Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Todella surullinen, pysäyttävä ja puhutteleva tapaus. Kuolema tulee usein yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Azipod ei muuten itseasiassa ole periaatteessa mikään "kansankielinen" nimitys järjestelmälle vaan ABB:n tuotemerkki tuollaiselle potkuriyksikölle. Toki siitä on voinut sellainen tullakin, vähän kuin kaikki puhuu autojen polttoainekäyttöisistä lisälämmittimistä "webastona" vaikka tuotemerkkejä on itse Webaston lisäksi mm. Eberspächer, Ardic, Valeo ja Spheros.
Olet tässäkin asiassa täysin oikeassa, kiitos kun aktiivisesti korjailet näitä viljelemiäni ”asiavirheitä” ;-)
Kuten ehkä huomasit, mainitsin kyllä oikeankin termin, eli ’ruoripotkurijärjestelmän’.
Syy miksi nostin tuon ABB:n lanseeraaman tuotemerkin hiukan jalustalle, on se, että ABB on ollut tuolla Azipodillaan ruoripotkurijärjestelmien uranuurtaja ja pioneeri, sekä se että ABB kehitti koko himmelin Suomessa, Pitäjänmäen kampuksellaan.
Valmistus siirtyi hyvin nopeasti Vuosaareen, ihan puhtaasti logistisista syistä
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä? Pääkoneissa taitaa olla raskas polttoöljy, pienemmissä kevyt (joka on toki käytännössä samaa nestettä kuin diesel mutta verotonta, ja välttämättä laivaan otettava ei tarvitse yhtä tarkkaa suodatusta tms. kuin ajoneuvodiesel, kun niissä lienee aika tehokkaat filtterit itsesssään).
Joissain laivoissa on muuten myös sähköinen propulsio eli kaikki varsinaiset moottorit jauhaa sähköä ja potkurit pyörii sähkömoottorilla.
Kyl ne silti on diesel-moottoreita vaikka käyttäs sitä rikillä kyllästettyä raskasta bulkkiöljyä joka muistuttaa tervaa ja vaatii lämmityksen että juoksee putkissa.
Se kuvaa sitä moottoritekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Porrasaulan tai edes vähän leveämmän käytävän ylittäminen 30-40 asteen kallistumassa menee käytännössä mahdottomaksi. Tukea ei saa mistään ja painovoima vetää puoleensa.
Laivoissa tulisi ottaa huomioon että lattiasta voi tulla seinä ja seinästä katto, ja laittaa jonkinlaisia kahvoja ja kaiteita tätä varten. Eikä todellakaan niitä kiiltäviä liukkaita messinkikaiteita, mitä yleensä harrastetaan laivoilla, vaan ihan sellaisia mistä saa oikeasti otteen.
Jep...
Jo 20 asteen kulmassa oleva pinta alkaa olla viddumainen edetä, mikäli sitä on useamman metrin pätkä ja vauhtia ylämäkeen et saa mistään...
Laivan käytävillä käytettävät matot tuppaa olla vielä sellaista materiaalia, että vapaa-ajan kengillä ei pitoa liikaa ole tarjolla vaikka oltaisiin ihan vaaterissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän mielipide miksi estoniaa ei nostettu?
Kuitenkin suht matalalla, enkä usko että olisi ollut tekemätön paikka.
Jos siitä ei ole käytännössä hyötyä ja siitä aiheutuu jumalattomat kustannukset yhteiskunnalle, niin parempi antaa sen olla meren pohjassa. Tuohon aikaan suomenkin talous taisi olla vielä vähän paremmassa jamassa kun rahaa ei kylvettyn niin avokätisesti joka ikiseen asiaan mikä kenellekin mieleen voi juolahtaa.
On vaikka kuinka moneen kertaan todettu että Estonian uppoamisen todellisia syitä ei ole selvitetty. Uutta tutkintaa vaatii lukuisat eri tahot. Jokainen tutkintaan perehtynyt huomaa kuinka puuttelliinen se on aikoinaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyl ne silti on diesel-moottoreita vaikka käyttäs sitä rikillä kyllästettyä raskasta bulkkiöljyä joka muistuttaa tervaa ja vaatii lämmityksen että juoksee putkissa.
Se kuvaa sitä moottoritekniikkaa.
HYS NYT SIELLÄ!
