Lapseni pitävät enemmän äitipuolestaan kuin minusta :(
Minulla on siis kolme lasta, 13-vuotias tyttö, 7-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. Olemme lasten isän kanssa eronneet, kun kuopus oli 2-vuotias ja siitä asti lapset ovat olleet viikko-viikkosysteemillä. Ero tosiaan tapahtui miehen aloitteesta ja muutama kuukausi eron jälkeen alkoi seurustelemaan itseään kaksitoista vuotta nuoremman naisen kanssa. Muuttivat myös aika nopealla aikataululla yhteen, ovat nyt asuneet reilun vuoden saman katon alla.
Viimeisen vuoden aikana lapset ovat olleet yhä haluttomimpia tulemaan minun luokseni :(. Ollessaan täällä etenkin kaksi nuorinta kyselee jatkuvasti uuden äitipuolensa perään ja tänään kävi ilmi, että esikoinenkin on uskoutunut henkilökohtaisista asioistaan tälle äitipuolelle eikä minulle. Harmittaa niin vietävästi tämä tilanne ja mieli tekisi ottaa lapset kokonaan luokseni asumaan. Minä haluaisin olla se henkilö, jonka luokse lapseni kaipaavat ja kenelle he uskoutuvat. Voiko tälle tilanteelle mitään tehdä...
Kommentit (301)
Noh, lapset lähtivät nyt muutama tunti sitten isän ja äitipuolen matkaan. Lähtivät niin innokkaasti, että itkettää. Olin tosiaan ajatellut, että olisin ehdottanut heille, että voisimmeko jutella aikuisten kesken, mutta en sitten voinut, kun alkoi itkettämään.
ap
Ap, menetät sunnuntait lasten kanssa, eikö olisi reilua myös tuoda heidät klo 12, jos heidät haetaankin siihen aikaan?
Mikähän on 28-, vuotiaan, alkuunsa 26-vuotiaan motiivi seurustella 38-40-vuotiaan miehen kanssa? Raha/arvoasema?
Mutta tämä alle 30-vuotias kuitenkin jo itsekin on varakas ja tekee uraa ja on ehtinyt olla avustajana kehitysmaissa.
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teini jo sanonut, ettei haluaisi tulla joka toinen viikko luoksesi?
On sanonut muutaman kerran. Kouluvuoden aikana ehdotti sitä ja sanoi perusteeksi sen, että äitipuoli osaa auttaa läksyissä yms paremmin ja että isältä on lyhyempi matka koululle (isältään menee kävellen 20min ja julkisilla suunnilleen sama, minulta menee julkisilla n.40min joka ei sekään nyt kauhean paha ole). Viimeksi sanoi tätä kesäloman alussa ja silloin perusteli sillä, että olisi kuulemma kiva olla välillä rauhassa ilman pikkusisaruksia.
apNo, mikset anna tytön muuttaa isälleen vaikka pariksi kuukaudeksi kokeeksi? Lapsen etuhan on tärkein, eivät sinun tunteesi.
Mitä vanhempi tyttö on, sitä tärkeämpää on tuokin, että osataan läksyissä auttaa. Tulevaisuus kärsii, jos joka toinen viikko jää läksyt tekemättä, kun äiti ei osaa auttaa.
Jotenkin tulee sellainen tunne ettei tämä teini sinua oikeasti kiinnosta, kun et ole viitsinyt edes hevosharrastuksesta hankkia itsellesi tietoja. Kahdehdit vaan äitipuolen ranskantaitoa, vaikka sinulla olisi joka toinen viikko aikaa sitä opiskella -jos OIKEASTI haluaisit jakaa näitä asioita tyttäresi kanssa.
Mitä ideaa on opiskella hevosharrastusta jos ei ole rahaa ratsastaa? Normi koululainen ei tarvitse joka päivä kotona apuopettajaa. Ehkä tyttö on kiinnostunut näistä asioista vasta äitipuolen myötä. Älä ainakaan anna tytön muuttaa isälle.
