valikoidut servietit ja sitten odotetaan että juhlatunnelma vaan jotenkin syntyy siinä kuivakakkua mutustaessa? Ei toimi. Isäntäväen kuuluu olla aktiivisia ja energisiä, jututtaa, naurattaa jne, vetää porukka siihen juhlahumuun. Helppoa jos pariskunta on superekstroverttejä molemmat, vaatii taitoa jos ei luonnostaan ole se porukan vetäjä, ts se jota kaikki katsovat ja jonka seuraan hakeutuvat. Toki pa
Mikä estää tutustumassa toisiin vieraisiin, seuraavissa juhlissa juttukin kulkisi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
On aikoja jotka ovat hyviä juhlille.
Tammikuun loppu - helmikuun alku (joulusta päästy ja talvilomaan vielä aikaa). Jos pääsiäinen on maaliskuussa, niin huhtikuun loskaiset viikonloput (loska-kurakeli, mökillä ikävää olla). Syys-lokakuussa ennen syyslomia ja pikkujouluja.
Hyviä aikoja kenelle, kutsutulle. Kuinka monta juhlaa itse olet tammi- helmikuussa järjestänyt?
Ehkä on ihan hyvä, ettei ole kuin vähän ihmisiä joita kutsua, ja he ovat niin läheisiä, että tulevat melkein pää kainalossa. Ei ole ap:n ongelmaa, vaikka joskus surettaa, kun tekisi mieli juhlia vaikka pyöreitä vähän isommin, muttei ole kuin muutama ihminen, jotka kutsuisi.
joillain on kavereita, jotka viihtyvät seurassa ja tulevat aina, kun ehtivät. sitten on niitä, jotka LUULEVAT että heillä on kavereita ja joku viitsisi kuunnella/katsella heitä. ja sitten on vielä ne, joilla ei ole yhtään kaveria, eivätkä he edes yritä järjestää juhlia.
Ymmärrän, että osalla kuormittaa juhlissa seurustelu vieraiden kanssa. Mutta minusta sitäkin pitäisi sietää joskus, sen oman läheisen, sukulaisen tai ystävän takia. Ei siihen kuole, jos joutuu juttelemaan vieraan kanssa jostakin säästä, uutisista, kesälomasta tai muusta.
Haistattaisin pitkät tuollaisille, ja jos häitä kinuaisivat, sanoisin, että miksi, ethän sä tulis niihinkään kuitenkaan, kun et tule koskaa muulloinkaan, Ihme tyyppejä!
Minä en enää jaksa yrittää juhlien järjestämistä, koska lopulta paikalla on vain pari ihmistä isosta kutsuttujen joukosta. Lapsen kannalta tilanne surettaa eniten, kun isovanhemmat/kummit eivät viitsi vaivautua paikalle.
Ihmiset ovat älyttömän pinnallisia ja itsrkkäitä.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän kaikenmaailman juhlat innostavat.
Omassa kodissa on hyvä olla!
Mä joudun sanomaan ehkä,koska en tiedä työvuoroja kovin pitkälle Toki ilmoitan ajoissa jos en pääse.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalotoveri. Ajattelin pitää hyvin pienimuotoiset kutsut merkkipäivänä ja kutsua vain lähipiirini, joka käsittää vain sen noin kymmenisen henkeä puolisot mukaan luettuna. Olin pitänyt tätä "lähipiiriäni" ystävinäni. Kunnes aloin esittämään kutsuja heille. Sitä selityskimaraa oli todella vaivaannuttavaa kuunnella. Kyseessä lomilla tai työttöminä olevia henkilöitä, joilla tuntui olevan kosolti muuta menoa sinä yhtenä päivänä, jonka iltapäivänä juhlat olisivat olleet. Ja näiden henkilöiden omissa juhlissa olen aina ollut mukana. Lisäksi lähipiirini suurinpiirtein tietävät toisensa, joten he tietävät myös ettei ystäviä ole pilvin pimein.
No, nytpä tiedän että "ystävyys" on jotain ihan muuta, mitä siitä olen yksipuolisesti kuvitellut.
t. Huono ja arvoton kohtalotoveri
Tuntuu että sinulla on paljon ystäviä! Monilla ei ole ketään.
Samaistun sekä pettyneeseen juhlien järjestäjään ja vastahakoiseen vieraaseen. Juhliminen on taito sekin. Mieheni suvussa juhlia suorastaan halveksitaan. Ehkä pitäisi olla vieraspalvelu, mistä voisi tilata keskustelutaitoisia tyyppejä, jotka osaavat olla rennosti ja nostattaa juhlatunnelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä menen myös työkaverien juhliin, kun kutsuvat. Vaikka eivät ole läheisiä ja itse en työkavereita kutsuisi. Menen siksi, että on kiva, kun joku viitsii järjestää. Olen sellainen " varma nakki" että ainakin Maija tulee. Mulla ei myöskään ole juuri sukua, että ei ole liikaa juhlia. Oon pahoillani ap, että ihmiset ei tule. harmi kun et tunne ketään varmaa nakkia ;)
Tuo on todella arvokasta! Toivoisin, että ihmiset tekisivät enemmän tämän kaltaista lähimmäisten huomioimista ja vähemmän vaikkapa järjestötyötä tai muuta organisoitua vapaaehtoistyötä.
On aikoja jotka ovat hyviä juhlille.
Tammikuun loppu - helmikuun alku (joulusta päästy ja talvilomaan vielä aikaa). Jos pääsiäinen on maaliskuussa, niin huhtikuun loskaiset viikonloput (loska-kurakeli, mökillä ikävää olla). Syys-lokakuussa ennen syyslomia ja pikkujouluja.