Ei hyvää, orastavaa riitaa kannata heti kättelyssä turhilla faktoilla pilata... ;-)
Ketjussa pyörivä(t) pilkunn*ssija(t) on päättäneet nyt takertua ihan jokaiseen kommenttiini, ei pilata palleroiden iloa, eihän? :)
Vierailija kirjoitti:
Todella surullinen, pysäyttävä ja puhutteleva tapaus. Kuolema tulee usein yllätyksenä.
Kun jotkut oli viime hetkillä kävelleet laivan kyljissä ulkopuolella ennen mereen joutumistaan ja katsoneet ikkunoista alaspäin, missä ihmiset on katsoneet kauhuissaan hyteistään.
Voin vain kuvitella sen tunteen kun tietää että täältä ei enää lähdetä.
Toivottavasti poislähtö oli kaikille nopea, onneksi kai useampi oli jo ainakin tajuttomia siitä tungoksesta ja seinille lentelystä johtuen siinä vaiheessa kun vesi on vienyt. Näin ainakin uskottelen itelleni.
Mulle olisi pahin painajainen jäädä just jumiin johonkin uppoavaan laivaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vaikka kuinka moneen kertaan todettu että Estonian uppoamisen todellisia syitä ei ole selvitetty. Uutta tutkintaa vaatii lukuisat eri tahot. Jokainen tutkintaan perehtynyt huomaa kuinka puuttelliinen se on aikoinaan ollut.
Todellinen juurisyy on täysin olematon merikelpoisuuden valvonta, ts. puuttuva katsastus-menettely.
Ja siis todellakin, vielä tänäkin päivänä, kipot pysyy pinnalla lähinnä varustamoiden (toistaiseksi) kohtalaisella tolalla olevan oman aktiivisen huollon ansiosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka tapauksesta tuntuu olevan ikuisuus, silti Finnjetiä lukuun ottamatta kaikki nuo paikalla olleet matkustajalaivat ovat edelleen liikenteessä.
Niin ahdistavaa. Sorruin viime yönä taas lukemaan aiheesta. Etenkin se ihmisten kamppailu ulos porraskuiluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista tuli Estonian jälkeen ohjelma, jossa kerrottiin että melko pienikin kallistuma haittaa merkittävästi laivasta poistumista. Varsinkin portaissa ja aulatiloissa eteneminen on vaikeaa.
Onnettomuustutkintaraportissa kiinnitettiin huomiota, että sukeltajat löysi paljon ruumiita juuri porrasauloista, ne oli todellisia pullonkauloja kallistuneessa laivassa.
Porrasaulan tai edes vähän leveämmän käytävän ylittäminen 30-40 asteen kallistumassa menee käytännössä mahdottomaksi. Tukea ei saa mistään ja painovoima vetää puoleensa.
Laivoissa tulisi ottaa huomioon että lattiasta voi tulla seinä ja seinästä katto, ja laittaa jonkinlaisia kahvoja ja kaiteita tätä varten. Eikä todellakaan niitä kiiltäviä liukkaita messinkikaiteita, mitä yleensä harrastetaan laivoilla, vaan ihan sellaisia mistä saa oikeasti otteen.
Kaunis ajatus, mutta mitä luulet tapahtuvan, jos lattioihin ja seiniin kiinnitetään kahvoja?
Onkohan siellä moni jäänyt ilmataskuihin laivan sisälle henkiin? :( Sellasitakin saattaa tapahtua, mutta olisi aivan kamalaa. Hiljaa sitten sinne tukehtuu eikä yhtään sukeltajaa tai etsijää tule. Oot meren pohjassa.
Jossain jenkeissä se joku kokki oli monta päivää/viikkoa (?) selvinnyt siellä laivan ilmataskussa. Sitten sukeltajat löysi ja toi pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä moni jäänyt ilmataskuihin laivan sisälle henkiin? :( Sellasitakin saattaa tapahtua, mutta olisi aivan kamalaa. Hiljaa sitten sinne tukehtuu eikä yhtään sukeltajaa tai etsijää tule. Oot meren pohjassa.
Jossain jenkeissä se joku kokki oli monta päivää/viikkoa (?) selvinnyt siellä laivan ilmataskussa. Sitten sukeltajat löysi ja toi pintaan.
Mun kaverin isä upposi 80-luvulla laivan mukana ja pelastettiin ilmataskusta neljäntenä päivänä. Oli konemies. Onneksi ei jäänyt taskuun yksin vaan kaverin kanssa. Kuulivat koputusäänistä, että laivalla oli toinenkin ilmatasku jossa lisää ihmisiä. Selviytyneitä oli loppujen lopuksi viisi. Taisi olla pari viikkoa sairaslomalla ja palasi sitten takaisin merille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän mielipide miksi estoniaa ei nostettu?