Jos minun lapseni harrastaa jotain, minä aivan tasan varmasti opiskelen itselleni vähintään perustiedot siitä harrastuksesta. Ei minun ole sitä itse pakko harrastaa, mutta tuo on pelkästään turvallisuustekijä: minun täytyy tietää riittävästi, voidakseni arvioida (esim. ratsastuksen kyseessä ollessa) on talli turvallinen, valmentaja hyvä jne.
Normaalit vanhemmat on kiinnostuneita lastensa tärkeistä jutuista, vaikka ne tulisivatkin kuvioihin vasta äitipuolen myötä. Eihän sen lapsen kanssa voi edes keskustella siitä harrastuksesta, ellei tiedä siitä mitään.
Aika ymmärrettävää, että teini pitää enemmän aikuisesta, joka osoittaa kiinostusta hänelle tärkeitä asioita kohtaan kuin aikuisesta, joka osoittaa välinpitämättömyyttä sillä, että ei tule edes kilpailuihin.
Teini ei ole siis ennen äitipuolen kuvioihin tuloa voinut kilpailla, koska ratsastuskoulussansa ei ole sitä mahdollisuutta. Äitipuoli on siis väistämättä joka kilpailussa mukana, koska kuulemma pitää auttaa teiniä verryttelemään hevosta ja antaa jotain neuvoja. Jos äitipuoli ei olisi kilpailussa niin tottakai menisin sinne. Exän läsnäolon varmaan vielä kestäisin, mutta en halua ehdoin tahdoin mennä katselemaan äitipuolen ja teinin touhuja. Tuskinpa teiniä siellä minun läsnäoloni kiinnostaa.
ap
Lopeta tuo martyyrin leikkiminen ja ota pää pois persiistä ja ajattele asiaa edes sekunti teinin kannalta.
Jos et mene lapsesi rakkaan urheiluharrastuksen kisoihin, viestit lapselle vain ja ainoastaan välinpitämättömyyttä. Luulisi tyhmemmänkin tämän ymmärtävän.
Aikuisella ihmisellä ei ole varaa tuollaiseen lapselliseen "en mene, kun se nyksä on siellä" -asenteeseen. Sinun on nyt noustava omien pikku tunteidesi yläpuolelle, ja alettava käyttäytyä kuin vastuullinen, välittävä aikuinen.
Muuten todellakin menetät lastesi kiintymyksen, ja ihan ansaitusti.
Vierailija kirjoitti:
Mä luen vähän unenpöpperössä vielä, mutta jos oikein ymmärsin, niin aika vähän aikaa on tuo äitipuolen ja lasten välinen kuherruskuukausi ollut menossa? Vuoden verran?
Mä näen jotenkin niin että miehen silmissä äitipuoli juuri yrittää kaikkensa ja keksii just tuollaisia kalliiita juttuja kun tietää, että äidillä ei ole varaa.
Se on nyt aluksi miehen miellyttämistä lasten avulla. Odottele ap rauhassa vielä ja se kuvio saattaa muuttua aika pian.
Ja lapsetkin jossain vaiheessa laskeutuu sieltä pilvistä taas takaisin.
Älä näytä kireyttäsi lapsille, ne vaistoaa ihan kaiken.
Tsemppiä ap.
Tai sitten tämä nyksä on ihan oikeasti hyvä tyyppi, joka ihan oikeasti mielellään harrastaa teinin kanssa. Hyvin yleistä hevospiireissä, että isommat "tytöt" ottavat nuoremmat siipiensä suojaan. Tuossa kun vielä asutaan saman katon alla, tilanne on molemmille kovin hyvä.
Tilanne ylipäänsä kuulostaa ap:n lapsien kannalta lottovoitolta kaikin puolin. Heillä on hyvän sosioekonomisen aseman tarjoava isä ja tällä asemaan sopiva kumppani, joten lapset saavat kaikki ne edut mitä hyvästä sosioekonomisesta asemasta seuraa.
