Lue keskustelun säännöt.
Suomenkielisten asema uhattuna
27.04.2013 |
Suomalaisista on pian vain 70% suomenkielisiä. Helsingin seudulla on kohta jopa 24% vieraskielisiä ja 5-6 % ruotsinkielisiä. Katsokaa itse uusimmasta pääkaupunkiseudun väestöennusteesta.
Huolestuttaa.
Ruotsissa päätettiin tehdä ruotsin kielesta maan ainoa virallinen kieli, kun ruotsinkielisten määrä putosi alle 90 prosentin. Ruotsin kieli haluttiin varmistaa maan kansalaisia yhdistäväksi kieleksi ja kaikkien edellytetään sitä osaavan.
Suomessa meidän pitäisi herätä puolustamaan suomen kielen asemaa. Ruotsi tai mikään muu maa ei puolusta suomen kieltä meidän puolestamme; meidän pitää itse ymmärtää valvoa oman kielemme säilymistä.
Kommentit (99)
Muutin aikoinaan (mieheni ja neljän lapsemme kanssa) jotakuinkin täysin ruotsinkieliselle paikkakunnalle. En silloin tajunnut, että kyseessä oli elämäni paras päätös. Nyt kaikki lapset ovat paitsi täysin kaksikielisiä, myös monella lailla yhtäsillösteityneitä.
Täällä on täysin normaalia että iltaisin töiden (yksi Suomen pienempiä työttömyysprosentteja) jälkeen vietetään aikaa yhteisön hyväksi palkattomasti työskennellen.
Ja SILTI vanhemmat viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin keskimäärin täysin suomenkielisillä paikkakunnilla - puhumattakaan isommasta parisuhdeajasta ja pitempään kestävistä avioliitoista.
Kuten sanottua - elämäni paras päätös...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Buahaaah!! Aikamoinen trolli taas kiipesi esille. Terveisiä Tammisaaresta!
Suomi on täysin turha kieli. Rustatkaa joku nyt lakialoite, jotta saataisiin ruotsi ja enganti (tai venäjä) Suomen virallisiksi kieliksi. Enemmän niitä puhutaan kuin suomea! Ja avioliitotkin kestää sitten varmasti pidempään ja lasten kanssa vietetään enemmän aikaa! :D
Suomi on täysin turha kieli. Rustatkaa joku nyt lakialoite, jotta saataisiin ruotsi ja enganti (tai venäjä) Suomen virallisiksi kieliksi. Enemmän niitä puhutaan kuin suomea! Ja avioliitotkin kestää sitten varmasti pidempään ja lasten kanssa vietetään enemmän aikaa! :D
Mikä se asema on ja miten uhka toteutuu käytännössä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaispoliitikkoja kiinnostaan vain ruotsin kielen asema. Sen eteen voidaan laittaa miljardeja vuosittain ja sen vuoksi uhrataan suomenkielisten lasten kielitaitoa pakottamalla heidät opiskelemaan tarpeetonta pakkoruotsia jatkossa jo ala-asteella.
Suomenkielisiä köydyttää se, että meidän pitää kustantaa ja pitää pitää yllä monenkielisiä julkisia palveluita, esim tv- ja radiokanavia, päiväkoteja,kouluja, yliopistoja.
Joulukuussa Valtioneuvosto julkaisi Kansalliskielistrategian jonka mukaan kaikkialla Suomessa pitää olla tarjolla ruotsinkieliset julkiset palvelut, vaikka niille ei olisi edes kysyntää. Niiden aikaansaamiseen tarvitaan uhrauksia, opetusta, opintoja vuosikausia.
Se on pois muista tärkeistä palveluista.
Äskettäin Oikeusministeri Henriksson nimitti RKPtaustaisen Corinna Tammenmaan Språkrättrådetin virkaan, eli ns kielipoliisiksi valvomaan että virkamiehet taatusti tarjoavat ruotsinkielisiä palveluita kaikkialla Suomessa.
Tuon virkamiehen ja hänen virastonsa palkkakulut ovat pois muista kipeistä todellisista tarpeista tässä maassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 08:32"]
Joulukuussa Valtioneuvosto julkaisi Kansalliskielistrategian jonka mukaan kaikkialla Suomessa pitää olla tarjolla ruotsinkieliset julkiset palvelut, vaikka niille ei olisi edes kysyntää. Niiden aikaansaamiseen tarvitaan uhrauksia, opetusta, opintoja vuosikausia.
[/quote]
Ei tarvita. Muutama vuosi sitten, kun väännettiin kättä länsisuomalaisista kuntaliitoksista, RKP antoi selvän julkilausuman että suomenkieliset eivät koskaan voi opetella ruotsia kyllin hyvin voidakseen tuottaa ruotsinkielisten tarvitsemia palveluita.
Suomen kielen asemaa ei puolusteta edes Ahvenanmaalla, jossa suomenkielisten perheiden lapsille ei ole tarjolla omakielisiä päiväkoteja eikä kouluja. Suomenkieliset lapset pakotetaan ruotsinkielisiksi, omassa maassaan!
Samoin Ruotsissa suomenkieliset lapset ovat joutuneet ruotsinkielisiin kouluihin, vaikka Ruotsissa on aina ollut suomenkielinen väestönosa. Ruotsi ei silti ole tunnustanut suomenkielisten oikeutta omakielisiin palveluihin.
Siksi meidän on Suomessa tarkkaan huolehdittava oman kielemme etujen puolustamisesta. Pienen kieliryhmän, suomenkielisten, vastuulle ei pidä lastata isomman kieliryhmän, ruotsinkielisten, etujen säilyttämistä.
