Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Mikä on teidän mielipide miksi estoniaa ei nostettu?
Kuitenkin suht matalalla, enkä usko että olisi ollut tekemätön paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista tuli Estonian jälkeen ohjelma, jossa kerrottiin että melko pienikin kallistuma haittaa merkittävästi laivasta poistumista. Varsinkin portaissa ja aulatiloissa eteneminen on vaikeaa.
Onnettomuustutkintaraportissa kiinnitettiin huomiota, että sukeltajat löysi paljon ruumiita juuri porrasauloista, ne oli todellisia pullonkauloja kallistuneessa laivassa.
Porrasaulan tai edes vähän leveämmän käytävän ylittäminen 30-40 asteen kallistumassa menee käytännössä mahdottomaksi. Tukea ei saa mistään ja painovoima vetää puoleensa.
Laivoissa tulisi ottaa huomioon että lattiasta voi tulla seinä ja seinästä katto, ja laittaa jonkinlaisia kahvoja ja kaiteita tätä varten. Eikä todellakaan niitä kiiltäviä liukkaita messinkikaiteita, mitä yleensä harrastetaan laivoilla, vaan ihan sellaisia mistä saa oikeasti otteen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän mielipide miksi estoniaa ei nostettu?
Kuitenkin suht matalalla, enkä usko että olisi ollut tekemätön paikka.
Jos siitä ei ole käytännössä hyötyä ja siitä aiheutuu jumalattomat kustannukset yhteiskunnalle, niin parempi antaa sen olla meren pohjassa. Tuohon aikaan suomenkin talous taisi olla vielä vähän paremmassa jamassa kun rahaa ei kylvettyn niin avokätisesti joka ikiseen asiaan mikä kenellekin mieleen voi juolahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän mielipide miksi estoniaa ei nostettu?
Kuitenkin suht matalalla, enkä usko että olisi ollut tekemätön paikka.
Raha?
Pelko että sieltä paljastuu liikaa sellaista vikaa, mistä joutuu liian moni vastuuseen, siis viranomaiset tai sellaiset?
Omaisia varten? Olisko tossa kuitenkin käynyt niin, että jos se purkki nostetaan ylös, niin myös vainajat on nostettava, ja kaikkia sieltä ei varmasti kuitenkaan ylös saa tai löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko ne ruumiit joskus tulla sieltä laivasta pintaan?? Sitten kun se jonain päivänä lahoaa ihan mäsäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan kohtalokas tunnelma.
Jotain järkeä nyt tähän draamanhaluun.Kyllä oli. En ole ainoa ihminen tässä ketjussa joka aisti sen.
Voi olla että herkemmät ihmiset voivat joskus aistia sellaisia asioita joihin ei ole mitään selitystä. Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta elämässäni. Muille ihmisille en tietenkään puhunut mitään. Estonian tragedian tapahduttua kerroin ystävälleni.
Typerää. Aistitko, että asunnossasi tulee joskus joku kuolemaan?
Olen aavistanut monien ihmisten kuolemia ja muita tapahtumia, voi olla että kauankin etukäteen. Vihaan syvästi kyseistä ominaisuutta. Siinä tulee joka kerta järki vastaan. En kertaakaan ajatellut että Viking Sallyn kohtalo olisi sellainen.
Aistin, että kaikki tapaamani ja myös ne ihmiset, joita en ole tavannut, tulevat kuolemaan.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä? Pääkoneissa taitaa olla raskas polttoöljy, pienemmissä kevyt (joka on toki käytännössä samaa nestettä kuin diesel mutta verotonta, ja välttämättä laivaan otettava ei tarvitse yhtä tarkkaa suodatusta tms. kuin ajoneuvodiesel, kun niissä lienee aika tehokkaat filtterit itsesssään).
Joissain laivoissa on muuten myös sähköinen propulsio eli kaikki varsinaiset moottorit jauhaa sähköä ja potkurit pyörii sähkömoottorilla.
Eiku ups unohtakaa tuo kysymys.😅 Nehän on jo luurankoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko ne ruumiit joskus tulla sieltä laivasta pintaan?? Sitten kun se jonain päivänä lahoaa ihan mäsäksi.