Kuitenkin suht matalalla, enkä usko että olisi ollut tekemätön paikka.
Jos siitä ei ole käytännössä hyötyä ja siitä aiheutuu jumalattomat kustannukset yhteiskunnalle, niin parempi antaa sen olla meren pohjassa. Tuohon aikaan suomenkin talous taisi olla vielä vähän paremmassa jamassa kun rahaa ei kylvettyn niin avokätisesti joka ikiseen asiaan mikä kenellekin mieleen voi juolahtaa.
On vaikka kuinka moneen kertaan todettu että Estonian uppoamisen todellisia syitä ei ole selvitetty. Uutta tutkintaa vaatii lukuisat eri tahot. Jokainen tutkintaan perehtynyt huomaa kuinka puuttelliinen se on aikoinaan ollut.
Oliko se Europa, mikä oli samana yönä saanut myrskyssä vaurioita keulaan, portti ei auennut satamassa kunnolla tai jotain sinnepäin.
Aika paljonhan tota tutkittiin. Mun mielestä on aika selkeää, että siellä on ollut puutteita huollossa ja valvonnassa ennen risteilyä ja sen aikana.
Menty liian kovaa vauhtia siihen säähän. Sehän oli ollut kallellaan vähän jo satamasta lähtiessä ja kuormattu epätasaisesti. Jonkun kuskien mukaan niitä kaikkia rekkoja ei edes oltu kiinnitetty.
Ja ne hätäpoijutkin oli jäänyt virittämättä.
eikö laivoissa muuten mikään ala huutamaan jos siellä on vuoto ja vettä tulee sisään? Vai tarviiko sitä tosiaan tulla jo sitten tulvana? Onko tommoiset reijät ja vuodot tosiaan vaan miehistön silmämääräisten katsomisten varassa? Tietty tossa sen repeämisen jälkeen kaikki tapahtui jo tosi nopeasti mutta olihan se vuotanut jo hyvän aikaa ennen sitäkin.
Ehkä tosta onnettomuudesta ainakin merenkulkualalla opittiin paljon, on varmaan oppimateriaalina vieläkin esimerkkejä tästä tapauksesta.
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä ihmettelen on että miten esim. Silja Europassa riitti polttoaine, ruuat ym. jos ne joutui olemaan ylimääräisen yön siellä keskellä merta ja noista paateista ei kai voi moottoreita merellä sammuttaa ollenkaan ettei sähkö lopu laivasta, en tiedä onko niissä jotain akkuja niin kuin autossa mutta tuskin ainakaan koko yöksi riittää.
Eikö nuo tankata aina siten että polttoaine riittää juuri siihen matkaan mikä tarkoitus ja sitten vähän päälle, luulisi ettei sellaisia reservejä ole että voi yhtäkkiä killua jossain puoli päivää keskellä merta. Niin oliko tähän jotenkin kuitenkin osattu varautua muiden laivojen osalta? Pistää miettimään että jotain suunnitelmallisuutta voisi olla takana.
Tankeissa on reserviä sen verran, että laivat pystyvät poikkeamaan reitiltään, ja viettämään aikaa merellä suunniteltua pidempään.
Kun katsot Estonian sijainnin sillä hetkellä kun MayDay kutsun lähettivät, ja näiden muiden laivojen sijainnit sillä hetkellä kun hätäkutsun vastaanottivat, huomaat että suhteessa laivojen suunniteltuun reittiin ja sen pituuteen nähden, nämä laivat olivat verrattain lähellä Estoniaa, ja kurssin muutos ja siirtyminen onnettomuuspaikalle pidensi laivojen suunniteltua matkaa suhteellisen vähän.
Ajallisesti seisakki oli toki pitkä, mutta laivathan sammuttivat koneensa/potkurinsa päästyään onnettomuuspaikalle, eli ei siellä polttoainetta kulunut samaan malliin kuin reitillä ajaessa.
Sähköä laivaan tuottaa tyypillisesti oma , täysin itsenäinen diesel-moottori, joka pyörittää generaattoria.
Tämän ns. Pääkoneen lisäksi laivoissa on vähintään yksi, monesti kaksikin apukonetta omine generaattoreineen varmistamassa sähkön syöttöä.