Toisaalta äidin luona on mahdollista oppia, että vaatimaton elämäkin voi olla hyvää ja onnellista. Tämäkin on tärkeä oppi, koska elämä ei ole kenellekään varmaa, mitä vaan voi sattua. On hyvä, että lapset pääsevät näkemään senkin, että raha kovin suurina määrinä ei ole välttämätöntä hyvän ja onnellisen elämän kannalta.
Näin siis, jos äiti onnistuu pääsemään irti epävarmuuksistaan ja angsteistaan ja alkaa luoda lapsille rauhallista ja onnellista kotia niillä resursseilla, mitkä hänellä on käytössä -ja unohtaa tuon lapsellisen "en osaa edes ranskaa" -kilpailuasetelman.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on 28-, vuotiaan, alkuunsa 26-vuotiaan motiivi seurustella 38-40-vuotiaan miehen kanssa? Raha/arvoasema?
Mutta tämä alle 30-vuotias kuitenkin jo itsekin on varakas ja tekee uraa ja on ehtinyt olla avustajana kehitysmaissa.
Olisiko rakkaus mitään? Eihän tuo nyt niin iso ikäero ole.
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Ap:lla on epäilemättä kymmeniä syitä, miksi mikään näistä hienoista ehdotuksista ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teini jo sanonut, ettei haluaisi tulla joka toinen viikko luoksesi?
On sanonut muutaman kerran. Kouluvuoden aikana ehdotti sitä ja sanoi perusteeksi sen, että äitipuoli osaa auttaa läksyissä yms paremmin ja että isältä on lyhyempi matka koululle (isältään menee kävellen 20min ja julkisilla suunnilleen sama, minulta menee julkisilla n.40min joka ei sekään nyt kauhean paha ole). Viimeksi sanoi tätä kesäloman alussa ja silloin perusteli sillä, että olisi kuulemma kiva olla välillä rauhassa ilman pikkusisaruksia.
apNo, mikset anna tytön muuttaa isälleen vaikka pariksi kuukaudeksi kokeeksi? Lapsen etuhan on tärkein, eivät sinun tunteesi.
Mitä vanhempi tyttö on, sitä tärkeämpää on tuokin, että osataan läksyissä auttaa. Tulevaisuus kärsii, jos joka toinen viikko jää läksyt tekemättä, kun äiti ei osaa auttaa.
Jotenkin tulee sellainen tunne ettei tämä teini sinua oikeasti kiinnosta, kun et ole viitsinyt edes hevosharrastuksesta hankkia itsellesi tietoja. Kahdehdit vaan äitipuolen ranskantaitoa, vaikka sinulla olisi joka toinen viikko aikaa sitä opiskella -jos OIKEASTI haluaisit jakaa näitä asioita tyttäresi kanssa.
Mitä ideaa on opiskella hevosharrastusta jos ei ole rahaa ratsastaa? Normi koululainen ei tarvitse joka päivä kotona apuopettajaa. Ehkä tyttö on kiinnostunut näistä asioista vasta äitipuolen myötä. Älä ainakaan anna tytön muuttaa isälle.
Jos minun lapseni harrastaa jotain, minä aivan tasan varmasti opiskelen itselleni vähintään perustiedot siitä harrastuksesta. Ei minun ole sitä itse pakko harrastaa, mutta tuo on pelkästään turvallisuustekijä: minun täytyy tietää riittävästi, voidakseni arvioida (esim. ratsastuksen kyseessä ollessa) on talli turvallinen, valmentaja hyvä jne.
Normaalit vanhemmat on kiinnostuneita lastensa tärkeistä jutuista, vaikka ne tulisivatkin kuvioihin vasta äitipuolen myötä. Eihän sen lapsen kanssa voi edes keskustella siitä harrastuksesta, ellei tiedä siitä mitään.
Aika ymmärrettävää, että teini pitää enemmän aikuisesta, joka osoittaa kiinostusta hänelle tärkeitä asioita kohtaan kuin aikuisesta, joka osoittaa välinpitämättömyyttä sillä, että ei tule edes kilpailuihin.