Ruotsi puolustaa täysillä omaa kieltään. Suomenkielisten ei tarvitse uhrautua ruotsin hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisen päättäjän asenne omaan kieleen kulminoituu siinä, kun Ahvenanmaalla ei ole pakko opiskella suomea. Kaikkihan tiedämme, keiden pitää opiskella ruotsia ihan pakolla.
RKP toisaalta vaatii että kaikkien suomalaisten pitää opiskella ruotsia pakollisena aineena, mutta toisaalta kuitenkaan suomenkielisten ruotsi ei kelpaa heille. Se nähtiin kun Kokkolaa yritettiin liittää Oulun hallintopiiriin. Se ei kelvannut Kokkolan ruotsinkielisille, koska he olivat sitä mieltä että oululaisten ruotsinosaaminen ei riitä. Oululaiset ovat siis turhanpäitten opiskelleet ruotsia; ruotsin opetus ja opiskelu on ollut hukkaan heitettyä, raha mennyt Kankkulan Kaivoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä. Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
"Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella. "
Tässä unohdetaan se, että Suomi on monikielinen maa. Kaksikielisyys on historiaa, ja siihen liittyvät asetukset ja lait ovat auttamattomasti vanhentuneita.Sairaanhoitajan ja minkä tahansa viranomaisen on entistä useammin osattava jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Mm ammattioppilaitoksissa vaaditaan työharjoittelussa näyttöä ruotsin kielen osaamisesta. Tuon näytön antaminen ei onnistu työharjoittelussa, kun ruotsinkielistä asiakasta ei tule vastaan! Muita kieliä kyllä tarvittaisiin entistä enemmän.
Muiden kielten opiskelu ei siis vastaa vapaa-ajan tarpeisiin, vaan työelämän tarpeisiin monikielistyvässä Suomessa ja Euroopassa.
Suomi on myös EU-maa, jossa työvoiman liikkuvuus edellyttää entistä enemmän mm espanjan, saksan, ranskan osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pakkoruotsin rinnalle tulee valinnaisia kieliä, joka ikinen niistä maksaa yhtä paljon kuin ruotsi. Luultavasti enemmän, koska harvinaisempien kielten osaajat saavat muualta parempaa palkkaa kuin opettajina.
"Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa. "
Fakta on, että noissa tehtävissä tarvitaan monin verroin enemmän muuta osaamista ja muiden kielten taitoa, kuin ruotsin osaamista.
Vain byrokratia edellyttää ruotsia, elävä todellinen elämä osoittaa, että ruotsin taitoa ei kysytä eikä tarvita suurimmassa osassa Suomea yhtään mihinkään eikä koskaan.
Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:
a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia virallisia kieliä.
b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 08:00"]
Mikä se asema on ja miten uhka toteutuu käytännössä?
[/quote]
hölmö
"Jos pakkoruotsin rinnalle tulee valinnaisia kieliä, joka ikinen niistä maksaa yhtä paljon kuin ruotsi. Luultavasti enemmän, koska harvinaisempien kielten osaajat saavat muualta parempaa palkkaa kuin opettajina."
Tuo ei ole kestävä peruste kohtuuttoman laajamittaisen pakollisen ruotsin opetuksen vaatimukselle.
Niukkojen opetusresurssien käyttöä on järkevöitettävä, niin että osa nuorista voisi valita pakollisen ruotsin sijaan jonkun muun oppiaineen kursseja tai jonkun muun kielen.
Sitä kautta maamme kielivaranto monipuolistuisi ja toisaalta osa nuorista voisi parantaa esim matematiikan taitoja lisäkursseilla tai opiskella lisää kädentaitoja
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 09:08"]
Suomi on myös EU-maa, jossa työvoiman liikkuvuus edellyttää entistä enemmän mm espanjan, saksan, ranskan osaamista.
[/quote]
Ruotsi on kotimainen kansalliskieli EU-Suomessakin. On tärkeämpää, että suomalaiset tulevat keskenään toimeen Suomessa kuin että he osaavat tilata pihvin Pariisissa. Vain pieni osa suomalaisista joutuu koskaan kansainvälisiin tehtäviin sen enempää hallinnossa kuin yrityselämässään. Sen sijaan suurin osa elää keskeisen osan elämäänsä Suomessa, jonka kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näiden osaaminen on aikuisiän valinnanvapauden kannalta keskeistä.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 20:22"]
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131 . Ruotsi vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla -lakialoite, käykää allekirjoittamassa!
[/quote]
Vieläkään ei kukaan muu kuin "akuankat" käy.
Suomalaiset ovat fiksuja ihmisiä, ei kaltaisiasi.
[/quote]
Aika tyypillinen esimerkki olet taas suomalaisesta juntista :). Olen suomenruotsalainen, kuten koko sukuni on molemmilta puolilta perhettä, enkä todellakaan kannata pakkoruotsia. Itsasiassa kukaan tuntemani "meistä" ei kannata pakkoruotsia. Ainoastaan suomijuntit enää kannattavat sitä. Loput osaavat ajatella itse, nähdä oikeat edut ja tappiot. Pakkoruotsista on meille suomenruotsalaisille vain haittaa lukemattomilla tavoila. Enää vain meitä suomenruotsalaisia ylempänä rotuna pitävät kannattavat "pakkoruotsia". Koska he haluaisivat kuulua meihin. Mitä he eivät valitettavasti ikinä ole. Pahoittelut kielivirheistä, suomenkielen taitoni ei ole täydellinen. Vaikka se on parempi, kuin kenenkään tapaamani suomensuomalaisen ruotsinkielen taito.