Nämä apukoneet on toki pääkonetta pienempiä, eli mikäli pääkone sakkaa, kaikki ei-kriittiset kuormat kytketään päältä ennen apukoneen/koneiden starttia.Laivoissa kuormat on jaettu eri kategorioihin, periaatteena se, että mikäli sähköä alkaa olla nuukasti, viimeisenä kytkeytyy irti komentosilta ja laivan PA-järjestelmä, nämä kun ovat hätäpoistumisvalaistuksen (joka on erikseen akkuvarmennettu) kanssa niitä järjestelmiä jotka PITÄÄ toimia.
Siinä vaiheessa kun vedenpinta konehuoneessa saavuttaa generaattorin staattorikäämityksen, lakkaa sähköntuotto kyseisellä genulla kuin seinään...
(Generaattorin suojarele irrottaa sen verkosta, kun vuotovirta staattorista runkoon ylittää asettelurajan)Eli uppoavasta laivasta näkee jo kauas, milloin konehuoneen lattialla alkaa olla kahluusyvyydessä vettä, kun ”juhlavalaistus” laivasta sammuu.
(Täyttä valaistusta pyritään pitämään päällä viimeiseen asti, koska laivan halutaan erottuvan mahdollisimman kauaksi)
Laivoissa, erityisesti matkustajalaivoissa sähköä harvoin tuotetaan pääkoneella. Laivan generaattorit tuottaa suoraan vaihtosähköä laivan verkkoon ja vaihtosähkössä kun on sellainen ominaisuus että taajuus pitää pysyä samana ja sen takia generaattorin pitää pyöriä koko ajan samalla nopeudella.
Laivassa sähkö tuotetaan aina omilla generaattoreillaan ja yleensä ajossa on enemmän kuin yksi jos laiva on kulussa, satamassa voidaan käyttää vain yhtä genua jos se riittää laivan sähköntarpeeseen.
Laivan potkuri taas pyörii eri nopeuksilla riippuen siitä mitä vauhtia ajetaan. Sähköä voi tuottaa pääkoneeseen liitetyllä generaattorilla vain silloin kun potkurin nopeus pidetään täysin samana. "Ruotsinlaivalla" se on harvoin käytännöllistä kun matkat on suht lyhyitä mitä voidaan noin ajaa ja sähköntarve on kova.
Valtameri- ja erityisesti rahtilaivoilla sitä käytetään enemmän, kun avomerellä voidaan todella ajaa pitkää pätkää samaa tahtia ja sähköntarve rahtilaivassa on matkustajalaivaan ja propulsiotehon tarpeeseen nähden pieni.
Sitä en tiedä voiko tuollaisessa tilanteessa laivan varsinaista pääkonetta sammuttaa, eikö sitä laivaa pidä pystyä ohjailemaan ja potkurit olla käytössä ettei se ajaudu karille? Toki jos se suurimman osan ajasta jauhaa tyhjäkäynnillä niin eihän se silloin polttoainetta vie lähellekään sellaisia määriä kuin ajossa.
”Pääkoneella” tarkoitin juurikin sähköjärjestelmän pääkonetta, en suinkaan potkurilaitteiston.
Laivassa jauhaa useampikin diesel-moottori, joista suuritehoisin on kytketty samalle akselille potkurijärjestelmän kanssa, ja se toiseksi suurin sähkönsyötön päägeneraattorille.
Lisäksi sähkönsyötölle on vähintään 1 varajärjestelmä (lue: erillinen dieselmoottori ja generaattori)
Ei kai ne dieseliä laivassa käytä? Pääkoneissa taitaa olla raskas polttoöljy, pienemmissä kevyt (joka on toki käytännössä samaa nestettä kuin diesel mutta verotonta, ja välttämättä laivaan otettava ei tarvitse yhtä tarkkaa suodatusta tms. kuin ajoneuvodiesel, kun niissä lienee aika tehokkaat filtterit itsesssään).
Joissain laivoissa on muuten myös sähköinen propulsio eli kaikki varsinaiset moottorit jauhaa sähköä ja potkurit pyörii sähkömoottorilla.
Tämä diesel/raskas/kevyt polttoöljy on ketjun teeman kannalta ihan yhtä mielekäs kuin edellä käymämme UPSEERISTO/PÄÄLLYSTÖ keskustelukin, eli täysin arvoton...