Teini ei ole siis ennen äitipuolen kuvioihin tuloa voinut kilpailla, koska ratsastuskoulussansa ei ole sitä mahdollisuutta. Äitipuoli on siis väistämättä joka kilpailussa mukana, koska kuulemma pitää auttaa teiniä verryttelemään hevosta ja antaa jotain neuvoja. Jos äitipuoli ei olisi kilpailussa niin tottakai menisin sinne. Exän läsnäolon varmaan vielä kestäisin, mutta en halua ehdoin tahdoin mennä katselemaan äitipuolen ja teinin touhuja. Tuskinpa teiniä siellä minun läsnäoloni kiinnostaa.
apLopeta tuo martyyrin leikkiminen ja ota pää pois persiistä ja ajattele asiaa edes sekunti teinin kannalta.
Jos et mene lapsesi rakkaan urheiluharrastuksen kisoihin, viestit lapselle vain ja ainoastaan välinpitämättömyyttä. Luulisi tyhmemmänkin tämän ymmärtävän.
Aikuisella ihmisellä ei ole varaa tuollaiseen lapselliseen "en mene, kun se nyksä on siellä" -asenteeseen. Sinun on nyt noustava omien pikku tunteidesi yläpuolelle, ja alettava käyttäytyä kuin vastuullinen, välittävä aikuinen.
Muuten todellakin menetät lastesi kiintymyksen, ja ihan ansaitusti.
Samaa mieltä tuosta, että kannatta mennä kilpailuihin, jos teini niin toivoo. Eri mieltä siitä "en mene, kun se nyksä on siellä" -asententeesta. Tuollainen tuomitseminen on empatiakyvytöntä, et ole ollut syntymästä asti ap:n kengissä ja joutunut kokemaan kaiken, mitä hän on kokenut. Jos olisit, niin loppuisi tuollaiset tuomitsemiset.
Ap:n kannattaisi tosin hakea asiantuntevaa ja hyvää ammattiapua ja käydä tilannetta läpi. Hän on joutunut ajattelemattomien, itsekkäiden ja isokenkäisten ihmisten kanssa tekemisiin ja hän on ilmeisesti aika heppoisesti varustautunut selviämään tilanteesta. Apua kannattaa etsiä esim. Mielenterveyden keskusliitosta tai omasta terveyskeskuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Kiitos hyvistä ideoista! Menevät ehdottomasti kokeiluun, etenkin tuo kalojen kalastaminen kuulostaa mielenkiintoiselta. Ranskaan tyttö olisi ollut menossa tänä kesänä äitipuolensa kanssa, mutta tosiaan kielsin silloin, kun otti asian puheeksi ja onneksi korona sitten lopulta laittoi kaiken matkustamisen jäihin.
Tuovat lapset tosiaan myöhään sunnuntaisin ja hakevat aikaisin, koska vierailevat sunnuntaisin exän vanhemmilla. Minulla ei ole myöskään autoa, joten sitten joutuisin menemään julkisilla, joten tähän on tyytyminen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Kiitos hyvistä ideoista! Menevät ehdottomasti kokeiluun, etenkin tuo kalojen kalastaminen kuulostaa mielenkiintoiselta. Ranskaan tyttö olisi ollut menossa tänä kesänä äitipuolensa kanssa, mutta tosiaan kielsin silloin, kun otti asian puheeksi ja onneksi korona sitten lopulta laittoi kaiken matkustamisen jäihin.
Tuovat lapset tosiaan myöhään sunnuntaisin ja hakevat aikaisin, koska vierailevat sunnuntaisin exän vanhemmilla. Minulla ei ole myöskään autoa, joten sitten joutuisin menemään julkisilla, joten tähän on tyytyminen.
ap
No tuohon viimeiseen on helppo ratkaisu: joko haetaan ja tuodaan aina aikaisin (ennen vierailua) tai haetaan ja tuodaan aina myöhään (vierailun jälkeen). Lapset viettävät tällä tavoin joka toisen sunnuntain iltapäivän sinun kanssasi, joka toisen isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erostanne on siis vasta 2 vuotta, joten on ihan selvää, että lapsesi nauttivat nyt uudesta elämästään. Varsinkin, jos sinun luonasi on taloudellisesti köyhempää. Koita tarjota lapsillesi materian sijasta jotain henkisesti rikkaampaa.