Kalanruoaksi...
Mut oikeesti, eihän meri ole täynnä kalanraatojakaan, vaan luonto hoitaa kierrätyksen.
Vierailija kirjoitti:
Voiko ne ruumiit joskus tulla sieltä laivasta pintaan?? Sitten kun se jonain päivänä lahoaa ihan mäsäksi.
Ei niistä ruumiista taida kyllä enää olla jäljellä yhtään mitään, eiköhän meri ole hajottanut jo kaiken luita myöten.
Nyt voisi sen purkin nosto ollakin ok siinä mielessä, että ainakaan niitä ruumiita ei enää tarvitsisi nostaa kuten silloin ehkä kun niitä vielä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä?
Marine dieseliksi sitä taidetaan sanoa. Pääkoneissa käytetään raskasta polttoöljyä eli heavy fuel oil.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko ne ruumiit joskus tulla sieltä laivasta pintaan?? Sitten kun se jonain päivänä lahoaa ihan mäsäksi.
Ei niistä ruumiista taida kyllä enää olla jäljellä yhtään mitään, eiköhän meri ole hajottanut jo kaiken luita myöten.
Nyt voisi sen purkin nosto ollakin ok siinä mielessä, että ainakaan niitä ruumiita ei enää tarvitsisi nostaa kuten silloin ehkä kun niitä vielä oli.
Eiköhän suolainen merivesi ole hapantanut sen tässä ajassa jo siihen kuntoon ettei sitä saa pintaan millään ilveellä kuin pieninä paloina nostelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne sanoi hyvää huomenta vaikka oli keskiyö. Mitä tuo pan-pan tarkoittaa mitä toistivat?
Pan-pan on välityssanoma. Eli välitetään infoa tapahtuneesta asiasta, tässä tapauksessa Estonian hätäviestistä.
Ei. PAN PAN on pikasanoma, eli hätäkutsun ja rutiiniliikenteen välimaastosta. Välityssanoman tunnus on "(mahdollinen liikenneluokka) RELAY", esim. "MAYDAY RELAY"
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä vaikk todella järkyttävä onkin niin aivan järjettömän paljon kunnioitusta näitä kapteenikysely kohtaan. Eritoten Europan kapteeni Esa sekö Mariellan kapteeni. Uskomattoman rauhallisia. Ja siis jopa Estonian kapteeni keskellä katastrofia ja kuolemaa :”hyvää huomenta puhutti sä suomea ”.
Muuten hyvä mutta ei ole Estonian kapteeni. Käy hyvin ilmi esim. tuosta puheena olevasta nauhoituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä? Pääkoneissa taitaa olla raskas polttoöljy, pienemmissä kevyt (joka on toki käytännössä samaa nestettä kuin diesel mutta verotonta, ja välttämättä laivaan otettava ei tarvitse yhtä tarkkaa suodatusta tms. kuin ajoneuvodiesel, kun niissä lienee aika tehokkaat filtterit itsesssään).
Joissain laivoissa on muuten myös sähköinen propulsio eli kaikki varsinaiset moottorit jauhaa sähköä ja potkurit pyörii sähkömoottorilla.
Tämä diesel/raskas/kevyt polttoöljy on ketjun teeman kannalta ihan yhtä mielekäs kuin edellä käymämme UPSEERISTO/PÄÄLLYSTÖ keskustelukin, eli täysin arvoton...
Eikä potkurilaitteiston voimanlähteelläkään suurta merkitystä ole, Estoniassa kun ei tällaista mainitsemaasi ruoripotkuri-laitteistoa (kansankielellä ”AziPod”) ollut.