Eikä potkurilaitteiston voimanlähteelläkään suurta merkitystä ole, Estoniassa kun ei tällaista mainitsemaasi ruoripotkuri-laitteistoa (kansankielellä ”AziPod”) ollut.
Se toki yleistyy vahvasti ja taitaa kaikki viimeisen 15 vuoden aikana valmistetut loistoristeilijät olla jo tuolla Azipodilla varustettu, se kun 360 astetta kääntyvänä mahdollistaa melko veikeätkin manööverit ahtaissa satamissa (kuten esim. laivan siirtämisen pelkästään sivusuunnassa, ilman tarvetta liikkua samaan aikaan eteen tai tai taaksepäin), ja toimintaperiaatteesta johtuen, erillistä peräsintähän ei tarvita lainkaan! :)
Korjataan nyt sitten nämäkin vielä...
Diesel-sähköinen propulsio ei ole sama kuin azipod, eikä azipod ole tosiaan sama kuin ruoripotkuri, vaan sen englanninkielisestä nimestä "azimuth thruster" johdettu tuotemerkki. Ruoripotkuri itsessään on vanha keksintö 1800-luvulta ja kaupallisessa käytössä niitä on ollut 1950-luvulta asti. Tuo ABB:n AziPod eroaa muista sillä tavoin että siinä moottorikin on sijoitettu siihen samaan "podiin" kun taas perinteisesti voima on välitetty nivelakselien kautta.
Azipodeja ei myöskään juurikaan käytetä risteilijöissä, vaikka niitä muutamassa laivassa onkin kokeiltu. Pääsääntöisesti käytetään tosiaan ihan perinteistä potkuriakselistoa jota pyörittää sähkömoottori joka saa energiansa laivan voimalasta. Dieseleillä (tai nykyään yhä useammin nestekaasulla) tuotetaan siis vain sähköä, jolloin koneiden käyntinopeus voidaan aina sovittaa optimaaliseksi. Azipodit (ja yleisemmin ruoripotkurit) ovat käytössä lähinnä työlaivoissa, ja ennen kaikkea jäänmurtajissa ja autolautoissa sekä muissa vastaavissa yhteysaluksissa jotka ajavat kahteen suuntaan kääntämättä alusta.
Azipodit ovat toki näppäriä käsitellä mutta käytännössä täysin samat manööverit voit suorittaa ihan tavallisella potkuri-peräsin ja kylkithrusterien yhdistelmällä.
Vierailija kirjoitti:
Jossain jenkeissä se joku kokki oli monta päivää/viikkoa (?) selvinnyt siellä laivan ilmataskussa. Sitten sukeltajat löysi ja toi pintaan.
Oli Nigeriassa. Vietti ilmataskussa 3 päivää 30m syvyydessä. Nimi Harrison Okene.
Vierailija kirjoitti:
Kaunis ajatus, mutta mitä luulet tapahtuvan, jos lattioihin ja seiniin kiinnitetään kahvoja?
Ihmiset pääsisi paremmin turvaan? Lattiaan ei toki voisi laittaa, mutta ainakin seinälle aivan lattiarajaan onnistuisi. Samoin seinille ja kattoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä moni jäänyt ilmataskuihin laivan sisälle henkiin? :( Sellasitakin saattaa tapahtua, mutta olisi aivan kamalaa. Hiljaa sitten sinne tukehtuu eikä yhtään sukeltajaa tai etsijää tule. Oot meren pohjassa.
Jossain jenkeissä se joku kokki oli monta päivää/viikkoa (?) selvinnyt siellä laivan ilmataskussa. Sitten sukeltajat löysi ja toi pintaan.
Mun kaverin isä upposi 80-luvulla laivan mukana ja pelastettiin ilmataskusta neljäntenä päivänä. Oli konemies. Onneksi ei jäänyt taskuun yksin vaan kaverin kanssa. Kuulivat koputusäänistä, että laivalla oli toinenkin ilmatasku jossa lisää ihmisiä. Selviytyneitä oli loppujen lopuksi viisi. Taisi olla pari viikkoa sairaslomalla ja palasi sitten takaisin merille.
Karmaisevaa!
Olis varmaan hirveää olla siellä pimeässä keikkumassa ja tajuta että nyt tömähdettiin merenpohjaan.
Syvää hiljaisuutta ja pari kalaa ympärillä.
Köh, Azipod on tietyn valmistajan tuotemerkki, ei yleisnimitys tuollaiselle.