Mitä tämä henkisesti rikkaampi voisi olla? Äitipuolella ja lapsillani jotenkin vain on kemiat kohdallaan... Sunnuntaina taas joudun näkemään exäni ja tämän äitipuolen. Tekisi tosissaan mieli kuristaa se nainen.
No vaikka tiedon, taidon ja sivistyksen tarjoamista. Varsinkin 4-vuotiaat ovat vielä todella helppoja, koska ovat uteliaita. 7-vuotiaatkin yleensä. Teini alkaa olla jo enemmän materian perään, mutta voit hänellekin kehitellä jotain häntä kiinnostavaa, mihin ei tarvita rahaa.
Mulla on lähisuvussa alle kouluikäisiä ja he nauttivat ihan älyttömästi, kun ovat mulla hoidossa ja kerron heille vanhoja suomalaisia tarinoita, käydään läpi karttakirjoja ja sillä tavalla "nähdään" maailmaa. Ei sillä, olisi mulla varaa viedä heitä maailmanympärysmatkallekin, mutta ei tuossa iässä vielä tarvita. Lasten uteliaisuus ja mielikuvitus ovat kyltymätön voimavara, josta voit ammentaa vaikka kuinka paljon upeita kokemuksia lastesi kanssa. Nämä sukulaislapset ovat myös liikuttavan iloisia ja onnellisia, kun teen heidän kanssaan retkiä lähimaastoon ja opetan tunnistamaan ilmansuuntia puiden rungoista ja auringon sijainnista tai havannoimaan erilaisten luonnonvaraisten eläinten jälkiä.
Kiitos vastauksesta!
Tuon 4v kanssa tuo voisikin onnistua. En usko tuon pojan kauheasti tykkäävän tällaisesta, mutta hän ei olekaan ihan niin paljon äitipuolen perään kun siskonsa.
Olisiko kellään vinkkejä, että mitä voisin tuolle 13-vuotiaalle keksiä? Hän on ehkä eniten äitipuolen perään, koska heillä on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Teini on siis innokas hevostyttö, harrastanut ratsastusta 7-vuotiaasta asti ja äitipuoli tietysti sattuu olemaan myös hevosnainen... Omistaakin kaksi hevosta, joten en oikein tiedä miten voisin sen päihittää. Teini on myös innokas ranskan lukija ja voitte varmaan arvata, että myös äitipuoli puhuu sujuvaa ranskaa :(. Äitipuoli ja teini tuntuvat olevan niin samalla aallonpituudella, että en keksi oikein mitään, millä saisin tuon 13-vuotiaan innostumaan olemaan luonani.
ei kannattaisi ripustautua tuolla lailla omiin lapsiin : jos 14 v haluaa asua isällään niin kyllä sun on vaan annettava siihen mahdollisuus. Tuntuu kauhealta lukea miten aikuinen ihminen roikkuu lapsissaan ja on mustasukkainen heistä. Ole onnellinen, että heillä on asiat noin hyvin, että viihtyvät isänsä ja uuden naisen kanssa - paljon useammin täällä saa lukea, kun lapsia ei hyväksytä uuden naisen kotiin. Miksi ihmeessä sun pitäisi ketään päihittää ??? Ole oma itsesi ja rakasta ja vietä lastesi kanssa aikaa, anna heidän elä
ä onnellista elämää molempien vanhempien kanssa äläkä ripustaudu tai ole mustasukkainen, se on varma tapa etääntyä heistä. Sun lapset rakastaa sua ilman mitään kilpavarustelua ja ole iloinen siitä, että lasten isä voi tarjota kalliit harrastukset heille jos itse et voi.
Tämän kirjoitti äitipuoli joka haluaa tytön itselleen. Kyllä vaan äidin on tarkoitus ripustautua lapseen ainakin 18 vuoteen asti.