Se toki yleistyy vahvasti ja taitaa kaikki viimeisen 15 vuoden aikana valmistetut loistoristeilijät olla jo tuolla Azipodilla varustettu, se kun 360 astetta kääntyvänä mahdollistaa melko veikeätkin manööverit ahtaissa satamissa (kuten esim. laivan siirtämisen pelkästään sivusuunnassa, ilman tarvetta liikkua samaan aikaan eteen tai tai taaksepäin), ja toimintaperiaatteesta johtuen, erillistä peräsintähän ei tarvita lainkaan! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko ne ruumiit joskus tulla sieltä laivasta pintaan?? Sitten kun se jonain päivänä lahoaa ihan mäsäksi.
Ei niistä ruumiista taida kyllä enää olla jäljellä yhtään mitään, eiköhän meri ole hajottanut jo kaiken luita myöten.
Nyt voisi sen purkin nosto ollakin ok siinä mielessä, että ainakaan niitä ruumiita ei enää tarvitsisi nostaa kuten silloin ehkä kun niitä vielä oli.Eiköhän suolainen merivesi ole hapantanut sen tässä ajassa jo siihen kuntoon ettei sitä saa pintaan millään ilveellä kuin pieninä paloina nostelemalla.
Olet varmaan oikeassa. Tuo tuli vain mieleen tosta aiemmasta, kun mietin oliko ne ruumiit yksi syy miksei laivaa nostettu silloin aikoinaan. Ehkä sen laivankaan nostamisesta ei enää mitään saisi irti.
Ruoripotkurijärjestelmällä varustettu kippo on muuten täysin erilainen ohjattava kuin perinteinen potkuri + peräsin yhdistelmän omaava kiulu.
Itse en ole päässyt kokeilemaan, mutta noihin käyttökoulutuksen saaneet kipparit kertoo että ensin harjoitellaan simulaattorissa, ennen kuin päästetään edes väljille vesille kokeilemaan luonnossa... ;-)
Ensikokemus vastaa kuulemma tilannetta, kuin hyppäisi ohjastamaan autoa jossa kääntyvät pyörät ovatkin takana eivätkä edessä! :D
Noissahan on monesti sitten vielä joystick-ohjaus, joka sekin on vähän villi vanhoille karhuille, jotka ovat ehtineet aikuistua ennen videopelien esiin marssia
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä? Pääkoneissa taitaa olla raskas polttoöljy, pienemmissä kevyt (joka on toki käytännössä samaa nestettä kuin diesel mutta verotonta, ja välttämättä laivaan otettava ei tarvitse yhtä tarkkaa suodatusta tms. kuin ajoneuvodiesel, kun niissä lienee aika tehokkaat filtterit itsesssään).
Joissain laivoissa on muuten myös sähköinen propulsio eli kaikki varsinaiset moottorit jauhaa sähköä ja potkurit pyörii sähkömoottorilla.
Tämä diesel/raskas/kevyt polttoöljy on ketjun teeman kannalta ihan yhtä mielekäs kuin edellä käymämme UPSEERISTO/PÄÄLLYSTÖ keskustelukin, eli täysin arvoton...
Eikä potkurilaitteiston voimanlähteelläkään suurta merkitystä ole, Estoniassa kun ei tällaista mainitsemaasi ruoripotkuri-laitteistoa (kansankielellä ”AziPod”) ollut.
Se toki yleistyy vahvasti ja taitaa kaikki viimeisen 15 vuoden aikana valmistetut loistoristeilijät olla jo tuolla Azipodilla varustettu, se kun 360 astetta kääntyvänä mahdollistaa melko veikeätkin manööverit ahtaissa satamissa (kuten esim. laivan siirtämisen pelkästään sivusuunnassa, ilman tarvetta liikkua samaan aikaan eteen tai tai taaksepäin), ja toimintaperiaatteesta johtuen, erillistä peräsintähän ei tarvita lainkaan! :)
Azipod ei muuten itseasiassa ole periaatteessa mikään "kansankielinen" nimitys järjestelmälle vaan ABB:n tuotemerkki tuollaiselle potkuriyksikölle. Toki siitä on voinut sellainen tullakin, vähän kuin kaikki puhuu autojen polttoainekäyttöisistä lisälämmittimistä "webastona" vaikka tuotemerkkejä on itse Webaston lisäksi mm. Eberspächer, Ardic, Valeo ja Spheros.
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.