No ei todellakaan ole. Vanhempien velvollisuus on huolehtia lapsesta täysi-ikäiseksi asti, ihan eri asia kuin ripustautuminen. Teini-iän tarkoitus on juuri se, että lapsi kasvaa eroon vanhemmistaan ja itsenäiseen elämään. Ripustautuminen ja teinin kautta eläminen on siinä vaiheessa vain pahasta.
Yrittäkää nyt äidit ymmärtää, että vaikka teille ne lapset olisivat teidän elämän tärkeimmät ihmiset aina ja ikuisesti, niin on ihan luonnollista, että te ette ole sitä samaa heille. Teini-iässä esim. ystävät voivat ihan aidosti tuntua tärkeämmiltä kuin omat vanhemmat ja se on täysin normaalia. Myöhemmin tärkeimmäksi tulee ehkä oma puoliso tai omat lapset. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö vanhemmatkin pysyisi tärkeinä, mutta ei vanhempien kuulu ikuisesti olla lapsiensa elämän keskipiste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Kiitos hyvistä ideoista! Menevät ehdottomasti kokeiluun, etenkin tuo kalojen kalastaminen kuulostaa mielenkiintoiselta. Ranskaan tyttö olisi ollut menossa tänä kesänä äitipuolensa kanssa, mutta tosiaan kielsin silloin, kun otti asian puheeksi ja onneksi korona sitten lopulta laittoi kaiken matkustamisen jäihin.
Tuovat lapset tosiaan myöhään sunnuntaisin ja hakevat aikaisin, koska vierailevat sunnuntaisin exän vanhemmilla. Minulla ei ole myöskään autoa, joten sitten joutuisin menemään julkisilla, joten tähän on tyytyminen.
apNo tuohon viimeiseen on helppo ratkaisu: joko haetaan ja tuodaan aina aikaisin (ennen vierailua) tai haetaan ja tuodaan aina myöhään (vierailun jälkeen). Lapset viettävät tällä tavoin joka toisen sunnuntain iltapäivän sinun kanssasi, joka toisen isänsä kanssa.
Entäs jos lasten näkökulmasta kyse ei ole siitä, ollaanko sunnuntaina isän vai äidin kanssa, vaan siitä, että saavat kerran viikossa olla isovanhempiensa kanssa?
MRMIM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole varaa ostaa hyviä ja uusia ratsastuskenkiä teinille ikävä kyllä. Teini harrastaa kolme kertaa viikossa, maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin, joten ehtivät varmastikin sunnuntaina vielä käymään ostoksilla, kun heillä on inhottava tapa aina hakea lapset jo puolen päivän aikaan täältä pois. Vastaavasti taas tuovat heidät tänne joskus kuuden aikaan illalla... Minulla ei siis ole omaa autoa ja sen takia mies ja nyksä hoitavat nämä kyyditykset kokonaan. Tälläkin viikolla teini oli keskiviikkona äitipuolensa kanssa tallilla, mistä en tykkää sitten yhtään, mutta en oikein tiedä miten voisin tätä kieltääkään. Exä yleensä soittaa lapsille joka päivä, kun ovat täällä ja se on ihan okei mielestäni, mutta tuo ärsyttää hirveästi, että äitipuoli näkee teiniä minun viikollani.
"Ärsyttää hirveästi, että äitipuoli näkee teiniä minun viikollani." Kuuntelepa omia sanojasi ja yritä suhtautua tunteisiisi aikuisen tavoin. Mene psykologin puheille ja työstä mustasukkaisuuttasi.
Psykologin sanomaa myös: "Eroaminen täytyy tehdä vihan kautta. Se on ainoa keino, jolla todella pääsee irti".
Minusta ei ole järkeä venyttää omaa psyykeä kuminauhan tavoin joka suuntaan. Ap on käynyt läpi rankan eron. Jos hän ei halua perustaa nyksän kanssa mitään "United Sisterwives Oy"tä, niin ihan oikein. Asialliset välit riittävät.
No ap:lla on ollut kaksi vuotta aikaa tehdä sitä eroa vihan kautta. Asiallisia välejä tuskin edistää, jos ruokkii omaa mustasukkaisuuttaan ja purkaa nyksään ja teiniin sitä vihaa eksäänsä kohtaan. Ihan turhaa mustasukkaisuutta esim. vahtia, että "äitiviikolla" ei saa edes käydä ostamassa jotain yksittäistä tavaraa äitipuolen kanssa. Ei ihme, jos teiniä ärsyttää.
Mitä ap:n tilanteelle nyt kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia ensin: ÄLÄ PUHU PAHAA ISÄSTÄ TAI ÄITIPUOLESTA! Siinä on vain pysyttävä aikuisena, nieltävä oma harmi ja mielipaha, vaikka se olisi kuinka vaikeaa.
Toinen asia: Pidä ihmeessä kiinni viikko-viikko-systeemistä, jos koet sen itsellesi tärkeäksi, mutta jousta, jousta ja jousta. Takaan, että kiitosta saat myöhemmin. Eli jos teini haluaa lähteä shoppailemaan äitipuolen kanssa, anna mennä. Samahan se on, onko hän kaverilla vai äitipuolen luona. Esitä asia teinillesi hyvänä kompromissina. "Olen miettinyt ehdotuksiasi, ja voisimme nyt ensin tehdä niin, että pysytään edelleen viikko-viikko-systeemissä mutta jos tulee tärkeitä asioita/tapahtumia, niin voit toki nähdä isää/äitipuolta/käydä heillä tms. Vielä en halua tästä viikko-viikko-systeemistä muuten luopua, kun tulee muuten niin teitä ikävä". Älä sanele teinille, mitä hänen kuuluu tehdä vaan harkitse aina ehdotusta. Teinit vihaavat sanelu-politiikkaa. Hienointa tyttäressäsi on se, että hän on oikeasti kysynyt sinulta luvan. Sinä tavallaan petit hänet, kun kielsit homman suoralta kädeltä. Seuraavaksi hän tekee sen sinulta salassa. Teini irrottautuu äidistään joka tapauksessa, sinä päätät, oletko hänelle vihollilnen vai liittolainen.
Teiniin vielä liittyen: kysy häneltä, haluaako hän, että sinä tulet seuraamaan kisoja. Voi olla, että teini haluaa pitää tämän puolen äitipuolen ja itsensä välisenä. Mutta voi olla, että hän haluaa näyttää sinulle, mitä kaikkea hän osaa. Tässä kohtaa sinun pitäisi päästä yli omasta mielipahastasi. Tärkeintä olisi näyttää teinille, että olet hänestä ylpeä ja että olet kiinnonstunut hänen tekemisistään. Muista positiviinen suhtautuminen.
Vielä teinistä yksi juttu: Ajattele teinin harrastamista äitipuolen kanssa rahallisena asianakin. Sinä säästät, kun teini on harrastuksessaan. Siksi ehdotankin, että voisit jo nyt aloittaa pienen säästöprojektin sinun ja teinin yhteisille jutuille. Laitat joka kuukausi palkastasi 10 euroa sivuun näihin sinun ja teinin juttuihin. Esim. varaat teille molemmille kasvohoidon tai jalkahoidon, kun rahaa on tarpeeksi. Jos teini on enemmän isällään, säästät ruokakuluissa ja saat yllätyksen valmiiksi nopeammin. Hoidon voit varata isäviikolle, niin ei ole muiden lasten hoito-ongelmaakaan siksi ajaksi ja voit lunastaa joustoa tällä tavalla. Tai voit yhdessä teinin kanssa käydä kuntosalilla, uimassa tai mitä muuta hän mahdollisesti haluaisi harrastaakaan kanssasi. Voisit myös yrittää säästää esim. veronpalautuksista tai kesälomarahoista rahaa teinin rippilahjaan (jos käy riparin) tai synttärilahjaan ja ostaa hänelle ja itsellesi matkan Ranskaan. Näin osoitat kiinnostusta teiniä ja hänen harrastuksiaan kohtaan, saat kahdenkeskistä aikaa ja voit myös itse rentoutua. Säästäminen pitää vain aloittaa ajoissa ja pitkällä tähtäimellä. Puolet lomarahoista säästöön matkaa varten ja puolet lapsille kesää varten.
Pienempien kanssa voit tehdä ilmaisia juttuja. Laitat 4v:n pyöräilemään hiekkakentällä, kun poika potkii palloa kanssasi. Lakkaat pikkuisen kynnet saunaillan päätteeksi ja ostat niitä vedellä pestäviä tatuointeja. Hanki pieni allas ja tee 4v:lle uima-allas kesäksi kylppäriin/parvekkeelle. Ihan siis amme tai sellainen puhallettava minikin riitti meidän lapsille. Joskus pelkkä sankokin riittää, jos sieltä voi magneettiongella kalastella kaloja. Monet tytöt pitävät korujen tekemisestä ja settejä saa tosiaan alle kympillä ja puuhaa riittää pitkään.
Lasten kanssa ilmaista ja kivaa tekemistä: uimarantareissut, leipominen, leffaillat, saunaillat (esim. kasvojen kuorintaa ja ihonhoitoa teinin kanssa), lautapeli-illat ( tai korttipelit, meillä on uno-iltoja ja 4v: n kanssa voi pelata joku yhdessä).
Kiitos hyvistä ideoista! Menevät ehdottomasti kokeiluun, etenkin tuo kalojen kalastaminen kuulostaa mielenkiintoiselta. Ranskaan tyttö olisi ollut menossa tänä kesänä äitipuolensa kanssa, mutta tosiaan kielsin silloin, kun otti asian puheeksi ja onneksi korona sitten lopulta laittoi kaiken matkustamisen jäihin.
Tuovat lapset tosiaan myöhään sunnuntaisin ja hakevat aikaisin, koska vierailevat sunnuntaisin exän vanhemmilla. Minulla ei ole myöskään autoa, joten sitten joutuisin menemään julkisilla, joten tähän on tyytyminen.
ap
Miksi ihmeessä kielsit Ranskaan lähtemisen? Toki korona asia erikseen mutta siitä ei tässä ilmeisesti ole nyt kyse.
Vierailija kirjoitti:
Et voi tehdä muuta kuin keskittyä omaan suoritukseen.
Jos yrität omia lapset, he vieraantuvat sinusta takuulla.
Itse olen omalle lapselle sanonut suoraan että en halua kuulla iskän uudesta puolisosta mitään. En yksinkertaisesti ole niin hyvä äiti kuin normaalisti jos sitä puukkoa väännetään jokaisella lapsiviikolla aina uudestaan.
Olen lapsen puolesta hyvilläni että hän ei ole isän kanssa yksin, mutta ärsyttää kyllä hirveästi tollainen, että joku tulee valmiiseen pöytään. Minä kärsin raskauden ja vauvavuoden, ja eron jälkeisen epätoivon, ja exän uusi leikkii perhettä silloin kun huvittaa.
Siihen ei ole aina helppo suhtautua, mutta ei sitä pidä omalle lapselle kuitenkaan kostaa.
"Joku tulee valmiiseen pöytään", ei v*ttu...
Olisit tyytyväinen, että lapsi tulee toimeen isän uuden puolison kanssa.
On hyvin mahdollista, että äitipuoli ei sisimmässään ole kovin kiinnostunut sinun lapsestasi. Mutta koska nainen haluaa olla miehen kanssa, kypsänä ihmisenä hän on sopeutunut siihen, että miehellä sattuu olemaan lapsia.
Teidän mammojen lapset eivät ole niin erityisiä, että kukaan heitä erityisesti haluaisi omia. Voin vakuuttaa, että suurin osa äitipuolen asemaan päätyneistä olisi mieluummin valinnut lapsettoman kumppanin.
Luulen että tässä tapauksessa se on pikemminkin ap, jonka luokse huutavat lapset pakotetaan.